Pääkirjoitus
Rasismin laajuudesta Suomessa on syksyllä saatu uusia tutkimustuloksia. EU:n perusoikeusviraston afrikkalaistaustaisia eurooppalaisia koskevassa rasismitutkimuksessa Suomi sijoittui valitettavaan kärkipäähän. Suomessa haastatelluista afrikkalaistaustaisista 43 prosenttia kertoi kokeneensa rasistista häirintää viimeksi kuluneen vuoden aikana, mikäli oli suurin osuus kaikista tutkituista maista.
Lokakuussa julkaistusta Poliisiammattikorkeakoulun viharikostutkimuksesta puolestaan käy ilmi, että etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvien viharikosepäilyjen määrä nousi edellisvuodesta kolmanneksella. Poliisi kirjasi näitä ilmoituksia vuonna 2022 yhteensä 930. Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022
Rasististen rikosten tai ylipäätään viharikosten ja syrjinnän kohteeksi joutuneet ovat kuitenkin aina olleet hyvin pieni asiakasryhmä RIKUn palveluissa. Määrä on tänä ja viime vuonna ollut vain noin 0,2–0,3 % asiakkaiden kokonaismäärästä. Hienoista kasvua on näkyvissä, mutta kovin pieniä nuo luvut ovat.
Viharikoksiksi kirjattuja asiakkaita RIKUssa oli sen kaikissa eri palveluissa vuonna 2022 yhteensä 22, kun vastaava luku syrjinnän osalta oli 38. Tänä vuonna lokakuun lopulla vastaavat luvut olivat 22 ja 64. Määrä on todellisuudessa hieman tätä suurempi, koska näihin on laskettu mukaan vain tapaukset, joissa viharikos/syrjintä on kirjattu järjestelmään ensisijaisena rikoksena.
Kun kyseessä on rikos, joka koskettaa ihmisen identiteettiä ja voi senkin vuoksi olla hyvin haavoittava, vaatii luottamuksen rakentaminen erityistä panostusta ja osaamista. RIKUssa olemme järjestäneet henkilöstölle koulutuksia näistä aiheista ja tällä hetkellä kaikkien työntekijöiden edellytetään osallistuvan tiettyyn määrään osioita THL:n erinomaisesta verkkokoulutuksesta antirasismista ammattilaisille.
RIKUlla on myös oma yhdenvertaisuussuunnitelma, joka sisältää toimenpiteitä koskien sekä asiakkaita että henkilöstöä. Olemme esimerkiksi päätelleet, että koska meidän on vaikea suoraan tavoittaa vähemmistöjen edustajia laajasti, kohdennamme toimenpiteitä vähemmistöryhmiä edustaviin järjestöihin. Olemmekin kouluttaneet muun muassa vammaisjärjestöjen sekä sateenkaarivähemmistöjä edustavien järjestöjen edustajia.
Tärkeintä antirasistista työtä on se, että eritaustaiset rikoksen uhrit luottavat meihin ja hakevat apua palveluistamme.
Kumppanuus alkuvuodesta 2024 käynnistyvässä Suomen Pakolaisavun antirasistisia toimintavälineitä kehittävässä Rinnakkain-hankkeessa lisää varmasti teeman tuntemusta myös omassa toiminnassamme. Koulutamme hankkeen vapaaehtoisia tunnistamaan rikoksen merkkejä ohjaus- ja neuvontapalvelun yhteydenotoissa ja vertaistuellisissa ryhmissä. Osallistumme myös oikeusministeriön Vertaisina vihaa vastaan -hankkeeseen, jossa muun muassa selvitetään tarkemmin viharikosten uhrien tuen tarpeita. Antirasistinen työ näyttäytyykin RIKUssa hyvin pitkälti yhteistyön tekemisenä alan eri toimijoiden kanssa.
Mutta enemmänkin voisimme tehdä. Yksi iso haaste on RIKUn oma monimuotoisuus. Tämä tulee ottaa vahvemmin huomioon sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten rekrytoinnissa.
Tärkeintä antirasistista työtä on kuitenkin se, että ylipäätään eritaustaiset rikoksen uhrit luottavat meihin ja hakevat apua palveluistamme. Tämä on juuri sitä Suomeen muuttaneiden ja ylipäätään vähemmistöjen osallisuutta, mitä koko yhteiskunnan tulisi vahvasti tavoitella.
Mitä nopeammin apua saa, sitä paremmin rikoksen kohteeksi joutunut pääsee palaamaan normaalin elämän pariin.
RIKUn tavoite on, että jokainen rikoksen uhri Suomessa taustasta riippumatta kokisi RIKUn palvelut oikeiksi ja sopiviksi juuri hänelle. Tällä olisi myös vaikuttavuutta. Mitä nopeammin apua saa, sitä paremmin rikoksen kohteeksi joutunut pääsee palaamaan normaalin elämän pariin.
Tiedämme senkin, että erittäin monen rikoksen tekijän taustalla on oma uhrikokemus. On sanottu, että uhrien tukeminen on parasta rikollisuutta ennalta ehkäisevää työtä.
Tehdään siis yhdessä töitä sen eteen, että jokainen rikoksen uhri Suomessa kokee RIKUn tai jonkun muun uhrien tukipalvelun itselleen sopivaksi paikaksi hakea apua. Kaikilla on oikeus apuun ja tukeen.
Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja
Rikosuhripäivystys
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2023 aiheena on rasistiset rikokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
Lue lisää
- RIKUteema: Rasistiset rikokset
- Mikä on rasistinen rikos?
- Viharikosten uhrit toivovat selkeää apua rikosprosessiin
- Syrjinnän uhri saa apua yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta
- Eritaustaisten ihmisten mukaan ottaminen on rasismin vastaisen kansalaistoiminnan ydinkysymys, sanoo RIKUn puheenjohtaja Kristiina Kumpula
- Juristi vastaa: Minkälainen yksilöön kohdistuva rasistinen teko on Suomessa rikosoikeudellisesti tuomittava?