Rikoksen uhrina
Sukupuoli, ikä, vähemmistöön tai muuhun erityisryhmään kuuluminen voivat vaikuttaa ihmisen tilanteeseen hänen joutuessaan rikoksen uhriksi.
Voi olla, että rikos ei tule näkyväksi, koska eristäytynyt vanhus ei halua tai uskalla kertoa läheisen aiheuttamasta väkivallasta. Vammainen henkilö ei välttämättä pysty sanottamaan häneen kohdistunutta kaltoinkohtelua. Etniseen vähemmistöön kuuluva ei aina koe mielekkääksi tehdä rikosilmoitusta kohtaamastaan viharikoksesta, koska hän ei usko sen johtavan toimenpiteisiin. Seksuaalivähemmistöön kuuluva nuori ei uskalla kertoa seurusteluväkivallasta seksuaali-identiteetin paljastumisen pelossa. Ulkomaalainen ei ehkä ymmärrä oikeuksiaan, jos hän ei saa asiantuntevaa tulkkia rikosprosessiin. Video: Mitä on hyvä tietää viranomaisen ja tulkin roolista Suomessa?
Kaikki vähemmistöjen tai erityisryhmien edustajat eivät tarvitse erityistä suojelua tai tukea, mutta usein se on tarpeen.
Toipuva uhri voi auttaa itseään
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, voit pyrkiä helpottamaan oloasi näiden neuvojen avulla:
- Puhu kokemuksistasi läheisille ja ihmisille, joihin luotat. Kerro, mitä ajattelit ja tunsit tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Puhumalla työstät ikävää kokemusta.
- Jotta jatkossa et ryhdy turhaan välttelemään tapahtumapaikkaa, palaa sinne esimerkiksi jonkun läheisesi kanssa. Tapaa muita uhreja tai silminnäkijöitä tai muita saman asian kokeneita.
- Pyri palauttamaan mahdollisimman pian tutut arkirutiinit. Yritä syödä, nukkua, liikkua, työskennellä tai opiskella, vaikka se tuntuisi aluksi vaikealta.
- Jatka työntekoa vanhoista rutiineista, jos vaativiin tehtäviin keskittyminen on vaikeaa. Kerro järkyttävästä kokemuksesta esimiehellesi ja työtovereillesi, jotta he ymmärtäisivät.
- Kävelylenkki ja kohtuullinen liikunta auttavat, koska ne vähentävät kehon stressitilaa.
- Vältä liikaa alkoholia ja rauhoittavia aineita sekä runsasta kahvin juontia.
- Kuuntele, mitä läheisesi tuntevat ja ajattelevat. Tapahtuma on vaikuttanut myös heihin.
- Muista, että reaktiosi ovat normaaleja: ne kuuluvat asiaan. Pelottavat ja omituisetkin tuntemukset kannattaa ilmaista. Jos itkettää, itke.
- Joskus on helpompi ilmaista tunteitaan tekemällä kuin puhumalla. Piirrä, maalaa, liiku, kuuntele musiikkia tai soita jotain instrumenttia
Myös lapsi tarvitsee tukea
Jos lapsi on joutunut rikoksen uhriksi, asiasta puhumatta jättäminen ei suojele lasta. Puhu siis asiasta peittelemättä lapsen kanssa. Lapsen kysymyksiin on syytä vastata suoraan, mutta tälle on annettava myös aikaa ymmärtää.
On hyvä tiedostaa, että lapsi reagoi järkyttäviin tapahtumiin samaan tapaan kuin aikuinen. Lasta voi rohkaista ilmaisemaan tunteitaan esimerkiksi leikkimällä tai piirtämällä.
Kuten oman toipumisen kanssa, lapsen toipumista ja turvallisuuden tunnetta voi tukea ylläpitämällä arkirutiineja. Älä epäröi tarvittaessa ottaa yhteyttä ammattiauttajiin.
Lue lisää
Rikosprosessi
Lapsi ja nuori rikoksen uhrina
Miehiin kohdistuva väkivalta
Sateenkaari-ihmisiin kohdistuvat syrjintä- ja viharikokset
Kunniaan liittyvä väkivalta
Naisiin kohdistuva väkivalta
Ikäihmiset rikosten uhreina
Ulkomaalaistaustainen ihminen rikoksen uhrina
Vammaisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta
Rikosuhripäivystyksen palvelut
- Rikosuhripäivystys 116 006
- Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177
- Tukihenkilö palvelupisteestä
- RIKUchat – palvelu verkossa
- Todistajan tuki
- Palvelu ihmiskaupan ja lähirikoksen uhrille
- Visitor-toiminta