Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Alaikäinen rikosprosessissa

Lapsen kuuleminen esitutkinnassa

Rikoksen uhrina eli asianomistajana lapsella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin uhreilla.

  • Oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutetusta vahingosta
  • Oikeus olla vastaamatta hänelle esitettyihin kysymyksiin mutta, jos hän lausuu jotain, hänellä on velvollisuus puhua totta

Rikoksen selvittäminen ei saa aiheuttaa lapselle lisävahinkoa. Lasta on aina kohdeltava hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen kuuleminen on tärkeää.

  • Kuuleminen tapahtuu joko poliisissa tai erityisesti pienten lasten kohdalla lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisissa tutkimusyksiköissä
  • Lapsen vanhemmat tavataan yleensä ennen lapsen kuulemista
  • Jotta saataisiin mahdollisimman luotettava kertomus tapahtumista, lasta kuullaan yleensä 1-3 kertaa
  • Lapsen lailliselle edustajalle (yleensä huoltajalle tai edunvalvojan sijaiselle) ilmoitetaan lapsen kuulemisesta
  • Alle 15-vuotiaan edustajalla on oikeus seurata lapsen kuulemistilanteessa, paitsi silloin kun edustaja on itse rikoksesta epäilty

Vanhempien läsnäoloa haastatteluhuoneessa ei kuitenkaan suositella. Läsnäolo voi tapahtua esim. videon kautta toisesta huoneesta. Haastattelijan on usein helpompi solmia yhteistyösuhde lapsen kanssa ilman vanhempien läsnäoloa, ja lapselle saattaa olla luontevampaa kertoa tapahtumista itsenäisesti.

Lasta saattavat huolestuttaa vanhempien reaktiot ja lapsi voi jopa jättää asioita kertomatta suojellakseen vanhempiaan huolestumiselta. Teini-ikäisen tai teini-ikää lähestyvän nuoren saattaa olla vaikeaa kertoa esitutkinnan kannalta olennaisista asioista, jos vanhemmat ovat läsnä samassa huoneessa.

”Lasta saattavat huolestuttaa vanhempien reaktiot ja lapsi voi jopa jättää asioita kertomatta suojellakseen vanhempiaan huolestumiselta”

Kuulemisen tallentaminen

  • Jos uhrin kertomus on tallennettu jo esitutkinnan aikana ja epäillylle on varattu tilaisuus esittää kysymyksiä, ei välttämättä tarvitse mennä oikeudenkäyntiin paikan päälle tietyissä tilanteissa
  • Alle 15-vuotiaan lapsen kuuleminen tallennetaan yleensä ääni- ja kuvatallenteelle riippumatta siitä, tehdäänkö kuuleminen poliisissa vai lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa yksikössä
  • Tallenne kirjoitetaan auki sanasta sanaan ja teksti liitetään esitutkintapöytäkirjaan
  • Yleensä alle 15-vuotiaan lapsen ei tarvitse mennä henkilökohtaisesti oikeuteen kertomaan tapahtumista
  • Rikoksesta epäillyllä on oikeus lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen yksikön haastattelijan tai poliisin välityksellä esittää kysymyksiä lapselle
  • Myös 15–17-vuotiaan lapsen kuuleminen voidaan tallentaa ääni- ja kuvatallenteelle ja tallennetta käyttää todisteena oikeudenkäynnissä, jos lapsi on erityisen suojelun tarpeessa ottaen huomioon etenkin hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu tai jos kyse on rikoslain 20 luvun 1, 2, 4, 5, 6, 7 tai 7 b §:ssä tarkoitetusta seksuaalirikoksesta ja lapsi ei halua tulla oikeudenkäyntiin kuultavaksi
  • Myös 18 vuotta täyttäneen rikoslain 20 luvun 1, 2, 4, 5, 6, 7 tai 7 b §:ssä tarkoitetun seksuaalirikoksen uhrin kuuleminen voidaan tallentaa, jos kuuleminen oikeudenkäynnissä vaarantaisi hänen terveytensä tai aiheuttaisi muuta vastaavaa merkittävää haittaa

Miten keskustella lapsen kanssa ennen kuulemista?

  • Keskustele lapsen kanssa mahdollisimman vähän ennen kuulemista
  • Jos lapsi kertoo jotain, voit kirjata asiat ylös
  • Älä käytä johdattelevia kysymyksiä: ”Tekikö hän sinulle jotain pahaa?”
  • Voit kertoa lapselle ikätason mukaan kuulemista ”Olet menossa paikkaan, jossa voit jutella kaikenlaisia asioita. Saat kertoa koulusta, kodista, kavereista jne. Siellä käy paljon eri-ikäisiä lapsia ja nuoria juttelemassa!”
  • Muista myös huolehtia, että kuulemisen ajankohta sopii lapsen päivärytmiin ja että lapsi on levännyt ja syönyt ennen kuulemista

Asian käsittely käräjäoikeudessa

Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, rikosasia käsitellään käräjäoikeudessa. Asialle määrätään käsittelypäivä, jolloin varsinainen suullinen oikeudenkäynti pidetään käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus pyytää lapsen huoltajaa tai edunvalvojan sijaista toimittamaan tuomioistuimelle ne vaatimukset, joita he kohdistavat syytettyyn. Oikeusavustajan tehtävä on vaatimusten laatiminen ja toimittaminen.

  • Alle 15-vuotiaaseen henkilöön kohdistuneessa rikoksessa uhrina olevaa lasta edustaa esitutkinnassa ja oikeudessa huoltaja tai muu laillinen edustaja esim. edunvalvoja
  • Jos alaikäinen on täyttänyt 15 vuotta, hän käyttää huoltajansa tai muun laillisen edustajan ohella itsenäisesti puhevaltaansa
  • Lapsen ei yleensä tarvitse olla paikalla oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti silloin, kun hän on oikeudenkäynnin aikana alle 15-vuotias ja kuuleminen on tallennettu ääni- ja kuvatallenteelle esitutkinnassa ja syytetylle on varattu tilaisuus esittää kysymyksiä
  • Lapsen kuuleminen oikeudenkäynnissä tapahtuu katsomalla ääni- ja kuvatallenne.
  • Samalla tavalla voidaan kuulla myös 15–17-vuotiasta lasta, jos lapsi on erityisen suojelun tarpeessa tai jos kyse on rikoslain 20 luvun 1, 2, 4, 5, 6, 7 tai 7 b §:n seksuaalirikoksesta, eikä lapsi halua tulla oikeudenkäyntiin kuultavaksi
  • Samalla tavalla voidaan kuulla myös 18 vuotta täyttänyttä rikoslain 20 luvun 1, 2, 4, 5, 6, 7 tai 7 b §:n seksuaalirikoksen uhria, jos kuuleminen oikeudenkäynnissä vaarantaisi hänen terveytensä tai aiheuttaisi muuta vastaavaa merkittävää haittaa

Kun yli 15-vuotiasta lasta kuullaan oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti, on mahdollista käyttää lasta suojaavia erityisjärjestelyjä.

  • Käräjäoikeuksissa on käytössä irrallisia sermejä, jollaisen voi pyytää saliin näköesteeksi
  • Uhria voidaan esim. kuulla siten, että syytetty poistetaan salista kuulemisen ajaksi toiseen huoneeseen, jonne hän kuulee uhrin kertomuksen, mutta ei näe häntä
  • Uudemmissa oikeussaleissa on ns. pelkäävän todistajan aitio, jossa uhri voi istua peililasin takana, jolloin syytetty ei näe häntä
  • Joissakin harvemmissa tapauksissa voi olla mahdollista kuulla uhria tai todistajaa pelkästään videon välityksellä, jolloin hänen ei tarvitse saapua oikeussaliin lainkaan

Kuulemisesta kannattaa keskustella etukäteen oman avustajan kanssa, joka voi esittää esim. näkösuojaa koskevan pyynnön käräjäoikeudelle. Lapselle voidaan tarvittaessa järjestää mahdollisuus tutustua tuomioistuimen tiloihin ennen oikeudenkäyntiä.

Mikä on julkista ja mikä salaista?

  • Seksuaalirikoksia koskevat oikeudenkäynnit järjestetään yleensä suljetuin ovin
  • Istuntosaliin ei tällöin päästetä ulkopuolisia eli yleisöä
  • Uhrin henkilöllisyys määrätään salassa pidettäväksi ja samoin asiakirjat, mutta tuomio taas ei kokonaan välttämättä
  • Syytetyn nimi, rikos josta hänet on tuomittu, tuomitut korvaukset sekä rangaistus ovat julkisia tietoja

Tarkempaa tietoa oikeudenkäynnin kulusta ja muista rikosprosessiin
liittyvistä kysymyksistä löydät usein kysyttyä palstaltamme sekä rikosprosessi osiostamme.

Mikä on edunvalvoja?

Jos lapseen kohdistuvassa rikoksessa rikoksesta epäiltynä on huoltaja, huoltajan sukulainen tai muu läheinen henkilö, huoltaja ei voi edustaa lasta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos toista vanhempaa epäillään lapseen kohdistuvasta rikoksesta, kumpikaan vanhempi ei voi toimia asiassa lapsen edunvalvojana. Tällöin lapselle määrätään edunvalvojan sijainen.

Kun lapsen huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta, käynnistyy rikosprosessin lisäksi yleensä lastensuojeluprosessi. Voi olla järkevää, että sama edunvalvoja edustaa lasta sekä lastensuojeluasiassa että rikosasiassa.

  • Viranomaiset huolehtivat edunvalvojan hankkimisesta
  • Tutkinnanjohtaja voi tehdä tuomioistuimelle hakemuksen edunvalvojan määräämisestä
  • Hakemuksen voi tehdä myös syyttäjä tai sosiaaliviranomainen
  • Esimerkiksi oikeusavustaja voi toimia edunvalvojana lapselle
  • Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti
  • Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekä edunvalvojan palkkion maksaa valtio

Mistä saa oikeudellista apua ja mitä se maksaa?

Rikoksen uhriksi joutunut lapsi tarvitsee oikeusavustajan, joka voi tarvittaessa toimia myös hänen edunvalvojanaan. Avustaja kannattaa hankkia heti rikosilmoituksen teon jälkeen. Hän voi olla joko yksityinen asianajaja asianajajat.fi, julkinen oikeusavustaja oikeusaputoimistosta tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

  • Pääosin seksuaalirikoksen, lähisuhdeväkivallan tai vakavan väkivallan uhrin avustajan palkkio voidaan maksaa valtion varoista riippumatta siitä, onko asianomistajalla tuloja tai varallisuutta
  • Muissa rikoksissa lapsi voi saada tuloista ja varallisuudesta riippuvaista oikeusapua, jolloin valtio voi maksaa hänen avustajansa palkkion kokonaan tai osittain
  • Lapsen tuloja ja varallisuutta laskettaessa ei oteta huomioon vanhempien tuloja ja varallisuutta

Rikosuhripäivystyksestä lapselle ja hänen läheisilleen voidaan osoittaa maksuton tukihenkilö, joka on mukana rikosprosessin kaikissa vaiheissa oikeusavustajan lisäksi. Tukihenkilöä voi pyytää lähimmästä Rikosuhripäivystyksen palvelupisteestä tai täyttämällä oheinen yhteydenottopyyntölomake.


RIKUchat palvelee arkisin klo 9-15 ja lisäksi maanantai-iltaisin klo 17-19.

Lue lisää