Lapsen kuuleminen esitutkinnassa

Rikoksen uhrina eli asianomistajana lapsella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin uhreilla. Lapsella on oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutetusta vahingosta. Hänellä on oikeus olla vastaamatta hänelle esitettyihin kysymyksiin mutta, jos hä lausuu jotain, hänellä on velvollisuus puhua totta. Rikoksen selvittäminen ei saa aiheuttaa lapselle lisävahinkoa. Lasta on aina kohdeltava hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Lapsen kuuleminen on tärkeää. Se tapahtuu joko poliisissa tai erityisesti pienten lasten kohdalla lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisissa tutkimusyksiköissä. Suurin osa lasten kuulemisista toteutetaan poliisissa. Oikeuspsykiatrisissa yksiköissä lasta kuulee lasten haastatteluihin erikoistunut psykologi. Lapsen vanhemmat tavataan yleensä ennen lapsen kuulemista.

Jotta saataisiin mahdollisimman luotettava kertomus tapahtumista, lasta kuullaan yleensä 1-3 kertaa. Kontaktin luomiseen käytetään runsaasti aikaa. Lasta voidaan tavata ensimmäisen kerran ilman, että käsitellään itse rikosepäilyä.

Lapsen lailliselle edustajalle (yleensä huoltajalle tai edunvalvojan sijaiselle) ilmoitetaan lapsen kuulemisesta. Edustajalla on oikeus olla läsnä lapsen kuulemistilanteessa, paitsi silloin kun edustaja on itse rikoksesta epäilty.

Vanhempien läsnäoloa haastatteluhuoneessa ei kuitenkaan suositella. Haastattelijan on usein helpompi solmia yhteistyösuhde lapsen kanssa ilman vanhempien läsnäoloa, ja lapselle saattaa olla luontevampaa kertoa tapahtumista itsenäisesti. Lasta saattavat huolestuttaa vanhempien reaktiot, ja lapsi voi jopa jättää asioita kertomatta suojellakseen vanhempiaan huolestumiselta. Teini-ikäisen tai teini-ikää lähestyvän nuoren saattaa olla vaikeaa kertoa esitutkinnan kannalta olennaisista asioista, jos vanhemmat ovat läsnä. Vanhempi ei missään tapauksessa voi olla paikalla tilanteissa, joissa saattaa olla kyse vanhemman omasta edusta, esimerkiksi huoltajuuteen liittyvä riitatilanne.

Jos kuulemisen suorittaa psykologi, poliisi seuraa sitä toisesta huoneesta videoyhteyden välityksellä. Videon välityksellä kuulemista voivat seurata myös syyttäjä, lapsen avustaja, edunvalvojan sijainen, epäillyn avustaja tai oikeuspsykiatrisen yksikön työntekijät.

Alle 15-vuotiaan lapsen kuuleminen tallennetaan yleensä ääni- ja kuvatallenteelle riippumatta siitä, tehdäänkö kuuleminen poliisissa vai lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa yksikössä. Tallenne kirjoitetaan auki sanasta sanaan ja teksti liitetään esitutkintapöytäkirjaan. Yleensä alle 15-vuotiaan lapsen ei tarvitse mennä henkilökohtaisesti oikeuteen kertomaan tapahtumista, jos hänen kertomuksensa on tallennettu jo esitutkinnan aikana. Rikoksesta epäillyllä on oikeus lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen yksikön haastattelijan tai poliisin välityksellä esittää kysymyksiä lapselle. Myös 15–17-vuotiaan lapsen kuuleminen voidaan tallentaa ääni- ja kuvatallenteelle ja tallennetta käyttää todisteena oikeudenkäynnissä, jos lapsi on erityisen suojelun tarpeessa ottaen huomioon etenkin hänen henkilökohtaiset olosuhteensa ja rikoksen laatu.

Epäilyn selvittämistä luotettavalla tavalla edesauttaa se, että lapsen kanssa on keskusteltu asiasta mahdollisimman vähän ennen kuulemista. Sen vuoksi lasta ei pidä valmentaa kuulemiseen. Lapselle voi kertoa ikätason mukaan, että hän on menossa paikkaan, missä voi jutella tädin, sedän tai poliisin kanssa ja että siellä käy paljon eri-ikäisiä lapsia ja nuoria juttelemassa. Siellä lapsi saa jutella ja kertoa kaikenlaisista elämäänsä liittyvistä asioista kuten koulusta, kavereista, kodista jne. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, että kuulemisen ajankohta sopii lapsen päivärytmiin ja että lapsi on levännyt ja syönyt ennen kuulemista.

Lue lisää

Rikosprosessitietoa nuorelle rikoksen uhrille

Opas vanhemmille: Lapsi rikoksen uhrina