Poikien ja miesten kokema seksuaalinen väkivalta

Mikä tulee ensimmäisenä mieleen sanayhdistelmästä seksuaalirikoksen uhri? Todennäköisesti nuori, yllättäen ulkona raiskatuksi joutunut nainen. Kun kohtaamme poikia tai miehiä, kuinka usein käy edes mielessä, että voisiko hänen pahoinvointinsa takana olla seksuaalinen väkivalta. Jos me itse emme ole valmiita avaamaan keskustelua aiheesta, on siihen harvoin valmis myöskään se toinen.

Aluejohtaja Tiina Rantanen, Lounais-Suomen aluetoimisto

Miesten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta puhutaan vähän. Siitä puhuvat vähän auttajat ja sitä kokeneet. Tuoreita tutkimuksiakin on vaikea löytää. Mikä tässä aiheessa on niin vaikeaa, että siitä vaietaan?

Miehiin liittyvään seksuaaliseen väkivaltaan liittyy paljon myyttejä. Niitä on meillä muilla, mutta myös väkivaltaa kokeneilla. Mies on vahva ja pystyy puolustamaan itseään. Mies ei ole uhri. Varsinkin kun uhrina on poika, pitää muistaa että kyseessä on vasta lapsi tai nuori. Ja he ovat haavoittuvampia kuin aikuiset. Sukupuoli ei tee heistä mitenkään kestävämpiä ja kykenevämpiä. Vastuu on aina aikuisen, sekä tekijänä että auttajana.

Netin kautta kokeiluihin

Varsinkin nuoret seksuaalivähemmistöihin kuuluvat pojat ovat alttiita joutumaan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Nuori lähtee pohtiessaan seksuaalista identiteettiään etsimään usein tietoa ja keskusteluseuraa netistä. Turvallisen tuntuinen aikuinen tai kokeneempi mies voi saada koukkuun nuoren, joka kaipaa tukea ja peilipintaa ajatuksilleen. Jos mies saa houkuteltua nuoren avautumaan tai ryhtymään seksuaalisiin tekoihin, nuori saattaa suostua mihin tahansa pitääkseen asian salassa. Ja mitä syvemmälle hän tilanteeseen ajautuu, sitä vaikeampi siitä on kertoa.

Nuoria houkutellaan myös alkoholin, tupakan ja pelien avulla tilanteisiin, joissa heitä yritetään käyttää hyväksi. Eri kaupunginosissa on tiedossa kämppiä, joissa voi viettää aikaa ja saada ilmaista alkoholia. Pojat saattavat varoitella toisiaan sammumasta tai jäämästä sinne yöksi. Seksuaalista väkivaltaa tai sen yrittämistä kuitenkin tapahtuu ja niiden tuomat seuraukset voivat vielä moninkertaistua, jos toiset nuoret saavat tietää asiasta. Seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta uhri voi kokea tapahtuman jälkeen hämmennystä omasta seksuaalisuudestaan. Pelko homoksi leimaatumisesta, jos tekijä on mies, on usealle syy vaieta asiasta kokonaan.

Häpeä ja syyllisyys

Joskus auttajan tärkein tehtävä on antaa sanat tapahtuneelle. Niiden löytymistä vaikeuttaa asiaan liittyvä häpeä ja epävarmuus siitä, mitä oikeastaan tapahtui ja oliko se väärin. Teinkö minä jotain väärin? Varsinkin jos on kyse miesten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta parisuhteessa, voi sen tunnistaminen olla haasteellista myös auttajalle.

Mies kokee helposti syyllisyyttä siitä, että hänellä oli erektio, vaikka tilanne olisi ollut epämiellyttävä. Tästä heitä myös syyllistetään ajatuksella, että kyllä hänen täytyi olla kiihottunut ja nauttia tilanteesta erektion ja ehkä vielä laukeamisenkin vuoksi. Erektiota pidetään miehen halun merkkinä, mutta se voi olla myös tahaton reaktio eikä merkitse suostumusta seksiin. Erektio voi tulla kiihottumisen lisäksi myös pelästymisestä, jännittämisestä tai kivusta.

Mies naisen uhrina

Naisten miehiin kohdistama seksuaalinen väkivalta jää ehkä eniten piiloon. Se voi olla mm. seksiin kiristämistä, auktoriteettiaseman väärinkäyttöä, äidin tekemää seksuaalista hyväksikäyttöä tai nuoren houkuttelua seksiin ja sen jälkeen painostamista jatkamaan. Miesten on vaikea myöntää joutuneensa uhriksi, jos tekijänä on nainen. Tilannetta ei auta ympäristön vähättelevä ja joskus jopa humoristinen suhtautuminen tilanteeseen. Jos kertoo tai yrittää kertoa jollekin kokemastaan, ja vastanotto on pahaa oloa lisäävää tai nöyryyttävää, ei toista kertaa ehkä tule.

Seksuaalinen häirintä on vain naisiin kohdistuvaa. Vai onko? Olen kuullut tarinoita naisvaltaisella paikalla työskennelleiltä nuorilta miehiltä, jotka ovat olleet aivan kauhuissaan heihin isona ryhmänä kohdistetuista kommenteista, kosketteluista ja muista lähestymisistä. Tilanne on hankala, miten selvitä tilanteesta kunnialla tai näyttämättä omaa hämmennystään. Häirintää ei missään nimessä tule sotkea flirttiin, jossa molemmat osapuolet ovat tasavertaisesti mukana.

Kuunnella ja kohdata

Miten asiasta voi kysyä? Miten otan miehiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan puheeksi? Näitä pohdintoja kuulee usein.

Ensimmäiseksi pitää katsoa peiliin. Mitkä ovat minun tabuni, ennakkoluuloni ja myyttini? Ne pitää uskaltaa kaivaa esille ja myöntää. Vasta sitten voi tehdä asialle jotain. Seksuaalista väkivaltaa kokenut voi kokea tarvitsevansa apua, mutta samaan aikaan pelätä, että uskotaanko häntä ja miten muut tietoon reagoivat. Siksi auttajan on tärkeää uskaltaa pysähtyä, kuunnella ja kohdata. Ja kysyä suoraan.

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2016

Tiina Rantanen
aluejohtaja
RIKUn Lounais-Suomen aluetoimisto

Lue koko lehti (pdf)