Vanhemman, edunvalvojan, asianajajan ja RIKUn tukihenkilön roolit alaikäisen rikoksen uhrin oikeudenkäynnissä

Alle 15-vuotiaaseen henkilöön kohdistuneessa rikoksessa uhria edustaa ja hänen puhevaltaansa käyttää oikeudenkäynnissä huoltaja tai muu laillinen edustaja. Useimmiten lapsen huoltajana on hänen vanhempansa. Tämä edustaja siis päättää mm. mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen esittämisestä alaikäisen puolesta rikoksesta epäiltyä kohtaan. Alaikäisellä, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus myös tämän edustajansa lisäksi käyttää itsenäisesti puhevaltaa. Jos lapsi on kertonut vanhemmilleen häneen kohdistuneeseen rikokseen liittyvistä kokemuksistaan, voidaan lapsen vanhempia kuulla käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa.

Jos alaikäisen vanhempaa tai muuta huoltajaa epäillään lapseensa kohdistuvasta pahoinpitely- tai hyväksikäyttörikoksesta ja hän tulee tämän vuoksi esteelliseksi edustamaan lasta, tehdään hakemus edunvalvojan määräämiseksi lapselle. Hakemuksen käräjäoikeudelle voi tehdä esimerkiksi tutkinnanjohtaja. Edunvalvojan määrääminen voi olla tarpeen silloinkin, jos huoltajalla on läheinen suhde lapseen kohdistuvasta rikoksesta epäiltyyn (esimerkiksi jos epäilty on huoltajan puoliso). Tällöin lapselle määrätty edunvalvoja siis edustaa lasta ja käyttää joko itsenäisesti tai 15 vuotta täyttäneen lapsen ohella puhevaltaa kyseisessä rikosasiassa.

Rikoksen uhrina olevalle lapselle voidaan palkata myös avustaja eli asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja oikeudenkäyntiä varten. Tuomioistuin voi myös määrätä seksuaali-, henki- ja pahoinpitelyrikoksen asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan oikeudenkäyntiä varten. Tämä tulee kyseeseen silloin, jos lapsen puolesta esitetään korvausvaatimuksia rikoksen johdosta. Oikeudenkäyntiavustaja ja edunvalvoja voivat olla myös sama henkilö.

Edellä mainituissa rikosasioissa uhrin oikeudenkäyntiavustajan palkkio maksetaan valtion varoista. Muissa kuin edellä mainituissa rikosasioissa uhri joutuu itse maksamaan avustajansa palkkion, ellei uhrille myönnetä oikeusapua. Useimmiten alaikäisillä uhreilla ei ole sellaisia omia tuloja taikka sellaista varallisuutta, jonka johdosta hän ei olisi oikeutettu oikeusapuun ilman omavastuuosuutta.

Avustajan tehtävänä on auttaa rikoksen uhrina olevaa lasta asian oikeudellisessa käsittelyssä. Eli ainakin jos rikoksen uhrina olevan alaikäisen puolesta tullaan vaatimaan vahingonkorvausta rikoksen perusteella, voi avustajan käyttö olla järkevää. Avustaja huolehtii tällöin korvausvaatimuksen ja sen perusteiden esittämisestä käräjäoikeudessa. Avustaja voi auttaa myös korvausvaatimuksen määrällisessä arvioimisessa. Lisäksi jos uhri ja/tai tämän edustaja haluaa vaatia syytetylle rangaistusta, voi avustaja huolehtia rangaistusvaatimuksen ja sen perusteluiden esittämisestä käräjäoikeudessa.

Alle 15-vuotiasta rikoksen uhria kuullaan yleensä esitutkinnassa poliisin toimesta ja tämä kuuleminen nauhoitetaan ääni- ja kuvatallenteena. Itse oikeudenkäynnissä lapsen kuuleminen tapahtuu lähtökohtaisesti katsomalla tämä tallenne. Tällöin lapsen ei tarvitse itse tulla paikalle oikeudenkäyntiin, vaan häntä edustaa oikeudenkäynnissä huoltaja, muu laillinen edustaja, edunvalvoja taikka asianajaja tai muu oikeudenkäyntiavustaja. 15–17-vuotiaiden kohdalla käytetään myös videotallennetta, jos asianomistajan katsotaan olevan erityisen suojelun tarpeessa sekä seksuaalirikoksissa (ks. edellinen vastaus).

Jos rikoksen uhrina olevan alaikäisen on tultava henkilökohtaisesti paikalle käräjäoikeuden istuntoon, on hänellä kaikissa rikosasioissa oikeus saada itselleen maksuton tukihenkilö esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä. Tukihenkilön tehtävänä on auttaa lasta rikosprosessiin liittyvissä käytännön asioissa sekä toimia henkisenä tukena alaikäiselle. Tukihenkilö voi siis esimerkiksi tukea rikoksen uhria keskustelemalla hänen kanssaan asiasta sekä auttamalla oikeudenkäyntiin valmistautumisessa. Hän voi myös olla paikalla oikeudenkäynnissä henkisenä tukena lapselle. Lapsen tai hänen huoltajansa tai muun edustajansa tulee lähtökohtaisesti itse ottaa yhteyttä esim. Rikosuhripäivystykseen saadakseen itselleen tukihenkilön.

Käräjäoikeus voi kuitenkin tietyissä tilanteissa myös määrätä rikoksen uhrina olevalle lapselle tukihenkilön. Mikäli rikoksen uhrina oleva lapsi ei nimittäin esitä korvausvaatimuksia rikoksen johdosta, voi käräjäoikeus määrätä hänelle riittävän pätevyyden omaavan tukihenkilön. Tällöinhän lapsi ei välttämättä tarvitse oikeudenkäyntiin avustajaa, mutta tukihenkilö on usein tarpeen. Myös jos rikoksen uhrina olevaa lasta kuullaan henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä, on hänellä oikeus saada avustajan lisäksi oikeudenkäyntiin mukaan tukihenkilö.

Lyhyenä yhteenvetona voi todeta, että alle 15-vuotiaan rikoksen uhrin huoltaja, muu laillinen edustaja tai hänelle määrätty edunvalvoja päättää lapsen puolesta esim. korvausvaatimuksen esittämisestä ja rangaistuksen vaatimisesta rikoksesta syytetylle. Asianajaja tai muu avustaja puolestaan vastaa lapsen puolesta esitettävien vaatimusten ja niiden perustelujen esittämisestä käräjäoikeudessa. Tukihenkilö taas toimii lapselle oikeudenkäynnissä henkisenä tukena, jos esimerkiksi lasta kuullaan oikeudenkäynnissä.

Asianajaja, varatuomari Mika Haavisto
Asianajotoimisto Kivikoski & Haavisto Oy, Turku

Kirjoitus on julkaistu lehdessä 1/2017.

Avaa koko lehti (pdf)