Aikuinen kantaa vastuun
RIKUssa törmäämme välillä – ja vähän liian usein –
tilanteisiin, joissa apua hakevan lapsen tilanteessa ei ole tehty
lastensuojeluilmoitusta tai ilmoitusta poliisille, vaikka olisi pitänyt. Meiltä
neuvoja ja tukea hakeva rikoksen uhriksi joutunut nuori on ollut tekemissä
viranomaisen kanssa, joka on siis tiennyt tapahtuneesta. Siitä huolimatta
ilmoituksia ei ole tehty.
Surullisen Vilja Eerikan tapauksen seurauksena vuonna 2014
astui voimaan lastensuojelulain muutos, jonka mukaan lasten ja nuorten kanssa
työskentelevien velvollisuutena on tehdä ilmoitus poliisille silloin, kun nousee
epäilys lapsen henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Ilmoittamisvelvollisia ovat muun
muassa sosiaali- ja terveydenhuollon, päivähoidon, opetustoimen ja
nuorisotoimen työntekijät. Lisäksi tulee tehdä lastensuojeluilmoitus.
RIKUssa olemme itsekin noudattaneet tätä periaatetta, vaikka
suoranaista velvollisuutta työntekijöillämme ei ilmoittamiseen ole sen vuoksi,
että meitä ei lasketa sosiaalialan palveluntuottajiksi siten kuin laissa on
säädetty. Ajattelemme, että lapsen ja nuoren kannalta on viime kädessä parempi,
että aikuinen ottaa asian vakavasti ja toimii lain mukaisesti. Ettei nuorelle
vain jää sellaista käsitystä, että asia ei sittenkään ollut niin vakava.
Siitäkin huolimatta, että hän ei juuri nyt haluaisi ilmoittaa tapahtuneesta
poliisille.
Tilanteet eivät aina ole helppoja ja vaativat usein yhteistä
pohdintaa työporukassa. RIKUssa nuorten asiakkaiden määrät ovat viime vuosina
kehittämistyön ja RIKUchatin myötä lisääntyneet huomattavasti – ja samalla myös
vastuu siitä, minkälaista tukea he meiltä saavat. Varsinkin nettipoliisi on
ollut meille hyvänä tukena tilanteiden arvioinnissa.
Kyse on asenteesta. Kuinka vakavasti otamme lapsen tai
nuoren kertoman väkivallan. Annammeko hänen itse arvioida kuinka vakavasta
asiasta on kyse – vai otammeko aikuisina asiasta vastuun. Silläkin uhalla, että
menetämme jotain siitä luottamuksellisesta suhteesta, jossa nuori on avautunut
aikuiselle.
Kiitos terveydenhoitajalle, joka tässä RIKU-lehden numerossa
kertoo oman pohdintansa vaikeudesta ja tuen tärkeydestä.
Kaksi asiantuntijaa lehdessämme arvioi, että poliisille
tehdyt ilmoitukset lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista ovat lisääntyneet
ja että poliisi puuttuu lasten kaltoinkohteluun aiempaa aktiivisemmin.
Lakimuutos näyttää siis vieneen asioita oikeaan suuntaan. Myös Tilastokeskuksen
rikostilastot kertovat, että viime vuonna lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyitä
kirjattiin 9 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kun vielä toimintakäytäntöjä, ohjeistuksia ja vaikeiden
asiakastilanteiden käsittelyä työyhteisöissä saadaan vahvistettua, ollaan
oikealla tiellä niin, ettei lapsen kohtaama väkivalta tai seksuaalirikos jää
ilmoittamatta ja aikuinen ottaa asiassa hänelle kuuluvan vastuun.
Leena-Kaisa
Åberg
päätoimittaja
RIKUn
toiminnanjohtaja
Kirjoitus on julkaistu lehdessä 1/2017.
<!–[if gte mso 9]>