Erityisen suojelutarpeen arviointi seksuaalirikoksissa
Rikosuhridirektiivi säätelee erityistä suojelua tarvitsevien uhrien tunnistamisesta ja heidän oikeudestaan erityissuojeluun esitukinnassa sekä oikeudenkäynnissä. Erityissuojelun tarpeessa voidaan katsoa olevan henkilön, joka on erityisen altis toissijaiselle tai toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle tai kostotoimille. Säännökset uhrille tehtävästä henkilökohtaisesta arvioinnista sisältyvät esitukintalakiin.
Direktiivin mukaisesti jokaiselle rikoksen uhrille tulisi tehdä henkilökohtainen yksilöllinen arviointi haavoittuvuuden ja erityistoimien tarpeiden tunnistamiseksi. Henkilökohtainen arviointi tulisi tehdä rikosprosessissa mahdollisimman varhain, jotta erityistoimenpiteiden tarve esitukinnassa ja oikeudenkäynnissä tulisi alustavasti määriteltyä uhrin lisäkärsimyksen välttämiseksi.
Suojelutarpeen arviointi käytännössä
Käytännön arviointi suoritetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan yleensä ilman lomaketta, onko heti havaittavissa, että suojelun tarvetta ei ole. Arvioon vaikuttavat muun muassa rikoksen tyyppi ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Helsingin poliisin rikostutkintayksikön seksuaaliväkivaltarikostutkinnassa linja asiaomistajan suojelutarpeen arvioinnissa on selkeä ja jokaisesta asianomistajasta tehdään arviointi, kertoo rikoskomisario ja tutkinnanjohtaja Teija Koskenmäki-Karaharju.
Arvioinnin lopputulos merkitään kuulustelupöytäkirjaan. Jos ensivaiheen arvioinnissa päädytään siihen, että suojelutoimenpiteitä tulee tarkemmin määrittää, täytetään erityisen suojelutarpeen arviointilomake yhdessä asianomistajan kanssa. Helsingin seksuaaliväkivaltarikostutkinnassa jokainen seksuaalirikoksen uhri on suojelutoimenpiteiden osalta arvioitava kirjallisella lomakkeella, joka on arvioinnin toinen vaihe. Tämä suoritetaan yleensä kuulustelun yhteydessä ja seksuaaliväkivaltarikostutkinnassa lomakkeen käytöstä on tullut luonnollinen rutiini jokaisen asianomistajan kohdalla. Lomakkeeseen kirjataan suojelutoimenpiteiksi ehdotetut asiat, joista tutkinnanjohtaja tekee kokonaisarvioinnin sekä mahdollisen esityksen.
Kaikki alle 15-vuotiaat asianomistajat puhutetaan videolle. Lainsäädäntö mahdollistaa videopuhutuksen myös kaikkien alle 18-vuotiaiden asianomistajien kohdalla, jos he sitä haluavat. Hyvin usein 15 vuotta täyttäneet alle 18-vuotiaat eivät halua videopuhutusta, vaan haluavat tulla henkilökohtaisesti oikeuteen. Tämä nähdään yleisesti hyvänä tilanteena, koska asianomistajan henkilökohtainen kuuleminen oikeudessa on usein nähty salissa vakuuttavampana kuin puhutusvideon käyttö.
Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden myös yli 18-vuotiaiden seksuaalirikosten uhrien puhuttamisen videolle, jos siihen arvioidaan olevan tarvetta. 18 vuotta täyttäneiden asianomistajien puhutus videolle on kuitenkin hyvin harvinaista. Teija Koskenmäki-Karaharjun kertoo, että asiaa harkitaan lähinnä silloin, jos asianomistajan omat henkilökohtaiset olosuhteet ovat sellaisia, että oikeudenkäynnissä puhuminen olisi jostakin syystä erityisen raskasta asianomistajalle. Kyseessä voi olla erityisen korkea ikä, kommunikointivaikeudet tai joku muu terveydellinen tila.
Asianomistajan henkilökohtainen kertomus on oikeudessa myös uskottavampi kuin videopuhutus, jos asianomistajalla ei ole selkeästi näitä ulospäin näkyviä rajoitteita. Asianomistajan henkilökohtainen esiintyminen oikeudessa on poliisin mukaan asianomistajan oikeusturvan kannalta parempi vaihtoehto, siksi 18 vuotta täyttäneiden videopuhutusta ei käytetä kuin erityistapauksissa.
– Esimerkiksi vanhukset, joilla on muistivaikeuksia tai liikkuminen erityisen rajoitettua, omaavat asianomistajana sellaiset olosuhteet, että puhutuksia on tehty videolle, kertoo Koskenmäki-Karaharju.
Helsingissä pidetään säännöllisesti kokouksia seksuaalirikoksia syyttävien syyttäjien kanssa, koska esitystä suojelutoimenpiteistä tulisi arvioida yhdessä myös heidän kanssaan. Käytännössä syyttäjien kanssa on sovittu, minkä tyyppisistä toimenpiteistä on syytä keskustella yhdessä. Koskenmäki-Karaharjun mukaan esimerkiksi tutkinnanjohtajan arvio 18 vuotta täyttäneen asianomistajan videopuhutuksesta keskustelutetaan erikseen myös syyttäjän kanssa.
Käytetyt suojelutoimenpiteet
Helsingin poliisissa seksuaalirikosten osalta ehdottomasti eniten käytetyt suojelutoimenpiteet ovat asianomistajan tahdon välittäminen oikeudenkäyntiin sermin käytöstä, suljetusta oikeudenkäynnistä ja asiakirjojen salaamisesta. Varsinkin seksuaalirikosten asianomistajat, jotka ovat tulleet seksuaalirikoksen uhriksi entuudestaan tuntemattoman henkilön toimesta, kokevat vastaajan kasvokkain kohtaamisen ahdistavana.
Kun asianomistaja haluaa sermin oikeudenkäyntiin, pyyntö toimitetaan syyttäjän kautta tuomioistuimeen, joka päättää asian. Arviointilomaketta ei liitetä esitutkintapöytäkirjaan. Se lähetetään syyttäjälle henkilötietolomakkeen yhteydessä ja syyttäjä kirjaa oman esityksensä suojelutoimista haastehakemuksen yhteyteen, joka lähetetään tuomioistuimelle. Esitutkintavaiheessa tehty arvio ei sido tuomioistuinta. Asianomistajan niin pyytäessä hänelle myös järjestetään esitutkintaan samaa sukupuolta oleva kuulustelija, ja perussääntönä seksuaalirikoksissa on, että asianomistajaa kuulee myös sama tutkija.
Arviointimenettelyn yleisenä tavoitteena on myös lisätä viranomaisten tietoa siitä, voidaanko prosessin aikana toteutettavilla suojelutoimilla helpottaa asianomistajan asemaa ja todistelua. Arvioinnin tarkoitus on kartoittaa keinoja, joilla voitaisiin varmistaa asianomistajan jaksaminen koko oikeusprosessin aikana. Arvioinnilla pyritään kartoittamaan ne joko rikokseen liittyvät tai asianomistajan henkilökohtaisiin oloihin liittyvät seikat, jotka kuormittavat asianomistajaa. Jos kuormittavaa tilannetta voidaan jo oikeusprosessin alussa, eli poliisin tekemissä toimissa, helpottaa, on todennäköisempää, että asianomistaja jaksaa viedä oikeusprosessin loppuun saakka. Laadukkaaseen arviointiin kuuluu myös se, että uhrille kerrotaan eri toimenpiteiden vaikutus mahdolliseen oikeudenkäyntiin.
Rikoksen uhrin suojelutarpeen arviointimenettelyn käsikirja
Teksti ja kuva: Jenni Lehtonen
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2018.
Lue lisää:
Kriittiset pisteet seksuaalirikoksen uhrin polulla
Pojat ja miehet seksuaalirikoksen uhrina
Minut on raiskattu
Kun seksuaalirikoksesta jätetään syyttämättä
Juristi vastaa: Mitä korvauksia raiskauksen uhri voi saada?
Juristi vastaa: Raiskauksen uhrin tiedottomuus, pelkotila tai muu avuton tila rikoslain mukaan
Seri-keskukset: Eri puolilla Suomea toimivia seksuaaliväkivallan uhreille suunnattuja tukiyksiköitä yli 16-vuotiaille sukupuolesta riippumatta. Seri-keskuksiin voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana.