Mitä tapahtuu, jos rikoksesta tuomittu ei maksa oikeuden määräämiä korvauksia?
Korvausten hakeminen ulosottoteitse
Ellei tuomittu maksa rikoksen uhrille eli asianomistajalle korvausta vapaaehtoisesti, asianomistaja voi saattaa asian ulosottoon. Asianomistajan tulee tehdä ulosottohakemus, johon on ohjeet Ulosottolaitoksen verkkosivuilla: Ulosottohakemus
Kun ulosottohakemus on jätetty ulosottoviranomaiselle, rikoksentekijälle annetaan vireilletuloilmoitus ja maksukehotus. Hän joko maksaa velkansa tai vaihtoehtoisesti ulosottomies suorittaa ulosmittauksen, jolla saadut varat tilitetään rikoksen uhrille. Ulosoton kautta korvausta voidaan hakea täysimääräisesti ja korkoineen. Saatava kannattaa laittaa passiivirekisteriin ja jos saatavaa ei saa perittyä ulosoton kautta, kannattaa ulosottohakemus uusia. Velka vanhenee viidessä vuodessa, mutta vanhentuminen voidaan katkaista aina siihen asti, kunnes saatava vanhentuu lopullisesti 20 vuodessa.
Entä jos korvauksia ei saada ulosoton kautta?
Joskus korvauksia voi olla vaikea saada ulosottoteitse, koska rikoksentekijä voi olla varaton, jolloin korvauksia ei saadakaan perittyä. Ulosoton ohella korvauksia on mahdollista hakea valtion varoista. Valtio korvaa lähtökohtaisesti korvausta henkilövahingoista ja kärsimyksestä. Mahdollisuudet saada korvauksia vaihtelevat, joten ne on selvitettävä tapauskohtaisesti, kannattaa siis olla yhteydessä Valtiokonttoriin tai omaan lakimieheen.
Korvausta valtion varoista haetaan Valtiokonttorista. Hakemukseen tulee liittää tuomioistuimen ratkaisu tai muu luotettava selvitys tapahtumien kulusta ja vahinkojen suuruudesta sekä mahdolliset lääkärintodistukset. Hakemus lähetetään joko postitse tai sähköisesti Valtiokonttorin verkkosivujen kautta. Apua lomakkeen täyttämiseen voi tarvittaessa kysyä Rikosuhripäivystyksestä tai lakimies voi sovittaessa hoitaa hakemuksen toimittamisen uhrin puolesta.
Lähtökohtaisesti Valtiokonttori maksaa korvaukset tuomioistuimen päättämän suuruuden mukaisesti. Korkoja ei makseta ja korvauksista tehdään aina perusvähennys, jonka määrä vuonna 2018 on 210 euroa. Lisäksi valtion varoista maksetusta korvauksesta vähennetään korvaus, jonka uhri on saanut tai tulee saamaan muun lain tai vakuutuksen nojalla sekä mahdollinen jo rikoksentekijän maksama korvaus. Korvaushakemuksen käsittelyaika on keskimäärin 6–8 kk, joten on suositeltavaa laittaa hakemus Valtiokonttoriin jo heti käräjäoikeuden päätöksen jälkeen, vaikka tuomio ei olisi lainvoimainen. Korvausten hakemiseen on aikaa kolme vuotta päätöksen lainvoimaistumisesta lukien.
On hyvä muistaa, että koska ensisijaisesti korvauksista vastuussa on rikoksentekijä, on valtion korvausvastuu toissijainen. Jos Valtiokonttori ei maksa kaikkia tuomioistuimen määräämiä korvauksia, loppusumman voi laittaa ulosoton kautta perittäväksi rikoksen tekijältä – esitellyt tavat eivät siis automaattisesti sulje toisiaan pois.
Pirjo Mäkelä
Asianajaja, OTM
Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy, Joensuu
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2018.
Päivitetty 2.6.2023 tieto ulosottohakemuksen tekemisestä ja lisätty linkki ulosottolaitoksen verkkosivuille.