Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Kun seksuaalirikoksesta jätetään syyttämättä

Seksuaalirikoksissa vastuu rikoksesta syyttämisestä on ensisijaisesti virkamiehellä eikä asianomistajalla. Ainoastaan kun kyse on seksuaalisesta ahdistelusta ja seksuaalisen kuvan luvattomasta levittämisestä, täysi-ikäinen asianomistaja voi päättää olla vaatimatta rangaistusta tekijälle. Silloinkin syyttäjä voi katsoa, että tärkeä yleinen etu vaatii joka tapauksessa syytteen nostamista. Joskus syyttäjä kuitenkin päätyy jättämään syyttämättä seksuaalirikoksesta.

Seksuaalirikos on rikoslaissa määritelty rikos, joka loukkaa joko henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai lapsen normaalia kehitystä. Kihlakunnan syyttäjä Yrjö Reenilä Helsingin syyttäjänvirastosta kertoo, millaisen prosessin syyttäjä käy, kun päättää jättää syyttämättä.

– Syyttäjän on kertyneen esitutkintamateriaalin perusteella ratkaistava, onko asiassa nostettava syyte ja oikeudenkäynti aloitettava vai ei. Syyttäjän on arvioitava jokaisessa asiassa, täyttääkö tutkittavana ollut teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön, ja onko rikoksesta epäillyn henkilön syyllisyydestä riittävä näyttö. Eli pohdinta tehdään syyteharkintana, Reenilä sanoo.

Syyttäjä tarvitsee näyttöä syytteen pohjalle. Näyttö kerätään esitutkinnassa. Se on rikosprosessin ensimmäinen vaihe, ja siinä kartoitetaan tietoa rikokseksi epäillystä teosta syyteharkintaa ja mahdollista oikeudenkäyntiä varten.

– Esitutkinta toimii samalla rikosoikeudenkäynnin valmisteluna, koska rikosasioissa toimitetaan vain poikkeuksellisesti erityinen suullisen valmistelun istunto oikeudessa.

Esitutkinnan tekee esitutkintaviranomainen, joka yleensä on poliisi. Sitä johtaa tutkinnanjohtaja. Esitutkinnassa selvitetään muun muassa epäillyn rikoksen teko-olosuhteet, aiheutettu vahinko, teosta saatu hyöty ja ketkä ovat asianosaisia. Esitutkinnassa selvitetään myös asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän on pyytänyt syyttäjää ajamaan vaatimustaan, mutta tämä on Reenilän mukaan harvinaista seksuaalirikoksen esitutkintavaiheessa.

– Syyttäjä ”valvoo” esitutkinnan laatua ja syyttäjän on tarvittavissa määrin osallistuttava esitutkintaan sen varmistamiseksi, että asia selvitetään esitutkintalaissa tarkoitetulla tavalla. Esitutkintaviranomaisen on syyttäjän pyynnöstä toimitettava esitutkinta tai suoritettava esitutkintatoimenpide. Syyttäjä päättää esitutkintatoimenpiteistä asian siirryttyä hänelle esitutkinnan jälkeen.

Kynnys syyttämiseen on Reenilän mukaan kaikissa asioissa sama, eikä esimerkiksi lapsiin kohdistuneissa rikoksissa syytekynnys ole matalampi.

 Mitä uhri voi tehdä, jos on tyytymätön syyttämättäjättämispäätökseen, Yrjö Reenilä?

  • Asianomistaja voi syyttämättäjättämispäätöksen saatuaan käyttää
    toissijaista syyteoikeuttaan eli nostaa itse syytteen. Tällöin hänen
    tulee itse laatia haastehakemus, saattaa se vireille tuomioistuimeen
    sekä ajaa asiansa tuomioistuimessa. Tähän voi luonnollisesti palkata
    juristin asiaa hoitamaan. Asianomistajan ajaessa itse asiaansa kuluriski
    on hänellä itsellään. Jos syyte hylätään, hänen tulee korvata
    vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, mikäli niitä vaaditaan. Lisäksi jos
    on käyttänyt juristia, tulee maksettavaksi hänen palkkionsa.
  • Asianomistaja voi toimittaa asiassa uutta selvitystä syyttäjälle.
    Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaan jos syyttäjä on
    päättänyt jättää syytteen nostamatta, hän saa peruuttaa päätöksensä
    vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on
    perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
  • Asianomistaja voi tehdä kantelun valtakunnansyyttäjälle, jolla on oikeus ottaa asia uuteen syyteharkintaan.

Teksti: Heli Yli-Räisänen

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2018. (päivitetty 3.1.2023)

Avaa koko lehti (pdf)

 


Lue lisää:

Ohjeet raiskauksen uhrille

Kriittiset pisteet seksuaalirikoksen uhrin polulla

Pojat ja miehet seksuaalirikoksen uhrina
Erityisen suojelutarpeen arviointi seksuaalirikoksissa

Juristi vastaa: Mitä korvauksia raiskauksen uhri voi saada?

Juristi vastaa: Raiskauksen uhrin tiedottomuus, pelkotila tai muu avuton tila rikoslain mukaan

Seri-keskukset: Eri puolilla Suomea toimivia seksuaaliväkivallan uhreille suunnattuja tukiyksiköitä yli 16-vuotiaille sukupuolesta riippumatta. Seri-keskuksiin voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana.