Suomen malli väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisyssä

Terrorismi on vanha ilmiö. Yksilöt ja ryhmät ovat kautta aikojen käyttäneet väkivaltaa saavuttaakseen tavoitteita, joita perustellaan ideologialla. Esimerkkejä löytyy myös Suomen historiasta. Helsingissä vaikutti vuosina 1905–06 poikajoukko, joka kutsui itseään Verikoiriksi. He tekivät Helsingissä iskuja, joissa kuoli yhteensä neljä henkilöä. Lapuan liikettä kutsuttaisiin todennäköisesti tänä päivänä ekstremistiseksi ryhmäksi, joka edisti aatemaailmansa mukaisia tavoitteita ja piti väkivaltaa oikeutettuna vihollisiksi katsomiaan ihmisiä kohtaan.

Suomessa väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä, joka äärimmillään voi johtaa terrorismiin, ryhdyttiin suunnitelmallisesti ennalta ehkäisemään 2010-luvun alussa. Tähän vaikutti kansainvälinen kehitys, joka oli alkanut 1990-luvun loppupuolella. Väkivaltainen radikaali-islamistinen ekstremismi ja terrorismi lisääntyivät Euroopassa, ja ilmiö levisi myös Pohjoismaihin. Tukholman pommi-isku joulukuussa 2010 oli herätys kaikille Pohjoismaille. Kehitys ruokki väkivaltaista äärioikeistoa, jonka toiminta tuli entistä näkyvämmäksi vuoden 2015 tapahtumien jälkeen.

Tukholman pommi-isku joulukuussa 2010 oli herätys kaikille Pohjoismaille.

Väkivaltainen ekstremismi on määritelty Suomen kansallisessa toimenpideohjelmassa (2016) toiminnaksi, jossa väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, se oikeutetaan tai siihen kannustetaan aatemaailmalla perustellen. Tämän väkivallan erottaa muusta väkivallasta se, että tekijä ei omasta tai ryhmänsä näkökulmasta tee mitään väärää, sillä väkivalta on oikeutettua. Rangaistuksella ei ole tekijälle useinkaan merkitystä. Päinvastoin, tekijän tavoitteena voi olla kuolla iskun yhteydessä. Jos hän joutuu vankilaan, jatkaa hän toimintaansa siellä. Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka myötä tavallinen ihminen ryhtyy pitämään väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista oikeutettuna aatemaailmalla perustellen.

Osallisuutta ja yhteistyötä

Suomen malli väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyssä perustuu laajaan osallisuuteen ja yhteistyöhön viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen välillä. Väkivaltainen radikalisoituminen nähdään sekä sosiaalisena että turvallisuusongelmana.

Ennalta ehkäisyn kohteena ovat kaikki Suomessa esiintyvät väkivaltaisen radikalisoitumisen muodot, jotka ovat väkivaltainen äärioikeisto ja -vasemmisto, uskonnolla perusteltu ekstremismi, radikaalit ympäristöliikkeet ja yksittäiset toimijat. Työssä korostetaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteiden noudattamista. Toimintaa koordinoi sisäministeriö ja sen asettama kansallinen yhteistyöryhmä, jossa on edustettuna laajasti eri tahoja. Työ edellyttää luottamusta eri toimijoiden välillä, ja luottamus syntyy vain yhdessä tekemällä ja sillä, että opitaan tuntemaan kumppanit ja heidän organisaationsa.

Työtä ohjaa kansallinen toimenpideohjelma. Tavoitteena on lisätä koulutuksella ja informaatiolla tietoisuutta ilmiöstä sekä luoda selkeät toimintamallit, joilla radikalisoitumisvaarassa olevia henkilöitä voidaan ohjata palvelujen piiriin. Tähän liittyen on toteutettu koulutusta ja laadittu tukiaineistoa, tuoreimpana Opetushallituksen opas varhaiskasvatukseen.

Käytännön interventioita tekevät poliisilaitosten yhteydessä toimivat Ankkuriryhmät. Sisäministeriö, Poliisihallitus ja Itä-Suomen yliopisto ovat yhdessä toteuttaneet hankkeen, jossa laadittiin Ankkuritoiminnan käsikirja ja nettisivut, joiden osoite on ankkuritoiminta.fi.

Vihapuhetta vastaan

Rajapintahankkeessa on selvitetty, miten yhteistyö paikallisella tasolla toimii ja tehty tähän liittyen suosituksia, jotka parantavat palveluun ohjausta. Viharikosten ml. vihapuheen vastaisia toimia on tehostettu. Vihapuhe luo kasvualustaa väkivaltaiselle ekstremismille ja lisää riskiä radikalisoitumiselle.

Sisäministeriön toimeksiannosta on laadittu tutkimuksia tavoitteena varmistaa, että ennalta ehkäisy perustuu tutkittuun tietoon. Tutkimukset käsittelevät muun muassa väkivaltaista äärioikeistoa, radikaali-islamistisia verkostoja ja Suomeen kohdistettua propagandaa.

Suomen kansallinen toimenpideohjelma (2016) on arvioitu, ja arviointiraportti julkaistaan huhtikuun aikana. Uuden toimenpideohjelman valmistelu on käynnistetty tavoitteena, että se on käytössä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Tietoa Suomen toiminnasta väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyssä löytyy verkosta.

Tarja Mankkinen
kehittämispäällikkö
sisäministeriö, poliisiosasto