Terroriteot Turussa – kriisiauttamisen onnistumiset ja opetukset

Turun Kauppatorilla elämä kuhisi perjantaisena iltapäivänä. Oli elokuun 18. päivä vuonna 2017.

Kello napsahti aikaan 16.02. Nuori marokkolaismies alkoi silmittömästi puukottaa satunnaisia sivullisia. Tapahtumapaikalle nopeasti tullut poliisipartio taltutti ja otti kiinni miehen kolmen minuutin kuluttua ensimmäisestä puukotuksesta.

Ennen ensihoidon saapumista poliisit, sivulliset ja läheisen lääkäriaseman henkilökunta auttoivat uhreja muun muassa haavoja sitoen. Hätäkeskus vastaanotti yli 50 puukotuksiin liittyvää puhelua. Nettiuutisointi räjähti valtoimilleen. Sosiaalinen media tulvi epäuskoisia ja hätääntyneitä viestejä.

Nopeasti tapahtumien kulisseissa käynnistyi järjestelmällinen toiminta uhrien, heidän läheistensä ja muiden psyykkisesti altistuneiden auttamiseksi.

Perjantaista maanantaihin

Turun kaupungin sosiaalipäivystyksen ensimmäinen partio lähti läheiselle Kauppatorille pian puukotusten alettua. Poliisin pyynnöstä sosiaalityöntekijät menivät turvaamaan puukotuksen uhrin lapsen tilannetta. Järkyttävien tekojen kokonaisuus hahmottui viranomaisille vasta vähitellen.

Turun kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Kaarina Katas oli saanut puhelun hyvinvointitoimialan toimialajohtajalta ja saapui työpaikalleen Linnankadulle ennen viittä. Sosiaalipäivystykselle kuuluu akuutin psykososiaalisen tuen järjestäminen ja koordinoiminen sekä asiakkaiden saattaminen lisäavun piiriin. Nyt Katas oli saanut esimieheltään tehtäväkseen kriisituen prosessin järjestämisen. Se tarkoitti kriisikeskuksen pystyttämistä ja kriisipuhelimen avaamista. Kriisikeskus perustettiin pikaisesti Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) yhteispäivystykseen. Se miehitettiin sosiaalipäivystyksen työntekijöillä ja SPR:n henkisen tuen vapaaehtoisilla.

Kriisipuhelimen vaatima järjestelmä oli valmiina, mutta sen aktivoiminen virka-ajan ulkopuolella oli tuolloin uutta. Puhelin saatiin toimimaan iltakuuden jälkeen. Perjantai-illasta seuraavaan aamuun puhelimissa päivystäneet sosiaalityöntekijät pääsivät vapaalle, kun heidän paikkansa otti Varsinais-Suomen Punaisen Ristin väki.

– Meillä on aiemmin ollut kriisiauttamisen yhteistyötä SPR:n kanssa, ja nytkin se käynnistyi tosi nopeasti. Päivystäjiä saatiin helposti. Tapahtuma oli sellainen, että monet vapaaehtoiset halusivat tulla auttamaan.

Puheluita tuli ympäri Suomea. Tapahtuma kosketti hyvin erilaisia ihmisryhmiä. Jotkut olivat olleet auttamassa loukkaantuneita, toiset olivat silminnäkijöitä, joillain oli perheenjäseniä paikan päällä, jotkut taas olivat hetkeä aiemmin olleet torilla tai olivat olleet lähdössä sinne. Joillakin soittajilla järkyttävä tapahtuma aktivoi vanhan trauman tai herätti suurta ahdistusta ja pelkoja. Puhelinpäivystäjät täyttivät jokaisesta soitosta lomakkeen, jolla soittajien altistumisen astetta kartoitettiin.

Joillakin soittajilla järkyttävä tapahtuma aktivoi vanhan trauman tai herätti suurta ahdistusta ja pelkoja.

Punaisen Ristin valtakunnallinen psykologien valmiusryhmä tuli lauantaina paikan päälle Turkuun ja alkoi yhdessä Turun kaupungin kriisiryhmien kanssa toteuttaa jatkoapua. Puhelinpäivystyksessä kertyneet lomakkeet toimitettiin jatkoavun suunnittelemista varten kriisiryhmien edustajille. He saivat näin avun tarvitsijoiden yhteystiedot ja tietoa heidän altistumisen asteestaan. Jatkoapua annettiin joko henkilökohtaisesti tai ryhmittäin, esimerkiksi torikauppiaat saivat ryhmänä apua kyetäkseen jatkamaan työssään.

Turun torille alkoi lauantaista eteenpäin kerääntyä paljon ihmisiä tuomaan kukkia ja kynttilöitä. Alkoi näyttää tarpeelliselta jalkauttaa kriisiauttajia ihmisten pariin, mahdollisten avuntarvitsijoiden saataville. SPR:n henkisen tuen vapaaehtoiset auttajat saivat tämän tehtävän hoitaakseen.

Puukotuksiin liittyviä soittoja vastaanotettiin runsaasti myös Mielenterveysseuran ja kirkon kriisipuhelimissa. Turun kaupungin sosiaalipäivystyksen kriisipuhelimeen soitettiin sen lähes kaksiviikkoisen aukiolon aikana yli kaksi sataa kertaa. Heti puukotusten jälkeinen puheluruuhka alkoi helpottaa viikonlopun jälkeen.

– Olimme ehtineet kartoittaa myös ne avun tarvitsijat, jotka olivat sairaalahoidossa ja heidän omaisensa.

Vastaisuuden varalle

Kaarina Katas toteaa, että aiemmin yhteistyö sosiaalipäivystyksen ja poliisin välillä on sujunut saumattomasti. Viranomaisoikeuksien nojalla sosiaalipäivystys voi saada osallisten henkilötiedot poliisilta, jotta nopea avun tarjoaminen mahdollistuu. Nyt sosiaalityöntekijät eivät heti saaneet menehtyneiden ja vakavasti loukkaantuneiden yhteystietoja poliisilta. Katas arvelee syyksi tilanteen poikkeuksellisuutta.

– Koska emme saaneet tietoja poliisilta, siirryimme pyytämään niitä sairaalasta, mutta siinäkin oli hankaluuksia. Se kuitenkin onnistui, kun työntekijämme meni sairaalaan paikan päälle.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Tyksissä toimineessa kriisikeskuksessa kävi nelisenkymmentä henkilöä. Se oli sunnuntai-iltaan mennessä täyttänyt tehtävänsä ja se lopetettiin. Turun kaupungin psykologiyksikkö huolehti pidemmästä kriisityöstä. Sitä täydensivät SPR:n psykologien valmiusryhmä ja Turun-Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijät.

Vähintään kerran vuodessa sosiaalipäivystyksen työntekijät harjoittelevat yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa. Silloin muun muassa testataan välineistöä ja harjoitellaan viranomaisverkon käyttöä. Puukotusten jälkeinen työrupeama oli kaikille toimijoille suuri ponnistus, joka osoitti pari kehityskohdetta. Jälkikäteen on porukalla puitu keinoja tiedonsaannin takaamiseksi eri viranomaisten välillä. Samoin on mietitty yhteisen, fyysisesti läsnä olevan johtoryhmän tarpeellisuutta.

– Palavereja pidimme muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalipäivystyksen edustus kuitenkin puuttui poliisin tilannekeskuksessa kokoontuneesta ryhmästä, Katas huomauttaa.

Akuutin kriisituen organisoiminen kuuluu sosiaalipäivystyksen arkeen, mutta massapuukotusten kohdalla avun tarve osoittautui poikkeuksellisen suureksi. Päivystäjille oli varattu yhteinen purku aina työvuoron päätyttyä. Kriisipuhelimen päivystäjien käyttämää lomaketta on sittemmin paranneltu.

Johtava sosiaalityöntekijä Kaarina Katas kehuu esimiehiltään saamaansa tukea ja hyvää yhteistoimintaa Turun kaupunkikonsernin suuntaan. Sujuva työskentely kaupungin hallinnon kanssa on vaativassa poikkeustilanteessa äärimmäisen tärkeää.

Lähteenä on käytetty myös valtioneuvoston asettaman, oikeusministeriön yhteydessä toimineen tutkintaryhmän tekemää raporttia. Onnettomuustutkintakeskus, tutkintaselostus 7/2018.

Teksti ja kuva: Elina Välimäki

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2019