Siirry sisältöön

Missä menee laillisen ja laittoman raja kuvaamisessa ja kuuntelussa?

Medioissa erilaiset salakuvaamis- ja kuuntelutapaukset ovat puhuttaneet viime aikoina. Mukana kulkevat älylaitteet, joilla voi kuvata ja nauhoittaa, sekä kotiin helposti asennetavat kamerat ovat yleistyneet. Samaan aikaan raja laittoman ja laillisen kuvaamisen ja kuuntelun välillä hälventynyt.

Rikostarkastaja Jouni Niskanen Helsingin poliisista kertoo, että laki asettaa rajat salakatselusta ja -kuuntelusta, ja milloin se on säädetty rangaistavaksi. Mitään yksiselitteistä rajaa ei voi sanoa, vaan salakatselu- tai kuuntelutapausta on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti.

– Yleisesti voisi sanoa, että riippuu kuka kuvaa ja ketä, missä paikassa ja missä tarkoituksessa. Salakuuntelusta on kyse esimerkiksi silloin,  jos kuunneltua ei ole tarkoitettu kuuntelijan tietoon. Jos keskustelun tallentajan taas tiedetään osallistuvan keskusteluun, niin kyse ei ole salakuuntelusta, kertoo Niskanen.

Salakatselusta on Helsingin poliisissa huomattavasti enemmän tietoa tapauksien muodossa. Juontaja Axl Smithin tapaus tuli suurenkin yleisön tietoisuuteen, ja siinä salakatselun tunnusmerkistö toteutui.

– Tunnusmerkistöön kuuluu, että salakatselun tulee kohdistua ihmiseen, ei vain tilaan, esimerkiksi kun katselupaikkana on kotirauhan suojaama paikka. Asunto, omakotitalon piha, käymälät, pukeutumistilat ja pukukopit kuuluvat sellaisiin tiloihin, joissa ei saa kuvata. Sen sijaan yleistä pihaa saa kuvata, kertoo Niskanen.

Tärkeä painotus salakuvaamisessa on, että kuvaamisen todella pitää kohdistua henkilöön, ja siinä on vähän joustamisen varaa, ettei sitä tulkittaisi salakuvaamiseksi.

– Vaikka henkilö ei näkyisi tunnistettavasti, niin rikos toteutuu silti. Edes perheenjäsenet eivät saa kuvata toisiaan salaa, eivätkä vieraitaan. Lähes sanomatta on selvää, että seksiä ei saa kuvata ilman kaikkien osapuolten suostumusta, muistuttaa Niskanen.

Millaisia esimerkkitapauksia poliisilla on salakuvauksesta, ja miten syytetyt ovat yrittäneet perustella salakuvaustaan?

– Tunnetuin on tietysti Axl Smithin tapaus, jossa hän vetosi omaan julkiseen asemaansa, että varautui makuuhuoneeseen asennetuilla kameroilla – niistä seksikumppaneilleen kertomatta – mahdollisiin raiskaussyytteisiin tai vastaaviin. Se ei ole eikä ollut peruste kuvaamiseen ilman seksikumppaneiden lupaa, kertoo Niskanen.

– Toinen tapaus, jossa kuvaamista puolustettiin turvallisuustekijöillä, oli sellainen, että vakavaa fyysistä sairautta sairastava henkilö, joka tarvitsi henkilökohtaista avustajaa, kuvasi avustajaa sairastavan henkilön kodissa. Motiiviksi kuvaukselle kerrottiin, että jos henkilökohtainen avustaja olisi tehnyt virheen tai vaarantanut avustettavansa terveyden tai hengen, niin asiasta olisi ollut näyttöä. Tapaus katsottiin salakatseluksi, sanoo rikostarkastaja Jouni Niskanen Helsingin poliisista.

– Eräässä tapauksessa naapureiden välillä oli riita, ja toinen naapureista oli palkannut yksityisetsivän kuvaamaan naapuriaan saadakseen todistusaineistoa. Tämäkään ei ole sallittua vaan katsottiin salakatseluksi, kertoo Niskanen.

Miten sitten pitäisi suhtautua kodin turvakameroihin, jos kuvaaminen on aina kiellettyä ilman kuvattavan henkilön suostumusta? Onko kuvaaminen missään tilanteessa sallittua?

– Esimerkiksi, että jos olet omassa kodissasi ja pahoinpitelet perheenjäsenesi ja sitä aletaan tietämättäsi kuvata, niin salakatselu ikään kuin kumoutuu. Salakuvaamisessahan on kyse kotirauhan rikkomisesta, ja koska pahoinpitelijä rikkoo itse kotirauhaa, niin siitä kotirauhan rikkomisella hankittu näyttö on rikoksena pienempi. Kun salakuvausmateriaalia käytetään todisteena, katsotaan aina, kuinka vakavasta rikkomuksesta on kyse, Niskanen kertoo.

On myös tapauksia, joissa tallenne, on katsottu salakatseluksi, eikä sitä ole saanut käyttää todistusaineistona.

– Eräässä tapauksessa henkilö kuvasi asunnon ulkopuolelta ikkunan läpi kameralla tapahtumaa, jossa näki asunnossa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön. Hovioikeuden mukaan tallennetta ei saanut käyttää todisteena eikä henkilö saanut kertoa siitä, mitä oli nähnyt kameralla katsoessaan. Sen sijaan henkilö sai kertoa niistä asioista, joita oli omin silmin nähnyt, kertoo Niskanen.

Teksti: Heli Yli-Räisänen

Salakuuntelu

Salakuuntelun tunnusmerkistöst säädetään rikoslain 24 luvun 5 §:ssä seuraavasti:

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa

  1. keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
  2. muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
    on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
    Yritys on rangaistava.

Salakatselu

Salakatselun tunnusmerkistössä säädetään rikoslain 24 luvun 6 §:ssä seuraavasti:

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa

  1. kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
  2. yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
    on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
    Yritys on rangaistava.

Kotirauha

Kotirauhan suojaamista paikoista on säädetty rikoslain 24 luvun 11 §:ssä seuraavasti:

  • Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

Kirjoitus on julkaistu lehdessä 2/2017.

Avaa koko lehti (pdf)