Vainoaja hyödyntää digiteknologiaa leikiten

Tietotekniikan nopea kehittyminen ja sosiaalinen media kaikessa yhteiskunnan toiminnassa houkuttelee ihmisiä kurkkaamaan tai seuraamaan muiden ihmisten elämää.

Silloin kun toisen ihmisen elämän seuraaminen aiheuttaa kohteessa pelkoa ja ahdistusta, on häiritsevää, toistuvaa ja ei-toivottua yhteydenottamista, tarkkailua ja uhkaamista, saattavat vainorikoksen piirteet täyttyä.

Vaino on tunnettu sanana kautta historian ja sen yleisimmin toteutettu muoto meillä Suomessa on eron jälkeinen vainoaminen. Suomessa vainoamisesta tuli rikos 1.1.2014.
Eron jälkeiseen vainoon liittyy usein jo aiemmin suhteessa ilmennyttä lähisuhdeväkivaltaa, kontrollointia ja alistamista. Kun ero viimein koittaa, ex-puoliso ei kykenekään syystä tai toisesta käsittelemään eroa normaaliin tapaan, vaan hän jatkaa toisen osapuolen seuraamista ja häirintää monin eri keinoin. Vainoava käytös voi olla esimerkiksi pienieleistä uhkaavaa vihjailua, haukkumista, ahdistelevaa viestintää ja lähestymistä sekä teknologiaa hyödyntävää seuraamista ja paikantamista.

Pahimmassa tapauksessa se on uhrin henkeä uhkaavaa väkivaltaista käytöstä ja uhkailua uhria kohtaan. Vainoamista toteutetaan tänä päivänä yhä enemmän tietotekniikan avulla, sillä se mahdollistaa uhrin seuraamisen ja tietojen etsimisen matalalla kynnyksellä aikaan ja paikkaan sitoutumatta.

Perinteisen vainokäyttäytymisen ohella vainoaja hyödyntää muun muassa matkapuhelimia, tietokoneita, sosiaalista mediaa ja paikannusteknologiaa. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos ja siitä voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Vainoaminen tietotekniikan avulla

Nykyteknologiaa hyödyntävää eli digitaalista vainoa Suomessa ei ole tutkittu paljoakaan. Lastensuojelussa Etelä-Savon alueella sosiaalityöntekijänä työskentelevä Jonna Brandt teki keväällä 2017 digivainoamisesta Suomen ensimmäisen sosiaalityön pro gradu -tutkielman Teknologia vainon väylänä. Eron jälkeisen digitaalisen vainon kokemuksia Lapin yliopistossa.

Brandt kertoo, että hän työsti tutkimuksen yhteistyössä eron jälkeisen vainon tutkimus- ja kehittämishanke Varjon kanssa. Varjo-hanke on Mikkelin Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n ja Oulun Ensi- ja turvakoti ry:n yhteistyössä toteuttama hanke, jonka yhtenä painopisteenä on ollut digitaalinen vaino ja sen huomioiminen vainottujen turvasuunnittelussa.
– Yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä vainoaminen rikoksena on saanut uusia piirteitä ja sen hallitseminen ulkopuolelta on lähes mahdotonta, sanoo Joanna Brandt.

– Tutkimukseni tuloksena digitaalisen vainon kokemukset jakautuivat kahteen erilliseen digitaalisen vainon osaan. Kokemukset digitaalisesta vainosta nivoutuvat vainotekojen verkkoon siten, että ne ovat joko yksittäisiä digitaalisen vainon tekoja tai ne ovat välillisiä digitaalisen vainon tekoja, joilla on erillinen motiivi suhteessa entiseen puolisoon. Välillisen digivainon avulla vainoaja hyödyntää teknologiaa muissa vainoteoissa kuten fyysisessä seuraamisessa tai mahdollisessa fyysisen väkivallan toteuttamisessa. Näiden kahden erillisen digitaalisen vainon muodon erottaminen on olennaista muun muassa sosiaalityössä väkivallan uhkan arvioinnin ja turvallisuussuunnittelun näkökulmasta, hän painottaa.

Brandt selventää, että hänen tutkimuksensa käsitteli digitaalista vainoa ja sen suhdetta vainoa kokeneiden turvallisuuteen.
– Tutkimukseni on laadullinen tutkimus ja sen tavoitteena on tarkastella digitaalista vainoa kokeneiden kokemuksia. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta osa-aineistosta, haastatteluista ja vainoa kokeneiden naisten suljetun verkkoryhmän tekstiaineistosta, hän kuvailee tutkimuksen lähtökohtia.

Brandt jatkaa, että vainon näkökulmasta teknologia ja erityisesti sosiaalinen media ovat laajentaneet vainon tekojen valikkoa.
– Digitaalinen vaino on perinteisempää vainoa helpompaa, vaivattomampaa ja edullisempaa toteuttaa. Vaino ei enää vaadi fyysistä kontaktia, vaan se voi tapahtua napin painalluksella ilman tarkempaa suunnitelmaa tai harkintaa. Tutkimukseni mukaan digitaalinen vaino aiheuttaa kohteessa ahdistusta ja pelkoa vainoajan näkymättömän, aikaan ja paikkaan sitoutumattoman hallitsevuuden kautta. Digitaalisen vainon tekojen tarkoituksena on häiritä, aiheuttaa haittaa ja pelkoa vainotussa, hän tiivistää.

Digitaalinen vaino rikoksena

Brandtin tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivalta on muuttanut digitalisoitumisen myötä muotoaan. Vainoamisen osalta yleisimpiä rikosnimikkeitä netissä tapahtuvan toiminnan suhteen ovat kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Nämä tulevat kyseeseen tapauksissa, joissa uhrista levitetään väärää ja loukkaavaa tietoa tai häntä uhkaillaan. Vainoaja voi toimia netissä esimerkiksi useiden valeprofiilien kautta, jotka esittävät joko uhria, vainoajaa itseään tai muuta henkilöä. Yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä on arkaluontoisten tietojen levittäminen somessa, joista yleisimpänä esimerkkinä ovat alastonkuvat.

Brandt toteaa tutkimuksessa, että virtuaalisen maailman hallitsemattomuuden vuoksi jokaisen tulisi opetella digitaalisia turvataitoja, joita ovat muun muassa yksityisyyden suojaaminen ja omien tietojen hallinta.

Tietotekniikan hyödyntämistä vainon toteuttamiseksi on hyvin vaikea näyttää toteen rikosoikeudellisessa mielessä. Ennen vainoamislakia epämääräistä seuraamista ja ahdistelua tutkittiin rikosnimikkeinä muun muassa kotirauhan rikkomisena, kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä. Vuoden 2014 alusta rikoslakiin lisättiin vainoamisen lisäksi viestintärauhan rikkominen.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen kertoo, että digitaalisen vainon toteuttamiseen on vaikea puuttua, sillä sitä voi toteuttaa missä ja milloin vain monin eri keinoin ja väylin.

– Vainoaminen tekona liittyy vahvasti meillä Suomessa lähisuhdeväkivaltaan ja päättyneeseen parisuhteeseen. Joskus lehdistä voi lukea, kuinka jotakin julkkista on meillä Suomessa seurattu, mutta itse vainoina näitä tapauksia ei ole tuomittu. Tärkeintä meidän kaikkien on muistaa huolehtia omien teknisten välineiden suojaamisesta ja miettiä tarkasti, mitä omista asioista kertoo somessa, hän painottaa.

Heikkinen jatkaa, että vaino rikosnimikkeenä on osoittanut tarpeellisuutensa, mutta rikostutkinnan aikana siihen nivoutuu yleensä aina muita rikosnimikkeitä kuten pahoinpitely tai lievä pahoinpitely, kunnianloukkaus, kotirauhan rikkominen tai lähestymiskiellon rikkominen.

– Vainoamista yksistään digitaalisessa muodossa ei ole kriminalisoitu, vaan se kulkee yhtenä toteuttamismuotona muiden rikosten ohella, hän tiivistää.

Rikosuhripäivystys tukee uhria

Lähisuhdeväkivalta on aina vakava asia, josta irrottautuminen on usein vaikeaa. Lähisuhdeväkivalta voi joskus jatkua myös parisuhteen päättymisen jälkeen ja toinen osapuoli päätyä muun muassa vainon kohteeksi. Koska väkivallasta puhuminen ei ole helppoa, uhrit voivat saada apua nimettömänä esimerkiksi ensi- ja turvakodeista, Nollalinjasta ja Rikosuhripäivystyksestä.

Rikosuhripäivystyksen pääkaupunkiseudun palvelupisteen toiminnanohjaaja Anne Veijola kertoo, että RIKUsta saa muun muassa ajantasaista tietoa, tukea, ohjausta ja neuvontaa liittyen erilaisiin rikosprosesseihin. Lisäksi kartoitetaan aina muun tuen mahdollinen tarve.

– Rikosprosessit ja yksistään rikosilmoituksen tekeminen voi viedä voimia ja pelottaa rikoksen uhria. RIKUssa autamme uhria koko prosessin ajan yksilöllisesti rikosilmoituksen tekemisestä tuomion kuulemiseen saakka ja huomioiden tarpeen vaatiessa myös uhrin lähipiirin sekä omaiset. Meillä pääkaupunkiseudun palvelupisteessä näkyy lähisuhdeväkivalta voimakkaasti, jonka osa-alueena uhrin elämän hankaloittamisessa voi olla myös sosiaalinen media, kertoo Veijola.

– RIKUssa tukisuhteet ovat lähivuosina pidentyneet ja osittain syynä on ollut pitkittynyt sekä jatkuva kiusaaminen verkossa. Kiusaaminen koskettaa usein myös uhrin lähipiiriä, hän kuvailee.

Veijola lisää, että sosiaalisen median merkitys rikoksissa, kuten vainossa on haaste myös asianajajille.

– Silloin kun vainoamista ja kiusaamista netissä tapahtuu uhrille ja hänen lähimmäisilleen, olisi hyvä, että asianajaja olisi perehtynyt ilmiöön ja tietäisi mistä verkossa tapahtuvassa kiusaamisesta ja vainosta on aidosti kysymys, hän tiivistää lopuksi.

DIGIVAINON HÄLYTYSMERKKEJÄ

  • Salasanat vaihtuvat tai lakkaavat toimimasta
  • Sinusta tiedetään asioita, joita ei pitäisi tietää
  • Sähköpostisi on merkattu luetuksi, vaikket ole sitä vielä lukenut
  • Verkkopankista häviää rahaa
  • Nimissäsi on tehty verkko-ostoksia
  • Tietokoneestasi häviää tietoja
  • Web-kamera käynnistyy itsestään
  • Puhelimen akku tyhjenee tavallista nopeammin
  • Yleinen kontrollointi suhteen aikana ja sen jälkeen!

YLEISIMMÄT DIGITAALISET RISKIT

  • Oma käyttäytyminen somessa
  • Käyttäjätunnusten joutuminen vääriin käsiin
  • Sama salasana kaikilla tileillä
  • Arvattavan helppo salasana
  • Vakoiluohjelma puhelimessa tai tietokoneella
  • Digitaalinen jalanjälki – Tiedosta minkälaisen digitaalisen jäljen jätät!
  • Sosiaalinen manipulointi
  • Hyvää tarkoittava ja ajattelematon tietojen luovuttaminen

Jennifer Perry – Lähde: Varjo-hanke

Lähteet: Varjo-hanke ja Jonna Brandt pro gradu -tutkielma Teknologia vainon väylänä. Eron jälkeisen digitaalisen vainon kokemuksia

Teksti ja kuva: Minna Korva-Perämäki

Kirjoitus on julkaistu lehdessä 2/2017.

Avaa koko lehti (pdf)