Viranomainen ei kysy koskaan tunnuslukuja tai salasanoja
Hyväsydäminen ikäihminen on helppo huijauksen kohde
Hyväsydäminen tai huonomuistinen iäkäs voi päätyä helposti rikoksen uhriksi niin kotona ollessaan, puhelimitse kuin seikkaillessaan verkossa. Iäkkään ei pidä koskaan päästää tuntematonta henkilöä sisälle ja luovuttaa ulkopuolisille henkilöille omia pankkitunnuksia.
Vaikka iäkkäät joutuvat poliisin mukaan harvemmin rikoksen uhreiksi, heidän hyvätahtoisuuttaan on alettu käyttämään hyväksi yhä enemmän. Rikolliset ovat toki kautta aikojen huijanneet iäkkäiltä rahaa ja koruja, mutta viime vuosina rikollisten keinot ovat muuttuneet yhä röyhkeämmiksi.
Tänä päivänä iäkkäitä huijataan myymällä turhia tai ylihintaisia tuotteita, mutta myös esiintymällä pankkitilin salasanoja kalastavina viranomaisina. Törkeimmissä tapauksissa iäkkään ovelle on ilmestynyt valepoliisi, joka on kertonut tarvitsevansa välittömästä iäkkään pankkitunnukset estääkseen hänen omaisuutensa kavalluksen.
Rikosylikomisario Kai Käkelä keskusrikospoliisista kertoo, että viimeisen parin vuoden aikana iäkkäitä on huijattu ympäri Suomea esiintymällä joko puhelimitse tai suoraan iäkkään kotiovella valepoliisina.
– Näillä rikollisilla on kaksi selkeää päätekotapaa. Yksi tekotapa on ollut seurata iäkästä henkilöä esimerkiksi pankkiautomaatilta tämän kotiin. Sitten esiintyen poliisina on pyritty saamaan vanhus antamaan käteiset sekä pankkikortti ja tunnusluvut rikollisille erilaisiin tekaistuihin selityksiin vedoten. Toinen tapa on toimia valepoliisina puhelimitse, jolloin he kertovat iäkkäälle tämän joutuneen rikoksen uhriksi ja sen johdosta tarvitaan pankkitunnukset tilin turvaamiseksi ja lisävahinkojen estämiseksi, kertoo Käkelä.
– Joskus pankkisiirto iäkkään tililtä rikollisten tilille tapahtuu jo puhelun aikana. Useissa jo tapahtuneissa rikoksissa iäkkäälle on soitettu useamman kerran, jos hän ei ole heti mennyt soittajan lankaan. Osa puheluista on saattanut kestää useita tunteja, joiden aikana iäkästä on väsytetty. Näin iäkäs on saatu luovuttamaan pankkitunnuksensa, Käkelä kuvailee rikollisten röyhkeää toimintaa.
Iäkkäät naiset tähtäimessä
Rikosylikomisario Käkelä sanoo, että valepoliisitoimintavyyhdin takana olevia pääepäiltyjä on saatu viime aikoina kiinni.
– Haasteita poliisin tutkintaan tuo se, että näitä rikoksia tapahtuu ympäri maata ja raha liikkuu pankkitileiltä ja paikkakunnalta toiselle. Käytännössä nämä pankkitunnuksia kalastelevat henkilöt siirtävät iäkkään varat välikäden tilille eli bulvaanille. Bulvaaniksi houkutellaan puolestaan henkilöitä, joille luvataan esimerkiksi helppoa rahaa. Bulvaanit syyllistyvät näissä rikoksissa rahanpesuun, sillä he nostavat rahat käteisenä, minkä antavat sitten pääepäillyille. Tällä hetkellä näitä rikoksia tutkitaan rikosnimikkeillä virkavallan anastus, petos tai törkeä petos ja rahanpesu tai törkeä rahanpesu, hän kuvailee.
Käkelä jatkaa, että nämä valepoliiseina esiintyneet rikolliset ovat etsineet tähän mennessä numerotiedustelupalveluista erityisesti iäkkäiden naisten nimiä.
– Nämä rikokset ovat todella törkeitä, sillä ne kohdistuvat vanhuksiin ja nämä vanhukset saattavat menettää yhden ainoan puhelun aikana koko omaisuutensa. Huijarit saattavat saada pankkitunnusten kalastelun myötä suuriakin rahasummia, mutta onneksi niistä edes osa on tähän mennessä onnistuttu palauttamaan omistajilleen. Vaikka rikolliset ehtivät tuhlata suurimman osan haltuunsa saamista rahoista, niin me pyrimme eri poliisilaitosten ja pankkien kanssa tiiviillä yhteistyöllä puuttumaan nopeasti jokaiseen tapaukseen. Surullista tässä on se, että koska iäkkäät luovuttavat pankkitunnukset itse, he eivät todennäköisesti saa korvauksia vakuutusyhtiöltä. Tämän hetken tietojen mukaan nämä valepoliiseina esiintyneet henkilöt ja päätekijät ovat suomalaisia.
Rikoksen voi estää
Rikosylikomisario Käkelä huomauttaa, että suuri osa iäkkäisiin kohdistuneista rikoksista voitaisiin estää ennalta estävillä toimenpiteillä.
– Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmä on tehnyt Turvaohjeita senioreille -oppaan, missä kerrotaan selkeästi erilaisista toimista, joilla monenlaisia huijauksia voidaan estää. Omaisuuden suojaaminen ei tarkoita vain pankkitunnuksien suojaamista, vaan esimerkiksi puhelinnumeron laittamista salaiseksi. Kunkin kannattaakin omalla kohdalla miettiä, onko numeron oltava välttämättä julkinen, koska silloin siihen voi soittaa kuka tahansa. Silloin kun kyse on iäkkäästä henkilöstä, voi riittää, että numeron tietävät lähimmäiset, viranomaiset ja muut iäkkään kanssa toimivat henkilöt. Tällaisissa tilanteissa myös iäkkään lähimmäisillä on suuri merkitys, sillä he voivat auttaa näissä ja muissa suojaustoimissa, hän kuvailee.
Käkelä muistuttaa lopuksi, että poliisi, sosiaalitoimi, vakuutusyhtiöt tai pankit eivät koskaan kysy ihmisten pankkitilien käyttäjätunnuksia tai salasanoja. Pankkitilien käyttäjätunnuksia ja salasanoja kannattaa säilyttää huolellisesti eikä niitä tule antaa sivullisten tietoon.
Palvelutalo antaa suojaa
Oulun Palvelusäätiön keskustan palvelukeskuksen johtaja Pirihanni Valkiala-Koskenkangas kertoo, että he järjestävät aina silloin tällöin infotilaisuuksia, missä kerrotaan muun muassa pankkitunnusten suojaamisesta.
– Otamme nämä asiat aina silloin tällöin esille, mutta pyrimme iäkkäiden kohdalla olemaan lietsomatta turhaa pelkoa, sillä silloin kun iäkäs pelkää liikaa ja se vaikuttaa hänen arjen selviytymiseensä, hän kuvailee.
Valkiala-Koskenkangas kertoo kohdanneensa työvuosiensa aikana monenlaisia iäkkäisiin kohdistuneita huijauksia, mutta valepoliiseilta hän on toistaiseksi vielä työssään välttynyt.
– Tämän päivän iäkkäät ovat hyvin hyväsydämisiä ja luottavaisia, joten he ovat helppoja saaliita huijareille. Olemme viime vuosien aikana asennuttaneetkin valvontakamerat palvelukeskuksen ulko-oville, jotta saisimme näillä toimin helpommin kiinni henkilöt, jotka sattuvat pääsemään lukituista ovista esimerkiksi myymään turhaa roinaa iäkkäille. Muistan, että jokin vuosi sitten eräs iäkäs oli toisessa palvelutalossa päästänyt sisälle henkilön, joka oli näytellyt oviaukolla sairasta ja sisälle päästyään varastanut lompakon. Kameravalvonta ennaltaehkäisee myös tällaisia tilanteita, hän painottaa valvonnan merkitystä.
Hyväsydämiset iäkkäät
Valkiala-Koskenkangas sanoo, että ikävä kyllä myös omaiset tai iäkkään lähipiirissä olevat henkilöt käyttävät joskus iäkkään hyväsydämisyyttä hyväksi.
– Joskus jopa erittäin röyhkeästi. Silloin kun me huomaamme, että iäkästä yritetään huijata tavalla tai toisella, keinomme puuttua asiaan ovat lain mukaan vähäiset. Yritämme tällaisissa tilanteissa luonnollisesti ottaa asian puheeksi iäkkään kanssa, otamme yhteyttä sosiaalipalveluihin, pyrimme poistamaan iäkkään asunnosta asiattomat henkilöt ja tarpeen vaatiessa teemme myös edunvalvontatarpeessa olevasta henkilöstä ilmoituksen, hän kuvailee.
Valkiala-Koskenkangas jatkaa, että omaisten olisi hyvä huolehtia iäkkään asioista monin eri tavoin ja tarpeen vaatiessa anoa iäkkäälle taloudellinen edunvalvonta. Jos omaiset ovat itse valmiita huolehtimaan iäkkäästä, he voivat tehdä hänen kanssaan myös vapaaehtoisen edunvalvontavaltuutuksen pankissa. Edunvalvontavaltakirjassa määritellään ne asiat, joita valtuutus koskee sekä nimetään henkilö, jolle valtuutus halutaan antaa. Edunvalvontavaltuutus on tavallista edunvalvontaa kevyempi tapa järjestää iäkkään asioiden hoito, eikä se poista tai estä iäkkään omaa oikeustoimikelpoisuutta, hän huomauttaa.
Valkiala-Koskenkangas muistuttaa lopuksi kaikkia iäkkäiden kanssa työskenteleviä ja iäkkäiden omaisia ja tuttavia tekemään tarpeen vaatiessa iäkkään palvelutarpeen arvioinnista huoli-ilmoituksen ikääntyneiden palveluneuvontaan tai sosiaalipäivystykseen.
– Huoli-ilmoitus tulee tehdä silloin, kun kenellä tahansa sosiaali- tai terveysalalla työskentelevällä työntekijällä tai yksityisellä henkilöllä herää huoli sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaa tai ymmärrä pyytää, hän painottaa.
Valkiala-Koskenkangas talvipuutarhassa talon asukkaan Hilkan 97v.
kanssa.
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 2/2018