Turvakoti pysäyttää väkivallan kierteen

Suomessa esiintyy huomattavan paljon parisuhdeväkivaltaa, vaikka asiasta puhutaan julkisuudessa jo suhteellisen paljon. Parisuhdeväkivallan uhrien tilannetta pyritään helpottamaan muun muassa valtion rahoittamilla turvakodeilla. Turvakoteihin hakeutui vuonna 2018 kaikkiaan 5 063 asiakasta, joista aikuisia oli 2 697 ja lapsia 2 358.

Teksti: Minna Korva-Perämäki

Suomessa tapahtuu muihin EU-maihin verrattuna huomattavan paljon väkivaltaa. Henkirikoksia tehdään maassamme noin kaksinkertainen määrä EU-maiden keskiarvoon verrattuna. Väkivaltaan syyllistyvät maassamme sekä miehet että naiset, mutta poliisin tietoon tulleessa parisuhdeväkivallassa suurin osa tekijöistä on miehiä. Maamme henkirikokset tehdään yleensä kotona perhepiirissä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 8300 uhria, joista naisia oli 68,1 prosenttia. Suomessa lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokenut henkilö voi hakeutua mihin tahansa turvakotiin kotikunnastaan riippumatta. Turvakotipalvelut on tarkoitettu henkilöille ja heidän mukanaan oleville alaikäisille lapsille, jotka kokevat lähisuhdeväkivaltaa tai elävät sen uhan alla. Turvakodit tarjoavat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta.

Ensimmäiset turvakodit perustettiin aluksi kolmivuotisena kokeiluna vuonna 1979 Helsinkiin, Ouluun, Turkuun ja Kotkaan. Nykyisin turvakoteja toimii jo 28 ja niissä on yhteensä 202 perhepaikkaa.

Turvakoti takaa turvallisuuden tunteen

Ensi- ja turvakotien liitossa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijana toimiva Johanna Linner Matikka kertoo, että turvakotiin hakeutuminen helpottui asiakkaiden kannalta huomattavasti vuoden 2015 lakimuutoksen myötä.
– Uudistuksen myötä turvakotiin hakeutuvan ei tarvitse enää hakea maksusitoumusta asuinkuntansa sosiaalihuollosta ja turvakotipalvelut ovat täysin ilmaisia apua tarvitsevalle. Ennen vuotta 2015 kunnat saivat määritellä itse turvakotiasiakkaiden omavastuuosuuden. Tuolloin turvakotien asiakkaat olivat eri arvoisessa asemassa. Uuden lain myötä kaikki turvakotipalvelut ovat valtion rahoittamia erityispalveluita, mikä mahdollistaa myös turvakotipaikan hakemisen eri paikkakunnalta, Linner Matikka kuvailee.
– Silloin kun väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut henkilö hakeutuu turvakotiin, hänelle järjestetään välittömästi kiireetön ja rauhallinen tila toipua. Jokaisessa tilanteessa otetaan aina huomioon myös lapset ja heille järjestetään turvallinen tila leikkiä ja olla, Linner Matikka kertoo.

Linner Matikka jatkaa, että tilanteesta riippuen asiakas on turvakodissa parista päivästä muutamaan viikkoon.
– Asiakkaan tulohaastattelu tehdään rauhallisessa ja häiriöttömässä tilassa, jolloin kartoitetaan lyhyesti se, mitä on tapahtunut ja mistä tilanteesta asiakas on turvakotiin hakeutunut. Keskustelun aikana asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä kunnioitetaan ja hänen annetaan kertoa se, mitä hän itse haluaa, omassa tahdissaan. Jos asiakkaan mukana on lapsia, he ovat tulohaastattelussa mukana ainakin osan ajan, jolloin huomioidaan lapsen ikä ja kehitystaso. Asiakkaalle kerrotaan myös lastensuojeluilmoituksesta sekä siitä, mitä lastensuojelu tarkoittaa. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuuden vuoksi vanhempi ei voi olla alaikäisten lasten kanssa turvakodissa nimettömänä, Linner Matikka kuvailee.

– Tilanteen tasaantumisen jälkeen eli työskentelyn alussa asiakkaan kanssa laaditaan yhdessä suunnitelma, mihin kirjataan muun muassa asiakkaan tuen tarve ja tavoitteet turvakotijaksolle. Työskentelyvaiheeseen kuuluu asiakkaan kokonaistilanteen läpikäyminen lähiverkostoineen, väkivaltakartoitus ja väkivallan riskien arviointi esimerkiksi MARAK-riskienarviointilomaketta käyttäen, Linner Matikka tiivistää.

Turvakodin jälkeen

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoavat matalankynnyksen avopalveluja eli asiakas voi saada ohjausta ja tukea myös ilman turvakotiin hakeutumista.
– Avopalveluissa tarjotaan tukea väkivaltatilanteen selvittämiseksi sekä pitkäaikaista apua kriisistä selviytymiseen. Avopalvelu on toimiva ratkaisu silloin, jos väkivallan uhri ei tarvitse turvakodin tarjoamaa välitöntä fyysistä suojaa. Turvakotien avopalvelut tarjoavat keskusteluapua kaikille perheenjäsenille ja erityistä huomioita saavat näissä tilanteissa väkivaltaa kokeneet tai nähneet lapset. Apua, neuvoa ja ohjeistusta saavat myös väkivallan tekijät, Linner Matikka kuvailee.

Linner Matikka jatkaa, että väkivaltaisesta parisuhteesta lähteminen ja selviäminen on hidas prosessi kaikille osapuolille.
–Turvakotijakson päätyttyä eli kriisivaiheen jälkeen kaikille perheväkivallan osapuolille tarjotaan edelleen tukea. Selviytymisvaiheen työ on pitkäkestoista, järjestelmällistä ja monimuotoista tukea, jonka tavoitteena on perheväkivallan katkaisu. Keskeistä selviytymisvaiheen työssä on apu erilaisten käytännön asioiden hoitamisen tukemisessa, kuten asumis- ja toimeentulotukiasioissa, työpaikan- ja lasten hoitopaikan hakemisessa, lasten huoltajuuteen ja tapaamisiin sekä
vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Näiden lisäksi turvakotipalveluja tarvitsevaa asiakasta autetaan löytämään hänen omia voimavarojaan keskustelemalla väkivallan kokemuksista, väkivallan tunnistamisesta ja vanhemmuudesta, sekä erilaisista tunteista, joita tilanteeseen liittyy. Yhteistyö muiden viranomaisten ja auttavien tahojen kanssa on tässä vaiheessa erittäin tärkeää, Linner Matikka sanoo lopuksi.

Eroon väkivaltaisesta käytöksestä

Suomessa ajatellaan, että väkivallan käytön lopettaminen on mahdollista vain silloin, kun tekijä on valmis ottamaan vastuun omista teoistaan ja käyttäytymisestään. Jotta väkivaltainen käytös muuttuisi, tekijältä vaaditaan huomattavaa motivaatiota pitkäkestoiseen prosessiin. Itse teosta väkivallan tekijä joutuu vastuuseen rikoslain mukaisesti.

Yleinen suhtautuminen naisten tekemään väkivaltaan oli välinpitämätöntä vielä joitakin vuosia sitten, mutta nykyään eri viranomaiset suhtautuvat näihin tilanteisiin avoimemmin. Väkivaltaa tekevät siis miehet ja naiset, mutta poliisin tietoon tulee huomattavasti enemmän miesten väkivallan tekoja.

• Ensi- ja turvakotien liiton avopalvelut auttavat väkivallan tekijöitä, jotka haluavat ehkäistä tai lopettaa väkivallan käytön lähisuhteissaan ja tarvitsevat apua kriisinsä selvittämisessä. Jussi-työn tavoitteena on tukea miehiä löytämään väkivallattomia ongelmanratkaisukeinoja, sekä auttaa miehiä elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa.
• Miessakit ry:n Lyömätön Linja on lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille, jotka käyttävät henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan. Miehen Linja -projekti keskittyy perheessä väkivaltaisesti käyttäytyneiden maahanmuuttajamiesten auttamiseen ja tukemiseen.
• Maria Akatemiasta apua saavat väkivaltaa käyttävät naiset. Keskusteluapua saa muun muassa chatista ja auttavasta puhelimesta.

 

Lue koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 2/2019