Toiseuttaminen ja väkivalta – asiakkaan sensitiivinen kohtaaminen
Onko olemassa toiseutta? Varmasti on olemassa moninaisuutta ja ainutkertaisuutta. Jokainen ihminen on erilainen kuin minä. En voi koskaan tietää, mitä koet, ellen kysy. On haaste asettua toisen ihmisen asemaan. Jotakin jää minulta aina tavoittamatta siitä, kuka sinä olet ja miten koet maailman. Siksi sinä olet aina minulle toinen.
Miksi puhumme toiseuden kohtaamisesta ikään kuin jotkut ihmisryhmät olisivat toisia? Tietyt kokemukset ovat harvinaisia. Kaikkia niistä emme pidä toiseutena. Esimerkiksi reilusti yli kaksimetrinen mies on melko harvinainen, mutta ei häntä pidetä niin toisenlaisena, että hänet pitäisi jollain erityisellä tavalla kohdata. Lyhytkasvuisia ihmisiä taas olemme voineet oppia toiseuttamaan. Harvinaislaatuinen tai outona pidetty voi olla kiehtovaa, omaperäistä ja arvostettua, esimerkiksi taiteessa. Taidetta ei pidetä toiseutena.
Toiseuden näkemisessä onkin osin kyse projektioista, mikä tarkoittaa ihmisen sisäisten kokemusten heijastamista toisiin ihmisiin. Näemme toiseudessa sitä, mitä emme halua itsessämme kohdata. Empiirisissä tutkimuksissa on todennettu, että homo- ja biseksuaalisuuteen suhtautuvat ennakkoluuloisesti ne, jotka eivät kykene hyväksymään omia bi- tai homoeroottisia tuntemuksiaan. Sukupuolen moninaisuutta taas pelkäävät ne, jotka eivät hyväksy omia sisäisiä kokemuksiaan sukupuolesta.
Lisäksi jokainen meistä voi tuntea arkuutta ottaa omakseen omia mieheyteen tai naiseuteen kulttuurisesti yhdistettyjä piirteitä, koska olemme kasvaneet kaksijakoiseen sukupuoliajatteluun. Olemme oppineet itsesensuuria. Kulttuurin ääni sisäisessä maailmassa voi esimerkiksi väittää, että jos olen nainen, en saa ilmentää miehisenä pidettyä. Siksi lähes jokaisella on projektioita liittyen sukupuoleen.
Jotkut ihmisryhmät ovat yhteiskunnassa kollektiivisten projektioiden kohteena, koska monet ihmiset pelkäävät, etteivät he vastaa jotakin yhteisön odotusta. Nämä normit voivat liittyä esimerkiksi sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, ulkonäköön, kehon piirteisiin, terveyteen, tapaan ajatella tai tuntea. Yksilö voidaan määritellä ryhmän edustajaksi ja ylikorostaa hänen jotakin ominaislaatuaan. Hän ei silloin saa olla itsensä, kokonainen ihminen. Hänessä voidaan myös nähdä ominaisuuksia, joita hänessä ei edes ole.
Toiseuttaminen ja oudoksi tekeminen ovat väkivallan muotoja. Esimerkiksi annetaan ymmärtää ihmisessä olevan jotakin outoa siksi, että hän kuuluu sukupuolivähemmistöön – vaikka sukupuolen moninaisuus on luonnollinen, kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikakausina tunnettu asia.
Toiseuttaminen, vähemmistöt ja asiakaspalvelu
Laadukas asiakaspalvelu edellyttää kykyä itsensä pohtimiseen ja dialogiin. Huomatessani erityisen voimakkaan reaktion itsessäni voin kiinnostua omasta tarinastani. Miksi minun on vaikea kohdata juuri tämä asia tai ihminen? Miksi juuri väkivalta, uskonnollisuus tai feminiiniset miehet herättävät minussa voimakkaita tunteita? Rohkeus nähdä ja tunnistaa omia erilaisia puoliaan johtaa sekä omaan kasvuun ihmisenä että samalla laadukkaaseen asiakaspalveluun.
Vähemmistöihin kuuluvat usein toivovat, että palveluissa tunnettaisiin ryhmän erityiset tarpeet ja haasteet ja niihin osattaisiin reagoida sensitiivisesti. Väkivallan muodoista sukupuolivähemmistöt kohtaavat erityisesti koulu-, lähisuhde- ja kunniaväkivaltaa, heihin netissä kohdistuvaa vihapuhetta ja disinformaatiota, hengellistä väkivaltaa, häirintää ja ahdistelua julkisilla paikoilla, syrjintää palveluissa sekä mikroaggressiota eli muuten hyvin käyttäytyvien ihmisten odottamatonta kyseenalaistamista, rajojen ylittämistä ja vitsailuja, joita muiden ihmisten kohdalla pidettäisiin sopimattomana. Edellä kuvatusta syntyy vähemmistöstressiä, joka on fysiologisia, psykologisia ja sosiaalisia reaktioita tähän paineeseen. Vähemmistöön kuuluva ei voi tietää, onko tämä turvallinen vuorovaikutus tilanne vai uusi koettelemus.
Väkivaltatyön valmiuksia voi suoraan soveltaa sukupuolivähemmistöjen kohtaamisessa, koska yksilöt reagoivat vähemmistöpaineeseen kuin pitkäkestoiseen henkiseen väkivaltaan. Ahdistus, masennus ja itsensä vahingoittamisen ajatukset ovat keskimääräistä yleisempiä, jos ihminen on alkanut sisäistää kielteisiä ennakkoluuloja. Ihmisillä on tarvetta pohtia omia selviytymisen ja suojautumisen keinojaan ja omia tapojaan voimaantua kohdattuaan toiseuttamista.
Kuuntelu ja kohtaaminen
Kohtaamisessa tärkeää on sensitiivisyys, kertojan uskominen ja puolella olo, kyvykkyyden ja kompetenssin näkeminen, arvostuksen ilmaisu ja itsemääräämisoikeuden kunnioitus. Ei kannata pelätä sen ilmaisemista, ettei tunne jotain asiaa. Toisaalta asiakasta ei tule käyttää opettajana – vaikka jokainen asiakas voi opettaa uutta elämästä – koska asiakas vaistoaa, ettei nyt ole enää kyse hänen auttamisestaan, vaan työntekijän tarpeista oppia.
Asiakkaiden tarpeet ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan apua etsivä transsukupuolinen maahanmuuttajanainen voi tarvita apua väkivallan uhan katkaisuun ja traumaoireisiin, kuten ylivireystiloihin ja luottamuskriisiin. Toinen väkivaltaa kohdannut voi olla sisäistänyt oman kulttuurinsa kielteisiä uskomuksia transtaustaisista naisista. Hän voi tarvita tukea identiteettityöhön. On tärkeää kuunnella ja arvioida yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarpeitaan.
Rakenteellinen väkivalta tarkoittaa esimerkiksi lainsäädännön ja instituutioiden käytäntöjen ylläpitämää väkivaltaa, joka ei ole tarkoituksellista. Esimerkiksi Suomen lainsäädäntö ei YK:n mukaan kunnioita ihmisoikeuksia, koska transsukupuolisilta edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä, jotta he saisivat omaksi kokemalleen sukupuolelle juridisen vahvistuksen. Intersukupuolisia pieniä lapsia hoidetaan kirurgisesti vastaamaan sukupuolinormeja tietämättä lapsen tulevaa sukupuoli-identiteettiä ja kunnioittamatta lapsen itsemääräämisoikeutta omaan kehoonsa.
Rakenteellinen väkivalta, samoin kuin asiakkaiden aiemmat kokemukset kiusaamisesta koulussa ja syrjinnästä terveyspalveluissa, heikentävät itsearvostusta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Asiakkaiden luottamus viranomaisiin ja palveluorganisaatioihin on voinut heikentyä tai he eivät koe olevansa edes palveluiden arvoisia. Tällöin ammattilaisten ja vapaaehtoisten on erityisesti panostettava sensitiivisyyteen, asiakaslähtöisyyteen ja dialogisuuteen tukityössä sekä läpinäkyvyyteen ja palautteen vastaanottamiseen ja hyödyntämiseen oman organisaation käytäntöjä kehitettäessä.
Organisaatioiden vastuulla on tarjota tukea ja koulutusta työntekijöille. Rakenteisiin on pyrittävä vaikuttamaan. Kaikkien pitää voida asua turvatalossa kokematta siellä väkivaltaa. Kaikille pitäisi olla olemassa turvatalo, johon voi mennä. Esimerkiksi muunsukupuolinen ihminen voi olla epätietoinen, voiko hän saada tukea ja neuvoja ja päästä turvaan, jos väkivaltapalvelut ovat sukupuolitettuja. Transtukipiste järjestää vuosittain yhteistyössä Naisten Linjan kanssa suljetun kuuden viikon mittaisen nettiryhmän, joka on tarkoitettu vertaistueksi väkivallasta toipuville transfeminiineille ja johon voi osallistua nimimerkillä.
Asiakkaan kunnioitus
Laadukkaalle asiakastyölle on eduksi tunnistaa kulttuuripiirteiden vaikutuksia asiakkaan tilanteeseen ja ottaa niitä puheeksi, pitäen mielessä, että asiakas on paljon muutakin kuin taustansa ja että asiakkaalla on oikeus omiin arvoihinsa. Joissakin maissa väkivaltaa on käytetty systemaattisesti ihmisten ohjaamisessa vastaamaan sukupuoleen ja suuntautumiseen liittyviä normeja, mutta etnisestä taustasta voi löytyä myös erityisiä voimavaroja. Esimerkiksi aasilaisissa tai intialaisissa kulttuureissa on kulttuurisesti ja historiallisesti ollut olemassa kolmannen sukupuolen käsite.
Yksilölle voi olla tärkeää säilyttää yhteys perheeseensä ja yhteisöönsä, vaikka nämä eivät ymmärtäisi hänen identiteettiään tai hänelle voi olla tärkeää löytää tapa yhdistää uskonnollinen identiteetti ja sukupuoli-identiteetti. Asiakkaan sisäisissä ristiriidoissa on tärkeää, ettei työntekijä kokonaan hylkää joitakin asiakkaalle tärkeitä arvoja ja identiteetin osa-alueita.
Auttamisen lähtökohtia ovat todellisuuden hyväksyminen ja asiakkaan kunnioitus. Siksi asiakkaan sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai seksuaalista suuntautumista ei tukityössä voi sivuuttaa.
Erityiset haasteet elämässä voivat johtaa ongelmanratkaisukyvyn ja resilienssin eli selviytymiskyvyn vahvistumiseen. Asiakaspalvelussa on tärkeää aina nähdä yksilöiden vahvuudet ja säilyttää usko ihmisen kykyyn selvitä ja kasvaa sekä kohdata jokainen ihminen ainutkertaisena, ei ryhmän edustajana.
Maarit Huuska
Setan Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä, perheterapeutti
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2017.