Yhdenvertaisuuden termit haltuun
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on koonnut Rikosuhripäivystykselle sanaston, jossa selitetään lyhyesti yleisimmät yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja syrjintään liittyvät sanat.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilöön liittyvät tekijät eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin esimerkiksi päästä koulutukseen, saada työtä ja käyttää palveluja. Yhdenvertaisuudesta säädetään perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa.
Ihmisten erilaiset tarpeet on otettava huomioon. Yhdenvertaisuuden toteutuminen arjessa voi edellyttää kohtuullisia mukautuksia tai positiivista erityiskohtelua. Jälkimmäisellä voidaan edistää esimerkiksi eri vähemmistöjen työllistymistä tai pääsyä opiskelemaan.
Välitön syrjintä
Suoraa syrjintää. Ihmistä kohdellaan hänen ominaisuutensa takia epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevalle parille ei anneta hotellista huonetta johtuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan. Syrjintä on kielletty perustuslaissa, rikoslaissa sekä yhdenvertaisuuslainsäädännössä.
Välillinen syrjintä
Epäsuoraa syrjintää. Näennäisesti neutraali menettely saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan ominaisuutensa perusteella. Esimerkiksi työhönotossa työnhakijalle saatetaan asettaa työnteon kannalta epäoleellisia vaatimuksia. Menettely ei kuitenkaan ole syrjintää, jos sille on hyväksyttävä tavoite ja sen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat tarpeellisia ja asianmukaisia.
Moniperusteinen syrjintä
Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista kahden tai useamman eri ominaisuuden perusteella. Esimerkiksi vammainen romani saattaa tulla syrjityksi sekä vammaisuutensa että alkuperänsä perusteella.
Häirintä
Häirintää on sellainen käyttäytyminen, jolla loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön ihmisarvoa siten, että luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Se voi tapahtua kasvokkain tai esimerkiksi internetissä.
Häirintä on kiellettyä syrjintää. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä, mukaan lukien sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva häirintä, on kielletty tasa-arvolaissa. Yhdenvertaisuuslaki kieltää muihin syrjintäperusteisiin, kuten alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai uskontoon perustuvan häirinnän. Työturvallisuuslaki kieltää työssä esiintyvän häirinnän ja epäasiallisen kohtelun, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Työnantajalla on velvollisuus puuttua häirintään.
Kohtuullinen mukautus
Yhdenvertaisuuslain edellyttämät mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisen luona, saada koulutusta ja käyttää palveluja. Mukautusten tulee vastata kulloisessakin tilanteessa vammaisen henkilön tarvetta. Kohtuullisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja mukautukset voidaan toteuttaa eri tilanteissa eri tavoin.
Koulutuksessa mukautuksia voidaan tehdä esimerkiksi järjestämällä luokkatilaan tarpeelliset apuvälineet tai kehittämällä opintojen suoritustapoja. Työelämässä mukautus voi olla vaikkapa työtehtävien, työpisteen tai työvälineiden muokkaaminen vammaiselle henkilölle sopivaksi. Mukautuksista ei saa koitua kohtuutonta taloudellista tai muuta rasitetta taholle, joka ne toteuttaa. Mukautusten epääminen kokonaan on syrjintää.
Positiivinen erityiskohtelu
Positiivisella erityiskohtelulla voidaan vaikkapa pyrkiä lisäämään työllistymismahdollisuuksiltaan heikommassa asemassa olevien henkilöiden osuutta henkilöstössä. Usein kyse on aiemman haitan korjaamisesta, kun tietty ryhmä on ollut muita heikommassa asemassa.
Käytännössä positiivinen erityiskohtelu voi tarkoittaa muiden ryhmien asettamista tilapäisesti epäedullisempaan asemaan. Se on kuitenkin eri asia kuin suosinta, jossa kyse on etuoikeuksien antamisesta toisia syrjivällä tavalla. Positiivinen erityiskohtelu on sallittua vain, jos sen tarkoitus on edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta tai ehkäistä tai poistaa syrjinnästä johtuvia haittoja. Positiivisen erityiskohtelun on oltava suunnitelmallista ja tilapäistä.
Yhdenvertaisuussuunnitelma
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaiset, työnantajat ja koulutuksen järjestäjät edistämään yhdenvertaisuutta. Niiden on myös laadittava suunnitelma toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelma on oltava myös jokaisella oppilaitoksella. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ohjeistaa ja valvoo viranomaisten ja oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelua. Työnantajien yhdenvertaisuussuunnitelmia valvovat työsuojeluviranomaiset.
Tasa-arvosuunnitelma
Tasa-arvolaki velvoittaa viranomaiset, työnantajat ja koulutuksen järjestäjät edistämään sukupuolten tasa-arvoa sekä ehkäisemään sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Työnantajien ja oppilaitosten on myös laadittava säännöllisesti tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnittelua ohjeistaa ja valvoo tasa-arvovaltuutettu.
Tasa-arvovaltuutettu
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain eli tasa-arvolain noudattamista. Tasa-arvolaki kieltää myös sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tasa-arvovaltuutetun toimivalta kattaa kaikki elämänalueet, mukaan lukien työelämän.
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Työsuojeluviranomaiset
Aluehallintovirastoissa toimivat työsuojeluviranomaiset puuttuvat työelämän syrjntätapauksiin yhdenvertaisuuslain perusteella. Työsuojeluviranomaiset myös ohjeistavat ja valvovat työnantajien yhdenvertaisuussuunnitelmia. Työsuojeluviranomaisilla on valtakunnallinen puhelinneuvonta, josta voi kysyä muun muassa syrjintäkysymyksistä työelämässä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta käsittelee ja ratkaisee yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukaan sille kuuluvat kantelut. Lautakunta voi kieltää syrjinnän, määrätä toimenpiteitä ja tarvittaessa asettaa uhkasakon. Epäilyn yhdenvertaisuuslain rikkomisesta voi viedä lautakuntaan syrjinnän uhri, kansalaisjärjestö tai yhdenvertaisuusvaltuutettu. Epäilyn tasa-arvolain rikkomisesta voi viedä lautakuntaan tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö.
Lautakunta on itsenäinen ja riippumaton. Se toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, syrjintä.fi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2017.