Siirry sisältöön
Anna palautetta

Juristi vastaa: Milloin kiusaaminen on rikos?

Kiusaaminen ilmiönä on valitettavan tuttu muun muassa kouluissa, työpaikoilla, perheissä ja eronneiden vanhempien välillä. Kyse on rikoksesta silloin, kun kiusaaminen täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Teot voivat ilmetä monin eri tavoin ja täyttää siten usean eri rikosten tunnusmerkit. Kiusaaminen voi loukata kiusatun yksityisyyttä, rauhaa, kunniaa tai vapautta, kohdistua henkeen, terveyteen tai omaisuuteen. Työpaikalla tapahtuvassa kiusaamisessa kyse voi olla työrikoksesta.

Kiusaaminen voi joissain tilanteissa täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Se voi olla esimerkiksi jokin seuraavista rikoksista:

  • Kotirauhan rikkominen tai törkeä kotirauhan rikkominen: Kiusaaja häiritsee kiusattua kotirauhan suojaamassa paikassa, kuten kiusatun kodissa, pihalla tai muussa yksityisessä tilassa.
  • Viestintärauhan rikkominen: Kiusaaja häiritsee kiusattua ottamalla toistuvasti yhteyttä, esimerkiksi lähettämällä viestejä tai soittamalla.
  • Salakuuntelu tai salakatselu: Kiusaaja kuuntelee tai katselee kiusattua teknisen laitteen avulla ilman kiusatun lupaa.
  • Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen tai törkeä tekomuoto: Kiusaaja levittää useiden ihmisten saataville tietoja kiusatun yksityiselämästä. Teko aiheuttaa kiusatulle vahinkoa tai halveksuntaa.
  • Kunnianloukkaus tai törkeä kunnianloukkaus: Kiusaaja esittää kiusatusta valheellista tietoa, joka aiheuttaa vahinkoa tai halveksuntaa. Myös halventava nimittely tai solvaaminen voi olla kunnianloukkausta.
  • Vapaudenriisto tai törkeä vapaudenriisto: Kiusaaja estää kiusattua liikkumasta tai eristää hänet ympäristöstään. Kyse voi olla esimerkiksi lukitsemisesta, sitomisesta, pakottamisesta liikkumaan tai yhteydenpidon estämisestä.
  • Laiton uhkaus: Kiusaaja uhkaa kiusattua väkivallalla tai tappamisella.
  • Vainoaminen: Kiusaaja toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee tai ottaa yhteyttä kiusattuun siten, että kiusattu kokee pelkoa tai ahdistusta.
  • Pakottaminen: Kiusaaja pakottaa kiusatun väkivallan tai uhkauksen avulla tekemään, sietämään tai jättämään tekemättä jotakin.
  • Lievä pahoinpitely, pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely: Kiusaaja kohdistaa kiusattuun fyysistä väkivaltaa, aiheuttaa kipua, vahingoittaa terveyttä tai saattaa kiusatun tiedottomaan tilaan esimerkiksi päihteillä.
  • Vammantuottamus tai törkeä vammantuottamus: Kiusaaja aiheuttaa kiusatulle vakavan vamman tai sairauden.
  • Tappeluun osallistuminen: Kiusaaja osallistuu usean henkilön tappeluun, jonka seurauksena kiusatulle aiheutuu vakava ruumiinvamma tai sairaus.
  • Vaaran aiheuttaminen tai heitteillepano: Kiusaaja saattaa kiusatun vakavaan hengen tai terveyden vaaraan.
  • Työsyrjintä: Kiusaaja kohtelee kiusattua syrjivästi esimerkiksi alkuperän, kielen, sukupuolen, iän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon tai mielipiteen vuoksi.
  • Lievä vahingonteko, vahingonteko tai törkeä vahingonteko: Kiusaaja vahingoittaa tai hävittää kiusatun omaisuutta.

Elina Lahtinen
Asianajaja, Psykologi, Tampere
Asianajotoimisto Luoti Oy

Kirjoitus on julkaistu alunperin RIKU-lehdessä 3/2019. Teksti on päivitetty vuonna 2026.

Lue lisää



RIKUn logo
Tietosuoja

Sivustollamme käytetään evästeitä (cookies). Keräämme evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tietojen keräämisen tavoitteena on kehittää sivuston laatua ja sisältöjä. Eväste on käyttäjän tietokoneelle lähetettävä ja siellä säilytettävä pieni tekstitiedosto. Evästeet eivät vahingoita käyttäjien tietokoneita tai tiedostoja. Käyttäjä voi tyhjentää evästeet käyttämänsä laitteen selaimen asetuksista. Evästeet voivat olla tarpeellisia joidenkin palveluiden asianmukaiselle toimimiselle. Useimmat selaimet mahdollistavat eväste-toiminnon kytkemisen pois käytöstä.

Lisätietoa tietosuojasta sivustollamme löydät täältä: https://www.riku.fi/rikosuhripaivystys/tietosuoja/