Nopea poistuminen Siirry sisältöön
Korona vaikuttaa poliisin ja käräjäoikeuden työhön – ruuhkan purku voi kestää vuosia

Korona vaikuttaa poliisin ja käräjäoikeuden työhön – ruuhkan purku voi kestää vuosia

Poliisissa puhelinkuulustelujen määrä on kasvanut, ja käräjäoikeudessa on ruuhkaa. Miten korona on vaikuttanut poliisin ja oikeuslaitoksen työskentelyyn? Ajankohtaisiin kysymyksiin vastaavat poliisin ja käräjäoikeuden edustajat.

Rikoskomisario Annukka Liukkonen Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että poliisin työ on tällä hetkellä ruuhkautunut, mutta syynä ei ole niinkään korona vaan tutkintaresurssien vähentyminen.

– Koronan takia vähemmän kiireellisiä asioita on siirretty hoidettavaksi myöhemmin. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat kiireellisesti hoidettavia, joten näiden rikosten hoitamiseen korona ei ole vaikuttanut, Liukkonen sanoo.

Puhelinkuulustelujen määrä on kasvanut

Myös poliisissa tutkijat tekevät Liukkosen mukaan jonkin verran etätöitä ja puhelinkuulusteluja on lisätty.

– Kasvotusten kuullaan, jos se on rikoksen törkeyden ja näytön kannalta välttämätöntä, ja puhelimessa kuullaan, jos se ei vaaranna tutkinnan luotettavuutta. Tehtäville lähdetään tarvittavin suojavarustein, Liukkonen sanoo.

RIKUn asiakkaat ovat ilmaisseet huolta, etteivät pysty puhelinkuulusteluissa ilmaisemaan asiaansa samalla tavalla kuin kasvotusten.

– On sanomattakin selvää, että puhelimen välityksellä eivät asiat välity samalla tavalla kuin henkilökohtaisesti kuultaessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että poliisi selvittää rikoksia aina tunnusmerkistön kautta, jolloin tietyt faktat tulevat esiin myös puhelimitse. Puhelinkuulusteluita ei kuitenkaan tehdä, jos ne vaarantavat tutkinnan luotettavuuden. Asiakas voi myös itse ilmaista, että haluaa tulla kuulluksi kasvotusten, Liukkonen sanoo

”Asiakas voi itse ilmaista, että haluaa tulla kuulluksi kasvotusten.”

Korona näkyy poliisin työssä

Liukkonen kertoo, että poliisilla on omia koronatyöryhmiä, jotka seuraavat koronatilannetta ja antavat poliisissa sisäistä ohjeistusta. Samoin Poliisihallitus ohjeistaa tilanteen kehittymisen mukaan.

– Sen verran täytyy omaa organisaatiota kehua, että poliisilla on hyvä kyky reagoida nopeisiin muutoksiin. Pitkää, usean vuoden varautumissuunnitelmaa poliisissa ei koronan varalle kuitenkaan ole, Liukkonen toteaa.

Rikoksen uhrin näkökulmasta Liukkonen kehottaa samaan kuin tavallisissa olosuhteissa eli rikosilmoituksen tekemiseen poliisille välittömästi. Varsinkin henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia on Liukkosen mukaan vaikea selvittää, kun tapahtumasta on kulunut pitkä aika.

Miten huolehditaan syyteoikeuden vanhentumisajoista?

On esitetty myös huolta tutkinta-aikojen pituuksista ja syyteoikeuden vanhenemisajoista.

– Palautetta tulee lähinnä tutkinta-ajoista, jotka ovat tällä hetkellä varsin pitkiä. Syyteoikeuden vanhentumista puolestaan seurataan poliisin järjestelmistä. Vastuu seurannasta on juttuun nimetyllä tutkinnanjohtajalla ja tutkijalla. Esitutkintalain (5 luvun 1§:n) mukaan poliisin on tehtävä syyttäjälle ilmoitus tietyistä rikosasioista, joista yksi on se, että tutkittavan rikoksen syyteoikeus on vanhentumassa. Näin myös syyttäjä saa tiedon vanhenevasta asiasta ja voidaan tehdä yhteistyötä vanhentumisen ehkäisemiseksi, Liukkonen täsmentää.

Rikosten vanhentumisajat otetaan huomioon syyttäjän työssä

Rajoitusten vaikutukset

Poliisissa niin kuin muuallakin korona aiheutti Liukkosen mukaan aluksi suurta hämmennystä. Hän sanoo, että nyt poikkeustilasta on alkanut muodostua nykyinen normaali.

– Keväällä oli todella vähän väkeä liikkeellä. Yleisillä paikoilla pahoinpitelyrikokset vähenivät. Liikenteessä taas liikennerikokset kuten ylinopeudet ja huumausainerattijuopumukset lisääntyivät jonkin verran. Kesällä meno oli aika tavanomaista, ja tästä huomaakin, että nyt rajoitusten kiristyessä ihmiset eivät ole tainneet ottaa niitä tarpeeksi tosissaan, Liukkonen sanoo.

Käräjäoikeudessa on ruuhkaa

 

 

 

Tuija Turpeinen

Tuija Turpeinen

Laamanni Tuija Turpeinen Pohjois-karjalan käräjäoikeudesta sanoo lokakuussa 2020, että nykytiedon valossa eri asteisia rajoituksia voi suomalaisessa yhteiskunnassa olla voimassa vielä jopa vuoden tai kahden ajan. Poikkeusoloissakin käräjäoikeuden perustehtävänä on antaa oikeusturvaa ihmisille ja yhteisöille.

– Käräjäoikeuden toimintaa on todennäköisesti pitkähkön ajan mukautettava niin, että käräjäoikeus toisaalta suoriutuu perustehtävänsä hoitamisesta mahdollisimman hyvin ja kuitenkin samalla kykenee hallitsemaan koronavirukseen liittyviä riskejä. On selvää, että käräjäoikeuden toimintaa ei oikeusturvasyistä voida rajata keväällä 2020 toteutetussa laajuudessa epidemian päättymiseen saakka: mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suuremmaksi oikeusturvavaatimus kasvaa eri asiaryhmissä, Turpeinen sanoo.

”Tällä hetkellä voidaan arvioida, että ruuhkan purkaminen niin sanottuun normaalitilanteeseen tulee viemään 1–3 vuotta.”

Oikeuslaitoksessa, erityisesti käräjäoikeuksissa, on Turpeisen mukaan tällä hetkellä ruuhkaa ja asioiden käsittelyajat ovat pidentyneet. Maalis–kesäkuussa koronakriisin alkuvaiheessa käräjäoikeuksissa jouduttiin perumaan huomattava määrä istuntokäsittelyjä.

– Maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun monessa käräjäoikeudessa, muun muassa Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa, istuttiin vain aivan pakolliset pakkokeinoistunnot ja vangittujen henkilöiden rikosistunnot. Tätä ruuhkaa on ryhdytty purkamaan elokuusta lähtien, mikä merkitsee sitä, että oikeudenistuntoja on syksyllä selvästi tavanomaista enemmän, Turpeinen valottaa.

Turpeinen kertoo myös, että koska samanaikaisesti käräjäoikeuteen tulee kuitenkin uusia asioita yhtä paljon kuin tavanomaisesti, myös saapuvien asioiden käsittelyajat venyvät väistämättä pidemmiksi. Esimerkiksi tällä hetkellä vireille tulevien rikosasioiden istuntoajankohta tulee olemaan vasta ensi keväänä 2021.

– Tällä hetkellä voidaan arvioida, että ruuhkan purkaminen niin sanottuun normaalitilanteeseen tulee viemään 1–3 vuotta riippuen siitä, minkä verran tuomioistuinlaitos saa lisäresursseja ruuhkan purkamiseen. Asioiden käsittelyssä noudatetaan laissa olevia asian kiireellisyyttä määrittäviä säännöksiä. Ruuhkautuneita asioita purettaessa, tai mikäli epidemia jälleen laajenee, joudutaan väistämättä tekemään asioiden priorisointia, Turpeinen sanoo.

Millaisia asioita priorisoidaan tarvittaessa?

Etusijalle priorisoinnissa on Turpeisen mukaan asetettava kiireelliset lainkäyttöasiat.

– Yleisesti ottaen vapaudenmenetystä koskevat asiat ja ihmisten perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat kuten vapaus, yksityiselämä, perhe-elämä, ruumiillinen koskemattomuus, turvallisuus ja toimeentulo on nostettava etusijalle. Samoin lasten ja muiden yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa olevien luonnollisten henkilöiden etujen turvaaminen on keskeinen priorisointikriteeri, samoin kuin kiireelliset ja määräaikoihin sidotut asiat, Turpeinen sanoo.

Turpeinen lisää vielä, että asioiden käsittelyjärjestystä harkittaessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että mitä vanhemmasta asiasta on kysymys, sitä nopeammin se olisi saatava käsiteltäväksi.

”Lasten ja muiden yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa olevien luonnollisten henkilöiden etujen turvaaminen on keskeinen priorisointikriteeri.”

Käräjäoikeuksissa hyvät digivalmiudet

Käräjäoikeuksien digivalmiuksia on Turpeisen mukaan saatu parannettua merkittävästi.

– Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tilanne on ollut kaiken aikaa varsin hyvä, sillä virastomme sijaitsee uudessa oikeustalossa, ja meillä on videovarustus kaikissa istuntosaleissa. Nyt myös vanhemmissa tiloissa sijaitseviin käräjäoikeuksiin on lisätty videovarustelua, mikä mahdollistaa etäyhteyksien käyttämisen istunnoissa.

– Pelkkä istuntosalien varustaminen ei kuitenkaan takaa sitä, että etäyhteyksiä pystytään käyttämään. Käräjäoikeudet antavat toisilleen virka-apua asianosaisten kuulemisten järjestämiseksi eri paikkakunnalta, mutta videopalveluhuoneiden määrä on rajallinen, eikä virka-apua ole aina mahdollista antaa haluttuna ajankohtana, Turpeinen valottaa.

Video-oikeudenkäyntien lisäämisessä Turpeinen kertoo hyvin keskeisessä asemassa olevan oikeusaputoimistot ja yksityiset asianajotoimistot.

– Mitä useammalla toimistolla olisi käytössään videoyhteyslaitteet tai riittävän laadukkaat tietoliikenneyhteydet häiriöttömän Skype-yhteyden käyttöön, sitä useammin oikeudenkäyntiavustajan ja hänen asiakkaansa olisi mahdollista osallistua istuntoon avustajan toimistolta käsin. Tähän ei ollut varauduttu keväällä koronakriisin alkaessa, mutta syksyyn mennessä monet asianajotoimistot ovat heränneet näiden etäyhteyksien tärkeyteen. Tämä edesauttaa tuomioistuinten työn jatkamista, mikäli koronatilanne edelleen pahentuisi, Turpeinen toteaa.

Etäkuulemisesta ei kannata olla huolissaan


Videoyhteyksien toimivuus oikeusturvan kannalta on herättänyt kysymyksiä.

– Haluaisin hälventää tätä huolta ainakin oikeudenkäynnissä tapahtuvien etäkuulemisten osalta. Käytännön kokemuksen perusteella asianosaisten kuuleminen videoyhteydellä on ollut hyvin sujuvaa, ja tuomioistuin on saanut ratkaisunsa perusteeksi tarvittavat tiedot etäyhteydessä olevilta asianosaisilta yhtä lailla kuin läsnä oleviltakin – joskus jopa paremminkin, sillä syyttäjät ja avustajat varautuvat videolla tapahtuvaan kuulusteluun usein paremmin jäsennellyillä ja täsmällisemmillä kysymyksillä, Turpeinen tynnyttelee.

”Etäyhteydellä pystytään varmistamaan, että asianomistaja tai todistaja, joka pelkää kohdata vastaajan oikeustalossa, ei siihen tilanteeseen joudu.”

Koronaturvallisuuden lisäämisen lisäksi Turpeinen näkee etäyhteyksillä muunlaista turvallisuuden tuomista.

– Erityisesti asianomistajilla, mutta toisinaan myös todistajilla, on pelkona kohdata vastaaja oikeustalon odotustilassa tai istuntosalissa. Etäyhteydellä pystytään varmistamaan, että tällaista kohtaamista ei synny, Turpeinen sanoo.

Teksti: Heli Yli-Räisänen

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2020 aiheena on korona ja sen vaikutukset rikosuhriasioihin. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.

Lue lisää