Nopea poistuminen Siirry sisältöön
Korona vaikuttaa poliisin ja käräjäoikeuden työhön – ruuhkan purku voi kestää vuosia

Korona vaikuttaa poliisin ja käräjäoikeuden työhön – ruuhkan purku voi kestää vuosia

Poliisissa puhelinkuulustelujen määrä on kasvanut, ja käräjäoikeudessa on ruuhkaa. Miten korona on vaikuttanut poliisin ja oikeuslaitoksen työskentelyyn? Ajankohtaisiin kysymyksiin vastaavat poliisin ja käräjäoikeuden edustajat.

RIKUteemaRikoskomisario Annukka Liukkonen Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että poliisin työ on tällä hetkellä ruuhkautunut, mutta syynä ei ole niinkään korona vaan tutkintaresurssien vähentyminen.

– Koronan takia vähemmän kiireellisiä asioita on siirretty hoidettavaksi myöhemmin. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat kiireellisesti hoidettavia, joten näiden rikosten hoitamiseen korona ei ole vaikuttanut, Liukkonen sanoo.

Puhelinkuulustelujen määrä on kasvanut

KuvituskuvaMyös poliisissa tutkijat tekevät Liukkosen mukaan jonkin verran etätöitä ja puhelinkuulusteluja on lisätty.

– Kasvotusten kuullaan, jos se on rikoksen törkeyden ja näytön kannalta välttämätöntä, ja puhelimessa kuullaan, jos se ei vaaranna tutkinnan luotettavuutta. Tehtäville lähdetään tarvittavin suojavarustein, Liukkonen sanoo.

RIKUn asiakkaat ovat ilmaisseet huolta, etteivät pysty puhelinkuulusteluissa ilmaisemaan asiaansa samalla tavalla kuin kasvotusten.

– On sanomattakin selvää, että puhelimen välityksellä eivät asiat välity samalla tavalla kuin henkilökohtaisesti kuultaessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että poliisi selvittää rikoksia aina tunnusmerkistön kautta, jolloin tietyt faktat tulevat esiin myös puhelimitse. Puhelinkuulusteluita ei kuitenkaan tehdä, jos ne vaarantavat tutkinnan luotettavuuden. Asiakas voi myös itse ilmaista, että haluaa tulla kuulluksi kasvotusten, Liukkonen sanoo

”Asiakas voi itse ilmaista, että haluaa tulla kuulluksi kasvotusten.”

Korona näkyy poliisin työssä

Liukkonen kertoo, että poliisilla on omia koronatyöryhmiä, jotka seuraavat koronatilannetta ja antavat poliisissa sisäistä ohjeistusta. Samoin Poliisihallitus ohjeistaa tilanteen kehittymisen mukaan.

– Sen verran täytyy omaa organisaatiota kehua, että poliisilla on hyvä kyky reagoida nopeisiin muutoksiin. Pitkää, usean vuoden varautumissuunnitelmaa poliisissa ei koronan varalle kuitenkaan ole, Liukkonen toteaa.

Rikoksen uhrin näkökulmasta Liukkonen kehottaa samaan kuin tavallisissa olosuhteissa eli rikosilmoituksen tekemiseen poliisille välittömästi. Varsinkin henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia on Liukkosen mukaan vaikea selvittää, kun tapahtumasta on kulunut pitkä aika.

Miten huolehditaan syyteoikeuden vanhentumisajoista?

On esitetty myös huolta tutkinta-aikojen pituuksista ja syyteoikeuden vanhenemisajoista.

– Palautetta tulee lähinnä tutkinta-ajoista, jotka ovat tällä hetkellä varsin pitkiä. Syyteoikeuden vanhentumista puolestaan seurataan poliisin järjestelmistä. Vastuu seurannasta on juttuun nimetyllä tutkinnanjohtajalla ja tutkijalla. Esitutkintalain (5 luvun 1§:n) mukaan poliisin on tehtävä syyttäjälle ilmoitus tietyistä rikosasioista, joista yksi on se, että tutkittavan rikoksen syyteoikeus on vanhentumassa. Näin myös syyttäjä saa tiedon vanhenevasta asiasta ja voidaan tehdä yhteistyötä vanhentumisen ehkäisemiseksi, Liukkonen täsmentää.

Rikosten vanhentumisajat otetaan huomioon syyttäjän työssä

Rajoitusten vaikutukset

KuvituskuvaPoliisissa niin kuin muuallakin korona aiheutti Liukkosen mukaan aluksi suurta hämmennystä. Hän sanoo, että nyt poikkeustilasta on alkanut muodostua nykyinen normaali.

– Keväällä oli todella vähän väkeä liikkeellä. Yleisillä paikoilla pahoinpitelyrikokset vähenivät. Liikenteessä taas liikennerikokset kuten ylinopeudet ja huumausainerattijuopumukset lisääntyivät jonkin verran. Kesällä meno oli aika tavanomaista, ja tästä huomaakin, että nyt rajoitusten kiristyessä ihmiset eivät ole tainneet ottaa niitä tarpeeksi tosissaan, Liukkonen sanoo.

Käräjäoikeudessa on ruuhkaa

 

 

 

Kuvituskuva