Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Kuka on asianomistaja terrori-iskussa tai muussa laajassa väkivaltaiskussa?  

Suomen laissa ei ole erityistä säännöstä tai määritelmää siitä, kuka on asianomistaja rikosasiassa. Koska terrorismirikokset ja laajat väkivaltaiskut, joissa tekijä on jäänyt eloon, ovat Suomessa harvinaisia, ei ole myöskään vakiintunutta oikeuskäytäntöä siitä, kuka on asianomistaja tällaisessa rikoksessa. Jos Henkilö A välttyy terrori-iskussa fyysisiltä vahingoilta, mutta tapahtunut horjuttaa hänen psyykkistä vointiaan, onko hän jonkun rikoksen asianomistaja ja voiko hän vaatia vahingonkorvauksia?

Laajat terrori-iskut ja muut joukkotuhoon tähtäävät rikokset ovat Suomessa onneksi verraten harvinaisia. Siksi asianomistajien määrittelyyn ei ole tältä osin syntynyt vakiintunutta oikeuskäytäntöä.  

Rikosprosessissa asianosaisia ovat asianomistaja, jos hänellä on vaatimuksia, sekä epäilty eli vastaaja ja syyttäjä, joka vaatii vastaajalle rangaistusta rikoksesta tai rikoksista. Tapahtumien selvittämiseksi kuullaan usein myös todistajia. 

“Asianomistaja on rikosasian asianosainen, ja hänellä on siinä asemassa tiettyjä oikeuksia, kuten mahdollisuus pyytää poliisia suorittamaan tiettyjä tutkinnallisia toimenpiteitä, antaa kirjallinen loppulausunto esitutkinnasta tai pyytää lisätutkintaa jonkin seikan selvittämiseksi. Lisäksi asianomistajalla on oikeus saada kopio esitutkintapöytäkirjasta ja hänellä on oikeus vaatia tekijälle rangaistusta sekä rikosasian yhteydessä korvauksia hänelle aiheutuneista vahingoista”, sanoo RIKUn lakimies Elisa Trejtnar 

Asianomistajalla on myös mahdollisuus saada valtion varoista oikeudenkäyntiavustaja jo esitutkintaan, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Lue lisää: Oikeusavustajan kulujen kattaminen 

Suoraan iskun kohteeksi joutuneet ovat asianomistajia  

Suoraan iskun kohteeksi joutuneet ja fyysisesti loukkaantuneet ihmiset ovat selkeästi asianomistajia.  

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaan myös tietyt iskussa surmansa saaneiden läheiset ovat asianomistajia. Esimerkiksi surmansa saaneen leskellä ja lapsilla on asianomistajan syyteoikeus eli oikeus vaatia rangaistusta tekijälle. Jos surmansa saaneella ei ole leskeä tai lapsia, hänen vanhemmillaan ja sisaruksillaan on oikeus käyttää syyteoikeutta.  

Sen sijaan iskun kohteeksi joutuneen ja hengissä selvinneen läheinen ei ole asianomistaja, vaikka hänelle olisikin aiheutunut vahinkoa tapahtuneen johdosta. 

”Vahingonkorvauslaissa säädetään kuitenkin, että henkilövahingon kärsineen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla henkilövahingon kärsineelle erityisen läheisellä henkilöllä on erityisestä syystä oikeus kohtuulliseen korvaukseen tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, jotka heille aiheutuvat henkilövahingon kärsineen hoitamisesta” Trejtnar sanoo.  

Asianomistajuus arvioidaan joka kerta tilannekohtaisesti

Sama teko ja tapahtumien kulku voi täyttää useamman rikoksen tunnusmerkistön, ja teon kohteeksi joutuneet voivat olla eri rikosten asianomistajia. 

Esimerkiksi Hyvinkään joukkoampumisessa vuonna 2012 henkiin jääneet ja fyysisiä vahinkoja kärsineet olivat murhan yrityksen asianomistajia. Ampumalinjalla olleet mutta fyysisiltä vahingoilta välttyneet olivat puolestaan vaaran aiheuttamisen asianomistajia.  

Myös Hermanin kouluiskussa Kuopiossa vuonna 2019 asianomistajia olivat kaikki luokkahuoneessa tapahtumahetkellä olleet oppilaat. Tekijä tuomittiin hovioikeudessa murhan yrityksestä myös niitä oppilaita kohtaan, jotka selvisivät ilman fyysisiä vammoja.

 

Hovioikeus toteaa Kuopion kouluiskua koskevassa tuomiossaan, että murhan yrityksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä sitä, että tekijä olisi voinut tappaa kaikki luokassa olijat, vaan teon etenemistä yrityksen asteelle tulee tarkastella jokaisen luokassa olleen kohdalla erikseen. Tässä arvioinnissa tulee ottaa huomioon tapahtumaolosuhteet.

Tapahtumapaikkana olleen luokkahuoneen pituus on ollut 10,15 metriä ja leveys 6,6 metriä. Luokan kaksi poistumistietä ovat sijainneet luokan etuosassa. Toinen ovista on johtanut toiseen luokkahuoneeseen ja toinen käytävään, ja se on ollut sisäpuolelta lukittuna. Luokassa on ollut 32 pulpettia, jossa jokaisessa on ollut näyttöpääte ja työtuoli. Tekijän tullessa luokkaan luokassa on ollut opettaja ja 18 oppilasta. Nämä seikat osoittavat, että luokkatila on ollut varsin ahdas. Lisäksi on selvitetty, että pulpettien välissä ollut käytävä on ollut kapea ja että pulpettirivistöt ovat olleet sivuseinissä kiinni.

Oppilailla ei ole ollut luokassa pysyviä istumapaikkoja. Rikoksentekovälineenä käytetyn miekan kokonaispituus on ollut 116 cm ja sen teräosan pituus on ollut 85 cm. Miekan toimintasäde on ulottunut selvästi tätä laajemmalle, kun tekijä on ottanut askeleen tai kaksi johonkin suuntaan.

Hovioikeus toteaa, että tekijän teko on perustunut etukäteiseen suunnitelmaan ja siten vakaaseen harkintaan. Hänen tarkoituksenaan on ollut tappaa mahdollisimman monta luokassa ollutta henkilöä ja hän oli ryhtynyt toteuttamaan suunnitelmaansa.

Kun otetaan huomioon käytetyn tekovälineen laatu ja sen ulottuminen isoon osaan luokkatilaa, luokan ahtaus ja se, että ovi on ollut lukittuna ja siten ainakin hidastamassa luokasta poistumista, luokassa olleiden henkilöiden rajattu lukumäärä ja se, että ainoat pakoreitit ovat olleet luokan etuosassa tekijän lähellä, voidaan rikoksen täyttymistä näissä olosuhteissa pitää kaikkien luokassa olleiden asianomistajien kannalta tosiasiallisesti mahdollisena vaihtoehtona.

Tilanteessa on ollut täysin sattumanvaraista keihin miekaniskut kohdistuvat ja toisaalta ketkä kykenevät toimimaan yllättävässä tilanteessa ja pääsevät mahdollisesti pakenemaan luokasta.

Tämän vuoksi hovioikeus katsoo kaikkien luokassa olleiden asianomistajien olleen henkilökohtaisesti konkreettisessa vaarassa joutua tekijän tappamaksi. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että murhan yrityksen tunnusmerkistö täyttyy kaikkien luokassa olleiden asianomistajien osalta.

 

Jos jutun alussa mainittu Henkilö A on saanut iskussa henkisiä vahinkoja, mutta välttynyt fyysisiltä vammoilta, hänet saatetaan katsoa asianomistajaksi, mikäli hän on ollut niin sanotusti iskun vaikutusalueella ja olisi voinut saada fyysisiä vammoja tai jopa surmansa. Asianomistajien henkilöpiiriä määriteltäessä kiinnitetäänkin huomiota siihen, kuinka laajaan henkilöryhmään rikollisen teon vaikutukset ulottuvat. Merkitystä arvioinnissa on tapahtumapaikalla ja -ajalla, teko-olosuhteilla, tekovälineellä ja tekotavalla sekä tekijän tarkoituksella.

Esimerkiksi Turun terrori-iskussa vuonna 2018 tekijää syytettiin vain niihin henkilöihin kohdistuneista rikoksista, jotka saivat surmansa tai fyysisiä vammoja. Muut torilla tapahtuma-aikaan olleet henkilöt eivät olleet asianomistajia. 

Jos henkilö tulee tilanteeseen, kun isku on jo tapahtunut, mutta traumatisoituu kokemastaan, hän ei ole minkään rikoksen asianomistaja. Tällaista paikalle tullutta henkilöä ei lähtökohtaisesti voida pitää suoranaisena vahingonkärsineenä eikä hänellä siten ole oikeutta korvauksiin vahingonkorvauslain eikä rikosvahinkolain nojalla. 

Vahingonkorvauksien vaatiminen  

Asianomistajilla on oikeus vaatia korvauksia aiheutuneista vahingoista rikoksen tekijältä rikosasian yhteydessä. Lue lisää: Vahingonkorvaukset rikosvahingoissa 

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaan (3 luku 1 §, 10 § ja 11 §) myös muu kuin asianomistaja voi esittää haastehakemuksessa tarkoitetusta rikoksesta johtuvat yksityisoikeudelliset vaatimuksensa rikosasian yhteydessä. 

Esimerkiksi surmansa saaneen läheinen voi vaatia korvauksia tekijältä rikosasian yhteydessä, vaikka hänellä ei olisi syyteoikeutta eikä asianomistajan asemaa. Sama koskee henkilöä, jolle on aiheutunut vahinkoja iskun johdosta, jos häntä ei katsota minkään rikoksen asianomistajaksi. Tällaiset henkilöt ovat oikeudenkäynnissä kuultavan asemassa. 

Myös muut kuin suoranaiset uhrit tarvitsevat tukea traumaattisesta tilanteesta selviytymiseen 

Laajat väkivaltaiskut, kuten terrori-iskut, vaikuttavat välittömien ja suoranaisten uhrien, heidän läheistensä ja iskun lähellä olleiden lisäksi muihin ihmisiin, esimerkiksi uhrien sukulaisiin, tuttavapiiriin, ensivaiheen auttajiin, lähiyhteisöön ja koko yhteiskuntaan. 

Vaikka rikosoikeudellisessa mielessä esimerkiksi välillisesti iskun kohteeksi joutunut ihminen ei ole asianomistajan asemassa, moni heistäkin todennäköisesti tarvitsee tukea traumaattisesta tilanteesta selviytymiseen. Paikan päällä olleet voidaan myös kutsua oikeuteen todistajiksi, mikä herättää kysymyksiä ja pelkoja.  

Rikosuhripäivystys palvelee kaikkia rikoksen uhreja, heidän läheisiään ja rikosasiassa todistavia. Jos tarvitset käytännön neuvoja tai tukea rikosprosessiin, ota yhteyttä maksuttomiin palveluihimme:  

RIKUteema

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 2/2022 aiheena on uhrien tukeminen laajoissa rikostapahtumissa. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.

Lue lisää

”Jokainen kokemus tuo varmuutta” – Kuopion kouluhyökkäys oli vapaaehtoisillekin poikkeuksellinen tapaus
Uhrien oikeudet on turvattava myös isoissa kriiseissä
Terrorismi haastaa oikeusjärjestelmän
Kaksi vuotta Vastaamon tietomurrosta: Näin yksi rikos muutti yhteiskuntaa
Miten uhria voi auttaa suuren rikostapahtuman jälkeen? Kriisityön asiantuntija vastaa
Blogi: Yllättävästä ja laajasta rikostapahtumasta selviytynyt uhri on myös rikosprosessin asianomistaja
Uhrit saavat tukea laajoissa rikostapahtumissa Rikosuhripäivystyksestä entistä paremmin