Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Mikä on terrorismirikos?

Terrorismi haastaa oikeusjärjestelmän

Minna Kimpimäki

Turussa elokuussa 2017 tehty puukotusisku toi uuden kysymyksen Suomen oikeuslaitoksen pohdittavaksi: oliko Suomessa tapahtunut terrori-isku. Kesäkuussa 2018 Varsinais-Suomen käräjäoikeus vastasi kysymykseen myöntävästi – iskun tekijä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Tämä tuomio on kuitenkin toistaiseksi jäänyt ainoaksi langettavaksi terrorismirikostuomioksi Suomessa. Voidaankin kysyä, millaisia haasteita terrorismirikosten erityispiirteet aiheuttavat terrorismirikossäännösten soveltamiselle ja terrorismin uhrien auttamiselle. 

Hylätyt terrorismirikossyytteet 

RIKUteemaSuomen tuomioistuimissa on Turun puukotusiskun ohella käsitelty muitakin terrorismirikossyytteitä, mutta näissä tapauksissa syytteet on hylätty viimeistään hovioikeudessa. Syytteet hylättiin esimerkiksi tapauksessa, joka koski al-Shabaab -järjestön toiminnan rahoittamista, henkilön värväämistä liittymään kyseiseen järjestöön sekä suunnitelmaa viedä kaksi alaikäistä lasta Suomesta Somaliaan järjestön koulutusleirille. Toisessa tapauksessa puolestaan hylättiin terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua, koulutuksen antamista terrorismirikoksen tekemistä varten ja värväystä terrorismirikoksen tekemiseen koskeneet syytteet, joissa oli kyse toimista, jotka liittyivät Syyriassa käytyihin taisteluihin osallistumiseen, koulutuksen antamiseen tähän liittyen ja internetissä levitettyyn värväysvideoon, jossa katsojia kutsuttiin osallistumaan Syyriassa käytyyn pyhään sotaan. Tuomioistuimet katsoivat, ettei tapauksissa ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että syytetyt olisivat syyllistyneet terrorismirikoksiin. Samoin kävi terrorismirikosoikeudenkäynnissä, jossa oli kyse Irakin Tikritissä tehdyistä joukkomurhista. 

Suomen terrorismioikeudenkäynnit ovatkin osoittaneet, etteivät terrorismirikoksia koskevat säännökset ole helposti sovellettavissa. 

Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset 

Terrorismirikoksista säädetään rikoslain 34 a luvussa, joka otettiin rikoslakiin vuonna 2003. Lukua on sittemmin muutettu ja terrorismirikosten alaa laajennettu vuosina 2007, 2014, 2016, 2018 ja 2021 tehdyillä lainmuutoksilla. Terrorismirikosluvun säätämisen ja muuttamisen taustalla ovat olleet terrorismia koskevien EU-asiakirjojen asettamat velvoitteet, mutta myös kansalliset oikeudenkäynnit, jotka ovat tuoneet esiin sääntelyn aukkokohtia. Luku onkin pyritty muotoilemaan mahdollisimman kattavaksi: rangaistavaksi on säädetty laaja-alaisesti paitsi terroristisia tekoja myös terroristista toimintaa valmistelevia ja edistäviä tekoja. 

Rikoslain 34 a luvun 1 §:ssä säädetään terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista. Tässä säännöksessä luetellaan joukko muualla rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja – esimerkiksi henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvia rikoksia ja yleisvaarallisia rikoksia – ja määrätään näille rikoksille ankarampi rangaistusasteikko silloin, kun teko on tehty terroristisessa tarkoituksessa. Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus esimerkiksi silloin, jos hänen tarkoituksenaan on aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa tai pakottaa oikeudettomasti valtion hallitus tai muu viranomainen tekemään tai tekemättä jättämään jotakin. Lisäksi tekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tavoitteenaan on kumota valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä, horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtion taloudelle tai muille perusrakenteille. Jotta kyse olisi terrorismista, teon taustalla tulee siis olla pyrkimys vaikuttaa yleisemmällä tasolla yhteiskunnan tai valtion asenteisiin, päätöksentekoon tai muuhun toimintaan. Tavoitteen taustalla voi olla esimerkiksi tietty yhteiskunnallinen, poliittinen tai uskonnollinen ideologia, jota tekijä pyrkii teollaan edistämään tai vastustamaan. 

Terroristisen tarkoituksen toteutumista pohdittiin Turun puukotusiskun käsittelyn yhteydessä. Käräjäoikeus katsoi, että vastaajalla oli tekoja tehdessään terroristinen tarkoitus: tarkoitus pelotella vakavasti väestöä. Käräjäoikeuden mukaan pelottelutarkoitusta ilmensi se, että vastaaja oli laatinut ja julkaissut manifestin, joka osoitti hänen halunneen kytkeä tekonsa osaksi ISIS-järjestön nimissä toteutettujen terroritekojen jatkumoa. Hän oli myös kohdistanut tekonsa siviilihenkilöihin julkisella paikalla kaupungin keskustassa sellaiseen aikaan, jolloin ihmisiä oli varmuudella paljon liikkeellä. Käräjäoikeus lähti ratkaisussaan siitä, että tällaisten ISIS-järjestön nimissä tehtyjen iskujen ja niihin liittyvän propagandan tarkoituksena on pelon lietsominen. 

Muut terrorismirikokset 

Varsinaisten terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten ohella rikoslain 34 a luvussa säädetään myös muista terrorismirikoksista. Nämä muut terrorismirikokset – terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu, terroristiryhmän johtaminen, terroristiryhmän toimintaan osallistuminen, koulutuksen antaminen ja kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten, värväys terrorismirikoksen tekemiseen, terrorismirikoksen tai terroristiryhmän rahoittaminen, matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistäminen, terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen ja terroristisessa tarkoituksessa tehty radiologista asetta koskeva rikos – ovat erilaisia terroristista toimintaa valmistelevia ja edistäviä tekoja. 

Suomessa tällaisia valmistelu- ja edistämistekoja koskeneet syytteet ovat liittyneet ulkomailla harjoitetun terroristisen toiminnan valmisteluun ja edistämiseen. Tapauksissa, joissa väitetty valmistelu- tai edistämisteko ja varsinainen terroristinen toiminta ovat ajallisesti ja paikallisesti etäällä toisistaan, tekojen toteennäyttäminen on haastavaa. Näyttöä tarvitaan tällöin syytettyjen toimista Suomessa ja ulkomailla, ulkomailla toimivan terroristiryhmän tai terroristisen toiminnan luonteesta sekä näiden keskinäisestä yhteydestä. Kun pohditaan, oliko teko terrorismirikos, joudutaankin pohtimaan sekä objektiivisia seikkoja – millainen teko oli kyseessä – että subjektiivisia seikkoja – mikä oli tekijän tarkoitus. Viime kädessä kyse on kussakin yksittäistapauksessa tehtävästä näytön harkinnasta ja lain tulkinnasta. Perus- ja ihmisoikeudet sekä rikos- ja prosessioikeuden käyttöä määrittävät ja rajoittavat periaatteet asettavat haasteita terrorismin tehokkaalle vastustamiselle, mutta ovat terrorismirikosten yhteydessä erittäin tärkeitä, sillä oikeusvaltion pettäessä terrorismisäännökset ovat erityisen alttiita poliittiselle väärinkäytölle. 

Terrorismin uhrien auttaminen 

Myös terrorismin uhrien auttamiseen liittyy haasteita, vaikkakin ne ovat erilaisia kuin terrorismirikossyytteiden käsittelyn yhteydessä kohdatut haasteet. EU:n terrorismidirektiivi edellyttää, että terrorismin uhreille tarjotaan heidän erityistarpeitaan vastaavia tukipalveluja kuten emotionaalista ja psykologista tukea, neuvontaa, apua korvausvaatimuksen esittämiseen, lääketieteellistä hoitoa sekä mahdollisuus oikeusapuun. Apua ja tukea tulee tarjota välittömästi terrori-iskun jälkeen ja niin kauan kuin tarpeellista. Olennaista on huomata, että terrorismirikoksen uhrilla on oikeus saada apua, tukea ja palveluita asuinmaassaan, vaikka terrorismirikos olisi tapahtunut toisessa jäsenvaltiossa. 

Suomessa lähdettiin siitä, että direktiivin edellyttämät tukipalvelut toteutetaan olemassa olevien yleisten palvelumuotojen kautta, mikä terrorismirikosten harvinaisuuden ja vaikean ennakoitavuuden vuoksi onkin perusteltua. Terrorismin uhreille tarjolla olevia palveluita ovat mm. Rikosuhripäivystyksen tarjoamat tukipalvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, oikeusapua koskeva sääntely ja asianomistajan oikeudet rikosprosessin aikana. Lisäksi keskeisessä roolissa on viranomaisten, yksityisten palveluntuottajien, järjestöjen ja hengellisten yhteisöjen keskinäinen yhteistyö. Se, ettei Suomeen kehitetty nimenomaan terrorismirikosten uhreille suunnattua ja heihin rajattua palvelujärjestelmää, on perusteltu ratkaisu myös uhrinäkökulmasta tarkastellen. Toisenlainen lähtökohta olisi voinut johtaa siihen, että palvelujen tarjoamisessa keskeiseksi arviointikriteeriksi olisi avun tarpeen sijaan muodostunut se edellä todetusti vaikeasti arvioitava seikka, oliko teossa kyse rikoslaissa määritellystä terrorismirikoksesta. Laajamittaisten väkivallantekojen uhreiksi joutuneiden henkilöiden avun tarvetta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti määritä se, oliko tekijällä rikoslaissa tarkoitettu terroristinen tarkoitus. 

Terrorismin uhrien kannalta keskeistä on se, kuinka uhrien erityisiin tarpeisiin pystytään käytännössä vastaamaan riittävän pian ja riittävän pitkään terrori-iskun jälkeen. Terrorismin uhrien tarvitsemien palvelujen järjestämisessä onkin haasteena se, miten valmius ja osaaminen nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan pystytään järjestämään ja varmistamaan, vaikka palveluiden tarpeen aikaa, paikkaa tai mittakaavaa on mahdoton ennakoida. Terrorismin uhreille tarjottavien palveluiden toimivuus jääkin siksi pitkälti riippumaan siitä, onko yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmämme yleisellä tasolla sellainen, että äkillisiin kriisitilanteisiin pystytään tehokkaasti varautumaan ja reagoimaan sekä rikoksen uhrin asema, oikeudet ja turvallisuus takaamaan

Teksti: Minna Kimpimäki
Professori, Lapin yliopisto
 

Lue lisää

Yllättävästä ja laajasta rikostapahtumasta selviytynyt uhri on myös rikosprosessin asianomistaja
Kuka on asianomistaja terrori-iskussa tai muussa laajassa väkivaltaiskussa?

Kirjoitus on julkaistu alun perin RIKU-lehdessä 1/2019. Sitä on täydennetty marraskuussa 2022.

RIKUteema

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 2/2022 aiheena on uhrien tukeminen laajoissa rikostapahtumissa. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.