Myötätunto ja myötäinto ovat avaintaitoja niin vapaaehtoistoiminnassa kuin työelämässä

RIKUn 30-vuotisjuhlawebinaarin puhujana maaliskuussa 2024 kuultiin Helsingin yliopiston professori Anne Birgitta Pessin kokemuksia ja tutkimustuloksia vapaaehtoisuudesta ja sen laajasta merkityksestä yhteiskunnassa.

Pessi on toiminut kirkkososiologian professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuodesta 2012 lähtien ja vierailee säännöllisesti tutkijana muun muassa Stanfordin ja Bostonin yliopistoissa. Pessi haluaa tutkimuksillaan edistää altruismin, myötätunnon ja -innon voimaa.

Pessi toi esille kuinka vaikuttavaa ja merkittävää RIKUn vapaaehtoistoiminta on. Hän näkee niin äitinä kuin tutkijana RIKUn koko toiminnassa yhteiskunnallista voimaa, toivoa ja eteenpäin katsomista. Tutkimuksissa on selvinnyt, että vapaaehtoistoiminnassa saatu tuki on vaikuttavaa juuri siksi, että se perustuu vapaan tahdon voimaan.

Pessi muisteli myös tekemäänsä tutkimusta kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan merkityksestä. Tuolloin hän kasasi 24 haastateltavan kertoman perusteella huikeat 757 eri motivaatiota eli syytä vapaaehtoistyön tekemiselle.

Myötätunto ja myötäinto

Kahden tutkimustiiminsä kanssa muun muassa myötätunnon voimaa yhteiskunnassa tutkiva Pessi kertoo, että myötätunto on toisen ihmisen tunteiden ja tarpeiden ottamista todesta ja toimimista toisen parhaaksi. Tutkimuksissa on havaittu itsemyötätunnolla olevan voimakkaita hyvinvointivaikutuksia. Se suojaa muun muassa masennukselta ja ahdistukselta. Pessi jakaakin myötätunnon kolmeen osaan: tietoon, tunteeseen ja toimintaan.

Hänen mukaansa myötätunnon on tutkimuksen valossa todettu olevan niin voimakasta, että lääkärin myötätunnon seurauksena potilas kokee vastaanotolla vietetyn ajan pidemmäksi. Mielihyvätutkimuksessa on selvinnyt, miten ihminen saa mielihyvähormoonit liikkeelle sillä, että hän kuvittelee esimerkiksi jonkun läheisen ihmisen silittävän hänen kättään pelottavassa tai stressaavassa tilanteessa.

Vapaaehtoisuus on haurasta

Pessi kertoo, että kaikessa hyvyydessään ja kantavuudessaan vapaaehtoisuus on myös haurasta ja siihen liittyy kääntöpuoli. Ihminen osaa kyllä kiittää toista, mutta joskus kiitoksen vastaanottaminen on vapaaehtoistoiminnan konkarinkin vaikeaa ottaa vastaan.

Vaikka myötätunnon merkitystä itseä kohtaan on tutkittu sangen vähän, niin nyt on jo selvinnyt, että kun ihminen osaa huomioida itsensä, hän osaa paremmin huomioida myös toisen.

Pessi kehottaakin kaikkia osoittamaan myötätuntoa itseä kohtaan samalla lämmöllä, mitä osoitetaan esimerkiksi omalle puolisolle tai omille lapsille. Tutkimuksissa on selvinnyt myötätunnon luovan myös työyhteisössä psykologista turvaa ja takaavan työntekijöille muun muassa paremmat yöunet.

Tässä ja nyt

Pitkän uran tutkijana tehnyt Pessi kuvailee RIKUa organisaationa vapaaehtoistyön punaisena lankana ja suunnan näyttäjänä. Hän on kuitenkin huolissaan myös siitä, kuinka eri kansalaisjärjestöt kilpailevat samasta rahoituksesta, vaikka kaikilla on sama pyyteetön tahto auttaa ja tukea muita.

Pessi muistuttaa, että vaikka ammattilaisilla on tapana kehittää jatkuvasti omaa toimintaa, on hyvä joskus pysähtyä ja pitää huolta jo olemassa olevasta osaamisesta.

Hän tarjosi juhlawebinaaripuheen lopuksi tähän työkaluja RIKUn työntekijöille ja vapaaehtoistoimijoille kehottaen kaikkia antamaan itselleen myötätuntoa ja myötäintoa sekä syvän lämpimän kiitoksen.

Teksti: Minna Korva-Perämäki

Hae vapaaehtoiseksi

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2024 aiheena on vapaaehtoistoiminta. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.

Myötätunto ja myötäinto ovat avaintaitoja niin vapaaehtoistoiminnassa kuin työelämässä

Myötätunto ja myötäinto

Vapaaehtoisuus on haurasta

Tässä ja nyt

Lue lisää