Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Uhrien oikeudet on turvattava myös isoissa kriiseissä

Pääkirjoitus

Miksi lähdimme RIKUssa kehittämään valmiusjärjestelmää? Tärkeintä on tietysti turvata uhrien tukipalvelut ja oikeuksien toteutuminen myös isoissa kriiseissä, joihin liittyy rikos, ja uhreja on paljon. Käytännössä Vastaamo-tietomurto oli sellainen yksittäinen tapahtuma, joka pisti RIKUnkin valmiusprosessin vauhdilla käyntiin.  

Vastaamo-tapaus yllätti laajuudellaan ja vaativuudellaan alan toimijat. Lokakuun lopussa 2020 oltiin ennennäkemättömässä tilanteessa. Arviolta 30000–40000 psykoterapiakeskuksen asiakasta oli joutunut häikäilemättömän tietomurron ja useat heistä myös julman kiristyksen kohteeksi. Nopeita toimia edellytti se, että uhrien tietojen vuotaminen tarkoitti heille myös identiteettivarkauden riskiä. Tämä puolestaan saattaisi johtaa myöhemmin toteutettaviin petoksiin. 

RIKUteemaRIKUssa auttamistoimet saatiin käynnistettyä ennätysajassa ja niitä järjestettiin poikkeuksellisesti myös viikonlopun aikana, mutta kaikki tämä toteutui ad hoc -pohjalta ilman suunnitelmallista valmiusjärjestelmää hälytyskaavioineen. Käytännössä se tarkoitti muun muassa sitä, että kun päätös RIKUn 116 006 -puhelinpalvelun ylimääräisestä sunnuntaipäivystyksestä oli tehty sunnuntaiaamuna 25.10.20, lähdettiin työntekijöitä pyytämään päivystäjiksi soittelemalla heille heidän vapaapäivänään ilman mitään ennakkovaroitusta. Jo heti tietomurron tultua julkisuuteen, oli RIKUn verkkosivuille ryhdytty kokoamaan mittavaa tietopakettia toimintaohjeineen ja tämä työ jatkui myös koko viikonlopun ajan. 

Terrorismidirektiivin velvoitteet  

Toinen merkittävä tekijä on EU:n ns. terrorismidirektiivi vuodelta 2016, jonka täytäntöönpanoa koskevat lakimuutokset toteutuivat Suomessa vuonna 2018. Kuten professori Minna Kimpimäki RIKUteeman jutussaan ”Terrorismi haastaa oikeusjärjestelmän” kirjoittaa, terrorismidirektiivi asettaa velvoitteita myös uhrien tukipalveluiden järjestämiselle. Suomessa nämä terrorismin uhreille suunnatut tukipalvelut on päädytty järjestämään osana RIKUn tuottamia uhrien yleisiä tukipalveluita.  

Direktiivin 24 artiklassa todetaan myös, että ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niillä on olemassa kansallisen pelastuspalveluinfrastruktuurinsa puitteissa mekanismit tai toimintatavat tukipalvelujen aktivoimiseksi terrorismin uhreja varten.” Juuri tästä on kysymys, kun me RIKUssa kehitämme valmiusjärjestelmäämme. Ei riitä, että meillä on järjestelmä palvelun tuottamiseen. Se tulee myös voida ottaa käyttöön nopeasti iskun tapahduttua. RIKU onkin saanut oikeusministeriöltä lisärahoitusta valmiusjärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Lue lisää: Uhrit saavat tukea laajoissa rikostapahtumissa Rikosuhripäivystyksestä entistä paremmin

EU:n komissio seuraa sitä, miten jäsenvaltiot ovat käytännössä toimeenpanneet direktiivin velvoitteet. RIKUn valmiusjärjestelmä on tärkeä osa Suomen kansainvälisten velvoitteiden toteuttamista. Vaikka terrorismidirektiivi kirjaimellisesti koskee nimenomaan terroristisen teon uhreja, on selvää, että tukipalvelut käynnistyvät ihan samalla tavalla myös sellaisissa laajoissa väkivaltatilanteissa, jotka eivät ole tai joita ei vielä ole määritelty terroristisiksi. Useinhan tämä asia ratkeaa vasta oikeudenkäynnissä, eivätkä auttamistoimet voi jäädä odottamaan oikeuden päätöstä. 

Uhrien oikeuksien toteutuminen 

Erilaisten laajojen rikostapahtumien uhrien ja uhrien läheisten oikeudet tulee toteuttaa riippumatta tapahtuman laajuudesta. Käytännössä rikosprosessi ei kuitenkaan ole samanlainen silloin, kun uhreja on suuri määrä. Esimerkiksi Vastaamo-tietomurron uhrien kuulustelut on jouduttu hoitamaan sähköisesti, koska noin 23000 rikosilmoituksen tehneen asianomistajan henkilökohtaiseen kuulemiseen eivät poliisin resurssit riittäisi.

Tätä juttua kirjoittaessa, joulukuun alussa 2022, sähköiseen kuulemiseen oli osallistunut yli 7000 asianomistajaa. Siis vain alle kolmannes rikosilmoituksen tehneistä oli täyttänyt kuulustelulomakkeen ja esittänyt mahdolliset vahingonkorvausvaatimuksensa. Voi olla, että kaikki ilmoituksen tehneet eivät ole enää motivoituneita rikosprosessin läpikäymiseen, mutta hyvin todennäköistä on myös se, että tieto sähköisestä kuulemisesta ei ole tavoittanut kaikkia uhreja. 

Valmiusjärjestelmien kehittämisessä tulee jatkossa ottaa paremmin huomioon myös isojen rikostapahtumien uhrien oikeudet ja oikeusjärjestelmäämme on tarpeen luoda selkeät prosessit vastaavanlaisten tilanteiden varalta. Miten esimerkiksi järjestettäisiin uhrien vaatimusten esittäminen oikeudenkäynnissä, jossa on tuhansia asianomistajia? 

Nyt ilmestyvän RIKUteeman aiheena on valmius. Aihetta tarkastellaan niin uhrien kuin auttajienkin näkökulmasta. Valmius on oma osaamisalueensa ja RIKUn viimeiset 1,5 vuotta ovatkin olleet tärkeää oppimisen aikaa. 

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja
Rikosuhripäivystys

RIKUteema

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 2/2022 aiheena on uhrien tukeminen laajoissa rikostapahtumissa. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.

Lue lisää

”Jokainen kokemus tuo varmuutta” – Kuopion kouluhyökkäys oli vapaaehtoisillekin poikkeuksellinen tapaus
Kuka on asianomistaja terrori-iskussa tai muussa laajassa väkivaltaiskussa?
Kaksi vuotta Vastaamon tietomurrosta: Näin yksi rikos muutti yhteiskuntaa
Juristi vastaa: Mikä on kansalaisen auttamisvelvollisuus akuuteissa tilanteissa?
Blogi: Yllättävästä ja laajasta rikostapahtumasta selviytynyt uhri on myös rikosprosessin asianomistaja
Uhrit saavat tukea laajoissa rikostapahtumissa Rikosuhripäivystyksestä entistä paremmin
Miten uhria voi auttaa suuren rikostapahtuman jälkeen? Kriisityön asiantuntija vastaa