Anna palautetta PoistuNopea poistuminen Siirry sisältöön
Ulossulkeminen haavoittaa nuorta, mutta liian usein vasta rikoksen tapahtuminen herättää koulukiusaamisen vakavuuteen

Ulossulkeminen haavoittaa nuorta, mutta liian usein vasta rikoksen tapahtuminen herättää koulukiusaamisen vakavuuteen

Nuorten kiusaaminen saattaa olla vaivihkaista ja tapahtua pääasiassa koulun ulkopuolella. Jotta kiusaaminen tulee julki ja selvitetyksi, on aikuisen pysyttävä valppaana muutoksille nuoren hyvinvoinnissa ja ihmissuhteissa. ”Jokainen pienikin konflikti pitäisi ottaa vakavasti, selvittää loppuun sekä seurata ja varmistaa, että tilanne ratkeaa”, sanoo Julia Saarholm Aseman Lapset ry:stä.

Koulukiusatuksi tuleminen jättää pahimmillaan elinikäiset arvet ja altistaa jopa syrjäytymiselle. Vaikka ilmiöstä on puhuttu pitkään, se säilyy sitkeänä. Viimeisimmän, vuonna 2019 julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan kiusatuksi vähintään kerran viikossa joutuu noin 6 prosenttia peruskouluikäisistä nuorista.

Hankepäällikkö Heikki Turkka ja kouluttaja Julia Saarholm Aseman lapset ry:stä kertovat, että yksi keskeisimmistä ongelmista koulukiusaamisen vastaisessa työssä on kyvyttömyys puuttua siihen ajoissa. Liian usein kiusaamiseen puututaan määrätietoisesti vasta, kun kiusaaminen on eskaloitunut väkivaltaan tai rikosilmoitukseen. ”Silloin aikuisetkin huomaavat kiusaamisen”, Turkka kertoo.

Nuoret osaavat piilottaa kiusaamisen aikuisilta

Julia Saarholm, Aseman Lapset ry

Julia Saarholm, Aseman Lapset ry

Koulukiusaaminen saattaa jäädä piiloon, sillä kiusatuksi tullut nuori ei välttämättä halua kertoa asiasta aikuisille, koska pelkää kiusaamisen säilyvän ennallaan tai jopa pahenevan. Tämä kielii siitä, että selvittelyjä jätetään puolitiehen eikä nuorten kertomuksiin aina uskota. ”Jokainen pienikin konflikti pitäisi ottaa vakavasti, selvittää loppuun sekä seurata ja varmistaa, että tilanne ratkeaa”, Saarholm sanoo.

Kiusaamistapaukset ovat usein monisyisiä vyyhtejä, jotka eivät selviä katsomalla vain lähimenneisyyteen. Uhri on useimmiten helppo tunnistaa yksittäisessä tilanteessa tai jos kiusaaminen on ollut erittäin pitkäkestoista ja yksipuolista. Toisinaan kuitenkin kiusaamisen uhri pyrkii puolustautumaan kiusaamiselta itsekin esimerkiksi väkivaltaan turvautuen. Turkka kertoo, että nuori voi kokea epäoikeudenmukaiseksi, jos kiusaamiseen puututaan vasta, kun tilanne on edennyt näin pitkälle.

”Kun nuori tulee teini-ikään, hän ymmärtää, että aikuiset puuttuvat kiusaamiseen.”

Usein käy niin, että mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä yksityisemmäksi hänen elämänsä muuttuu. Saarholm sanoo, että siinä missä alakoulussa joudutaan pääasiassa kiusatuksi nimenomaan koulussa, yläkoulusta eteenpäin joudutaan kiusatuiksi enenevissä määrin vapaa-ajalla ja netissä. Jos aikuinen ei ole perillä nuoren vapaa-ajankäytöstä, voi kulua pitkään ennen kuin kiusaaminen tulee aikuisen tietoon. Pahimmillaan tilanne ehtii eskaloitua esimerkiksi vakaviin väkivallantekoihin.

”Alakoulussa on luonnollista, että kiusaaminen näkyy koulussa. Mutta kun nuori tulee teini-ikään, hän ymmärtää, että aikuiset puuttuvat kiusaamiseen. Siksi kiusaaminen näyttäytyy vapaa-ajalla ja somessa, missä siihen on vaikeampi aikuisten puuttua.”

Rikoksen tapahtuminen herättää tilanteen vakavuuteen

Turkka ja Saarholm työskentelevät Aseman lapset ry:ssä muun muassa K-0 kiusaamiseen puuttuvan hankkeen parissa. K-0-työryhmä puuttuu vain vakaviin kiusaamistapauksiin esimerkiksi silloin, kun kiusaamisen seurauksena on tapahtunut rikos. Kuitenkin vaikka kiusaaminen ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkkejä, kuten sosiaalisen hyljeksinnän eli ostrakismin tapauksessa, se voi olla nuorelle erittäin haavoittavaa. Turkka sanookin, että joka kerta kun vakaviin kiusaamistapauksiin puututaan, tuotetaan samalla kouluille osaamista puuttua tehokkaammin myös kiusaamisen varhaisempiin vaiheisiin.

K-0 Kiusaamiseen puuttuva hanke

Aseman lapset ry on vuonna 1990 perustettu järjestö, jonka toiminnan keskiössä on lasten ja nuorten terveen kasvun sekä nuorten ja aikuisten luontevan vuorovaikutuksen tukeminen.

K-0-hanke on osa Aseman lapset ry:n kehittämistyötä, jossa keskitytään rakenteellisiin ongelmakohtiin palvelujen sekä nuorten rikosten uhrien ja tekijöiden kohtaamisessa. Hanke sai alkunsa vuonna 2017, kun huomattiin, että valtaosa nuorten pahoinpitelysovitteluista juonsi juurensa kouluun. Tähän päivään mennessä hankkeessa on selvitetty monialaisesti lähes 300 pitkittynyttä kiusaamistapausta ja hanke on levinnyt Helsingistä Lohjalle, Järvenpäähän ja Rovaniemelle.

 

Suurin osa kiusaamistapauksista tulee K-0-hankkeen tietoon nimenomaan poliisin kautta. Tapauksista noin 90 prosenttia täyttää fyysisen väkivaltarikoksen, kuten pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Loput tapauksista on nettikiusaamista, jolloin kyseessä oleva rikos on useimmiten yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Sosiaalinen media onkin useimpia nuorten kiusaamistapauksia yhdistävä tekijä. Myös väkivaltaan voi liittyä esimerkiksi tekojen kuvaamista ja netissä levittämistä.

”Joissakin kouluissa saattaa vallita harhaluulo, etteivät koulut voisi tehdä rikosilmoitusta kiusaamisesta.”

Vaikka alle 15-vuotiaita ei voida saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, on Turkan mukaan tärkeää käsitellä lapsen kanssa, minkä rikoksen tunnusmerkit kiusaaminen täyttää ja mitä siitä seuraisi, jos lapsi olisi rikosoikeudellisessa vastuussa. Siispä myös aikuisten tulee tunnistaa rikoksen tunnusmerkit, oli kyseessä kuinka nuori lapsi tahansa.

Saarholmin mukaan joissakin kouluissa saattaa vallita harhaluulo, etteivät koulut voisi tehdä rikosilmoitusta kiusaamisesta. Todellisuudessa jos teko täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön ja sen uhri on alle 18-vuotias, on koulu lain mukaan velvollinen ilmoittamaan siitä poliisille. Koulun etu ilmoituksen tekemisessä on sen puolueeton rooli verrattuna kiusaamisen osapuolten vanhempiin.

Termeistä taistelu kertoo keinottomuudesta kiusaamisen edessä

Julkisuudessa keskustellaan toisinaan, vähätteleekö koulukiusaamistermi kiusaamisen uhrien kokemuksia. Onkin pohdittu, tulisiko kiusaamisen yhteydessä puhua ennemmin esimerkiksi kouluväkivallasta tai tekojen rikosnimikkeistä.

Turkka ja Saarholm suhtautuvat keskusteluun varauksella, mutta ymmärryksellä: kritiikki kielii ennen kaikkea keinottomuudesta kiusaamisen edessä. Heidän mukaan sanan kritisoiminen ei ratkaise todellisia ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa ja sen ehkäisyssä, vaan sen sijaan siirtää huomion teoista sanoihin.

Turkan ja Saarholmin mukaan oleellista on oikeiden termien valinta oikeisiin tilanteisiin. Koulukiusaaminen on termi, jonka jokainen tunnistaa ja siten heidän mukaansa hyödyllinen silloin, kun puhutaan ilmiöstä yleisellä tasolla. Kouluväkivalta-sanaa he käyttävät kuvaamaan konkreettisia tekoja ja konflikti-sanaa kuvaamaan laajoja ja pitkäkestoisia kiusaamistapauksia, jotka vaikuttavat vahvasti myös osapuolten läheisiin ja ympäristöön.

”Se, mikä tulee ensin meidän tietoon, saattaa olla kahden nuoren välinen pahoinpitely, ja silloin puhumme väkivallasta. Mutta sen taustalla voi olla paljon kiusaamista, se voi vaikuttaa koko luokkaan, vanhempiin ja vanhemmat voivat olla konfliktissa koulun kanssa. Silloin puhumme laajasta konfliktista”, Saarholm kertoo.

Ensin tulee luottamus, vasta sitten ratkaisut

Turkan ja Saarholmin mukaan on ongelmallista, jos kiusaamista yritetään selvittää vain varsinaisen uhrin ja tekijän välillä huomaamatta, että siihen liittyy laajasti myös muita, kuten kaveriporukoita, vanhempia ja koulun henkilökuntaa. Siksi K-0-työmallissa pyritään moniulotteisuuteen ja laaja-alaisuuteen esimerkiksi laajennetun sovittelun avulla.

Laajennetussa sovittelussa on mukana useampia osapuolia kuin perinteisessä lakisääteisessä sovittelussa. Osallistamalla sovitteluun esimerkiksi koulun henkilökuntaa pystytään vaikuttamaan pitemmällä tähtäimelle sellaisiin asioihin, mihin sovittelijan vaikutus ei enää yllä. Monisyiset konfliktit kuormittavat sen kaikkia osapuolia, minkä vuoksi K-0 tarjoaa tukea myös kouluille.

”Ratkaisut tulevat vasta luottamuksen jälkeen. Ei ensimmäisen 45 minuutin aikana ensimmäisellä tapaamisella.”

Heikki Turkka, Aseman Lapset ry

Heikki Turkka, Aseman Lapset ry

Muita järjestön käyttämiä menetelmiä ovat esimerkiksi koululuokkien ryhmäyttäminen, dialogiset vanhempainillat sekä poliisin tai asiantuntijajärjestöjen kanssa järjestetyt laillisuuskasvatusluennot. Turkka ja Saarholm kuitenkin painottavat, että ennen kuin mitään menetelmiä voidaan ottaa käyttöön, tulee kuunnella ja keskustella. Näin varmistetaan, että jokainen osapuoli tulee kuulluksi, rakennetaan luottamusta sekä saadaan selville uhrin ja hänen perheensä mahdollinen tarve akuuttiavulle.

Oleellista menetelmien toimivuuden kannalta on niiden oikea-aikaisuus. Pahimmillaan esimerkiksi liian aikainen sovittelu voi johtaa ylimääräisiin epäoikeudenmukaisuuden tunteisiin.

”Ratkaisut tulevat vasta luottamuksen jälkeen. Ei ensimmäisen 45 minuutin aikana ensimmäisellä tapaamisella”, Turkka sanoo.

Aikuinen, kohtaa nuori kunnioittavasti

Aikuisten tavan kohdata nuoria tulee olla kunnioittava ja kuunteleva, jotta nuori tuntee tulleensa kohdatuksi arvokkaana ihmisenä. ”Joka ikinen kerta, kun aikuinen kohtaa nuoren, hänellä on mahdollisuus tehdä vaikutus nuoren elämään, hyvässä tai pahassa”, Turkka sanoo.

Kiusaamisen vastaisen työn suurimmat sudenkuopat piilevät Turkan ja Saarholmin mukaan yhteistoiminnallisuuden puutteessa. Aina tieto kiusaamisesta ei kulje esimerkiksi kouluasteiden välillä, millä saattaa pahimmillaan olla kohtalokkaita kiusaamista pahentavia seurauksia.

”Joka ikinen kerta, kun aikuinen kohtaa nuoren, hänellä on mahdollisuus tehdä vaikutus nuoren elämään, hyvässä tai pahassa.”

Turkan mukaan liian usein kiusaamisen uhrin huoltaja joutuu prosessinjohtajan rooliin yrittäessään sovittaa arkensa siihen, että käydään nuorisoasemalla, lastenpsykiatrisessa ja niin edespäin.

”Jos olet psyykkisesti ja fyysisesti väsynyt huoltaja, sinulla ei välttämättä ole voimia hakea apua. Siksi kutsumme toimintaamme prosessinjohtamiseksi. Me huolehdimme kriisin ajan perheen sulavasta pääsystä tukipalveluihin.”

Teksti: Julia Kauppinen

RIKUteema

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. Helmi-maaliskuun 2021 aikana julkaistavien RIKUteema-juttujen aiheena on kiusaaminen ja nuorisoväkivalta. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.

Lue lisää

Tilaa RIKUteema sähköpostiisi

Tilaa RIKUn uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.