Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Vahingonkorvausten hakeminen Vastaamon konkurssipesältä

Päivitetty 16.9.2021 klo 12.00

Tietomurron kohteeksi joutunut psykoterapiakeskus Vastaamo asetettiin konkurssiin 15.2.2021.

Moni RIKUn asiakas miettii, kuinka Vastaamon konkurssi vaikuttaa esimerkiksi vahingonkorvausten vaatimiseen. Tämä artikkeli käsittelee nimenomaan vahingonkorvausten vaatimista Vastaamon konkurssipesältä. Vahingonkorvausten vaatiminen tietomurron tekijältä on erillinen rikosoikeudellinen prosessi.

Toisessa artikkelissa esittelemme erilaisia vaihtoehtoja, kuinka prosessi mahdollisesti etenee uhrin näkökulmasta: Miten Vastaamo-tapaus etenee uhrin näkökulmasta? 

Konkurssi muutti tilannetta sillä tavoin, että jos uhri aikoo vaatia vahingonkorvauksia Vastaamolta, hänen on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Jos käyttää prosessissa lakimiehen apua, kannattaa selvittää etukäteen, mistä nämä kulut katetaan.

Juttuun on haastateltu keväällä 2021 sähköpostitse asianajaja Max Tuomista Asianajotoimisto Kemppi & Tuominen Oy:stä.

Miten vahingonkorvauksia voi käytännössä vaatia Vastaamon konkurssipesästä? 

Vahingonkorvauksia Vastaamon konkurssipesästä  piti vaatia konkurssivalvonnan määräpäivään mennessä, eli 29.6.2021.

Jos haluat kysyä tarkemmin tietoturvaloukkauksesta tai tiedustella vahingonkorvauksista konkurssivalvonnan määräpäivän jälkeen, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen vastaamo.konkurssi(at)fi.dlapiper.com

Konkurssipesä on laatinut pesäluettelon velallisyhtiön varoista ja veloista.  

Pesäluettelon laatimisen jälkeen pesänhoitaja on määrännyt niin sanotun konkurssivalvonnan. 

– Tämä on velkojien kannalta erittäin tärkeä vaihe. Jokaisen velkojan tulee viimeistään konkurssivalvontaa koskevana määräpäivänä (29.6.2021) toimittaa niin kutsuttu konkurssivalvonta, jossa velkoja esittää vaatimuksensa perusteluineen. 

Lue lisää: Vahingonkorvaukset tietovuodon uhreille 

– Tärkeintä on, että vaatimus on toimitettu määräpäivään mennessä. Perusteluita voi tarkentaa myöhemminkin konkurssipesän niin vaatiessa. Pesänhoitaja ottaa konkurssivalvontoihin kantaa niin kutsutun jakoluettelon laatimisen yhteydessä. Mikäli pesänhoitaja on velkojan kanssa eri mieltä saatavan määrästä tai perusteista, on pesänhoitajalla velvollisuus pyrkiä neuvotteluteitse löytämään sovinto asiassa. 

– Viimekädessä asia ohjataan erilliseen oikeudenkäyntiin, jossa velkojan saatavan määrä ja peruste tulee tuomioistuimen toimesta ratkaistavaksi. Velkojalla on mahdollisuus ennen oikeudenkäyntiä myös peruuttaa oma valvontansa, mikäli ei ole valmis viemään asiaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.  

– Tuomioistuinkäsittelyyn liittyy aina isohko kuluriski, koska tuomioistuinkäsittelyssä hävinnyt osapuoli joutuu lähtökohtaisesti korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikulut. 

Tuominen kirjoittaa, että konkurssipesän kanssa käytävät neuvottelut ennen mahdollista riitautusoikeudenkäyntiä eivät sisällä vastaavaa kuluriskiä, joten valvontakirjelmän voi tältä osin toimittaa huoletta. 

Miten tietosuojavaltuutetun selvitys vaikuttaa korvausten vaatimiseen konkurssipesältä? 

Tietosuojavaltuutettu selvittää, onko Vastaamo laiminlyönyt tietosuoja-asetukseen perustuvia velvollisuuksiaan. Selvitys ei ole vielä valmistunut, mutta vaikuttaako se uhrien mahdollisuuksiin saada vahingonkorvauksia Vastaamon konkurssipesästä? Kannattaako vahingonkorvausten vaatimiseen ryhtyä heti vai vasta selvityksen valmistuttua? 

– Alustavan korvausvaatimuksen voi toimittaa konkurssipesälle hyvissä ajoin. Mikäli konkurssipesä kiistää korvausvaatimuksen, tietosuojavaltuutetun selvitys on hyvä olla olemassa ennen kuin lopullista päätöstä riitautusoikeudenkäynnin aloittamisesta taikka jatkamisesta tehdään. Tämä on perusteltua niin konkurssipesän kuin velkojankin näkökulmasta. 

Konkurssipesä voi tilittää varoja konkurssipesästä vasta konkurssivalvontojen jälkeen. 

– Varoja tilitetään joko vasta konkurssipesän lopettamisen yhteydessä lopullisina jako-osuuksina (siihen voi mennä jopa vuosia) tai sitten pesänhoitajan päätöksellä niin kutsuttuina ennakkojako-osuuksina. 

– Ennakkojako-osuudet eivät kuitenkaan voi ylittää lopullisia jako-osuuksia ja jos joku on saanut ennakkona enemmän kuin mitä lopullinen jako-osuus on, pitää liikaa saatu ennakko palauttaa. 

– Eli kunhan konkurssivalvonta on tehty määräajassa, niin on mukana saamassa jako-osuuksia konkurssipesästä. Mutta tietenkin jako-osuuksia saa vain, mikäli pesänhoitaja joko hyväksyy valvonnan tai mikäli valvonta riitautetaan, mutta tuomioistuin vahvistaa valvonnan oikeaksi kokonaan tai edes osittain, Tuominen kirjoittaa. 

– Konkurssipesää ei lähtökohtaisesti voi lopettaa niin kauan, kun valvonnoista on riitautuksia olemassa, tai ainakin konkurssipesän lopettamisen yhteydessä pitää varata varoja myös riitaisten jako-osuuksien maksamiseen – siltä varalta, että tuomioistuin vahvistaa riitautetun valvonnan oikeaksi. 

Voiko uhri vaatia konkurssipesältä korvauksia myös lakimiehen palkkaamisesta tai asianhoitokorvauksia vahingonkorvausten vaatimiseksi tehdystä työstä? 

Asianajaja Max Tuominen kertoo, etteivät velkojat voi vaatia konkurssivalvonnan esittämisestä ja sitä koskevista mahdollisista neuvotteluista konkurssipesältä korvauksia. 

– Valvottavaa velkaa on ainoastaan sellainen velka, joka on perusteeltaan syntynyt ennen konkurssin alkamista. (Jos siis on konkurssin alkamista edeltävään aikaan kohdistuvia asianajokuluja tms, niin niitä voi valvoa, mutta ei konkurssin aikaisia), Tuominen kirjoittaa. 

– Konkurssin aikaisia kuluja voi vaatia suoraan konkurssipesältä (nk. massavastuulla), mikäli konkurssipesä riitauttaa valvonnan ja mikäli asia siirtyy sen johdosta erilliseen riitautusoikeudenkäyntiin. Silloinhan vaaditaan puolin ja toisin riitautusoikeudenkäynnin oikeudenkäyntikuluja korvattavaksi. 

Velkaa enemmän kuin varoja – missä järjestyksessä velkojat saavat omansa? 

Uutisten mukaan Vastaamon varojen kokonaismäärä on runsaat 2,2 miljoonaa ja velkojen yli 5,9 miljoonaa. Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että Vastaamon varat eivät riitä tietomurron uhrien vahingonkorvausvaatimusten maksamiseen? Ovatko velkojat lain mukaan etulyöntiasemassa saamaan varoja Vastaamon konkurssipesästä verrattuna vahingonkorvauksia vaativiin tietomurron uhreihin? 

Voivatko uhrit joutua epätasa-arvoiseen asemaan korvausten saamisessa riippuen siitä, kuinka nopeasti tai hitaasti ryhtyvät vahingonkorvausten vaatimiseen? 

– Konkurssipesään kertyvistä varoista katetaan ensin päältä päin konkurssipesän omat kustannukset (nk. massavelat). Kulujen jälkeen jäljelle jäävät varat tilitetään velkojille siten kuin velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa säädetään, Max Tuominen kirjoittaa. 

– Yksinkertaistettuna voisi todeta, että jakokelpoisia varoja jaettaessa lähtökohtaisesti vain vakuusvelat ovat paremmalla etusijalla. Sen sijaan kaikki vakuudettomat velat, eli niin kutsutut etuoikeudettomat velat (mukaan lukien yhtiön vero-, vakuutusmaksu- ja ostovelat sekä vahingonkorvaukset) ovat keskenään samassa asemassa ja täysin riippumatta siitä, kuka on valvonut saamisensa ensin. 

Tuominen painottaa, että tärkeintä on, että valvontakirjelmä on toimitettu viimeistään pesänhoitajan määräämänä valvontapäivänä. 

– Etuoikeudettomat velat saavat jako-osuuden konkurssipesästä saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa. Jos etuoikeudettomille velkojille kertyy jaettavaa yhteensä esimerkiksi 1.000.000,00 euroa ja etuoikeudetonta velkaa olisi yhteensä 3.000.000,00 euroa saa jokainen etuoikeudeton velkoja 1/3 saatavansa määrästä. Konkurssilain mukaan alle 50 euron jako-osuudet voidaan kuitenkin jättää tilittämättä, Tuominen kertoo. 

 


Vahingonkorvausten vaatiminen

Aiheutuneet vahingot pitää käytännössä kartoittaa erikseen jokaisen uhrin kohdalla. 

Lue lisää vahingonkorvauksista: Vahingonkorvaukset tietovuodon uhreille 

Kärsimyskorvauksen osalta suuntaa antavia euromääriä voi tutkia Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista. 

Käytännössä prosessiin voi lähteä lakimiehen kanssa, mutta kannattaa huomioida, etteivät velkojat voi vaatia konkurssivalvonnan esittämisestä ja sitä koskevista mahdollisista neuvotteluista konkurssipesältä korvauksia. 

Jos kääntyy lakimiehen puoleen, kannattaa siis selvittää etukäteen, mistä lakimiehen kulut katetaan. 

 

Prosessi, jossa konkurssipesältä voi hakea vahingonkorvauksia

Lue lisää