Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Vahingonkorvausten vaatiminen Vastaamon konkurssipesältä

Päivitetty 25.1.2023 klo 8.30

Jos haluat kysyä lisätietoa tietoturvaloukkauksesta, vahingonkorvauksista tai sovintoesityksestä, voit lähettää sähköpostia konkurssipesälle osoitteeseen vastaamo.konkurssi@fi.dlapiper.com


Tietomurron kohteeksi joutunut psykoterapiakeskus Vastaamo asetettiin konkurssiin 15.2.2021.

Moni RIKUn asiakas miettii, kuinka Vastaamon konkurssi vaikuttaa esimerkiksi vahingonkorvausten vaatimiseen. Tämä artikkeli käsittelee nimenomaan vahingonkorvausten vaatimista Vastaamon konkurssipesältä. Vahingonkorvausten vaatiminen tietomurron tekijältä on erillinen rikosoikeudellinen prosessi.

Toisessa artikkelissa esittelemme erilaisia vaihtoehtoja, kuinka prosessi mahdollisesti etenee uhrin näkökulmasta: Miten Vastaamo-tapaus etenee uhrin näkökulmasta? 

Konkurssi muutti tilannetta sillä tavoin, että jos uhri aikoo vaatia vahingonkorvauksia Vastaamolta, hänen on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Jos käyttää prosessissa lakimiehen apua, kannattaa selvittää etukäteen, mistä nämä kulut katetaan.

Juttuun on haastateltu vuosina 2021–2023 useita kertoja sähköpostitse asianajaja Max Tuomista Asianajotoimisto Kemppi & Tuominen Oy:stä sekä syksyllä 2021 konkurssipesää hoitavan lakitoimiston edustajaa.

Miten vahingonkorvauksia voi käytännössä vaatia Vastaamon konkurssipesästä? Mikä on konkurssivalvonta?

Vahingonkorvauksia Vastaamon konkurssipesästä piti konkurssilain mukaan vaatia konkurssivalvonnan määräpäivään mennessä, eli 29.6.2021. Konkurssipesää hoitava lakitoimisto ilmoitti syksyllä 2021, että vaatimuksia saattoi poikkeuksellisesti lähettää ilman jälkivalvontamaksua vielä määräpäivän jälkeen.

Jos haluat kysyä tarkemmin tietoturvaloukkauksesta tai tiedustella vahingonkorvauksista, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen vastaamo.konkurssi@fi.dlapiper.com

Konkurssipesä on laatinut pesäluettelon velallisyhtiön eli Vastaamon varoista ja veloista.  

Pesäluettelon laatimisen jälkeen pesänhoitaja on määrännyt niin sanotun konkurssivalvonnan. 

– Tämä on velkojien kannalta erittäin tärkeä vaihe. Jokaisen velkojan tulee toimittaa niin kutsuttu konkurssivalvonta, jossa velkoja esittää vaatimuksensa perusteluineen, kirjoittaa Tuominen.

Lue lisää: Vahingonkorvaukset tietovuodon uhreille 

– Tärkeintä on, että vaatimus toimitettiin määräpäivään mennessä. Perusteluita voi tarkentaa myöhemminkin konkurssipesän niin vaatiessa. Pesänhoitaja on ottanut konkurssivalvontoihin kantaa niin kutsutun jakoluettelon laatimisen yhteydessä. Mikäli pesänhoitaja on velkojan kanssa eri mieltä saatavan määrästä tai perusteista, on pesänhoitajalla velvollisuus pyrkiä neuvotteluteitse löytämään sovinto asiassa. 

– Viimekädessä asia ohjataan erilliseen oikeudenkäyntiin, jossa velkojan saatavan määrä ja peruste tulee tuomioistuimen toimesta ratkaistavaksi. Velkojalla on mahdollisuus ennen oikeudenkäyntiä myös peruuttaa oma valvontansa, mikäli ei ole valmis viemään asiaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

– Tuomioistuinkäsittelyyn liittyy aina isohko kuluriski, koska tuomioistuinkäsittelyssä hävinnyt osapuoli joutuu lähtökohtaisesti korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikulut. 

Tuominen kirjoittaa, että konkurssipesän kanssa käytävät neuvottelut ennen mahdollista riitautusoikeudenkäyntiä eivät sisällä vastaavaa kuluriskiä, joten valvontakirjelmän saattoi tältä osin toimittaa huoletta. 

Mitä tarkoittaa, että käräjäoikeus vahvistaa jakoluettelon? Tarvitseeko velkojan tehdä jotain?

Vastaamon konkurssipesä on toimittanut pesänhoitajan jakoluettelon käräjäoikeuden vahvistettavaksi 9.5.2022. Jakoluettelo vahvistetaan ennakkotiedon mukaan 17.2.2023.

– Jos henkilö on suostunut sovintoesitykseen ja henkilön saatava on tämän mukaisesti kirjattu jakoluetteloehdotukseen, ei jakoluettelon vahvistaminen edellytä mitään toimenpiteitä, Tuominen kirjoittaa tammikuussa 2023.

– Jos henkilö ei ole suostunut sovintoesitykseen ja on vaatinut (eli valvonut) saataviaan konkurssimenettelyssä, on valvonta todennäköisesti merkitty jakoluetteloehdotukseen riitaiseksi. Käräjäoikeus ei mitä todennäköisimmin voi käsitellä riitautusasiaa suoraan jakoluettelon vahvistamisen yhteydessä vaan käräjäoikeus määrä aloitettavaksi erillisen riitautusoikeudenkäynnin. Käräjäoikeus asettanee tähän liittyen velkojalle tietyn määräpäivän, johon mennessä velkojan täytyy toimittaa käytännössä haastehakemusta vastaavat tiedot. Ja tämä siis johtaa täysimittaiseen oikeudenkäyntiin, mihin liittyen velkojalla on merkittävä oikeudenkäyntikuluriski.

Tuomisen mukaan molemmissa tapauksissa olennaista tässä vaiheessa lähinnä on varmistaa, että henkilön saatava on kirjattu jakoluetteloon siten, kuin hän on vaatimuksiaan esittänyt.

Miten tietosuojavaltuutetun selvitys vaikuttaa korvausten vaatimiseen konkurssipesältä?

Tietosuojavaltuutettu julkaisi joulukuussa 2021 päätöksen, jonka mukaan Vastaamo on laiminlyönyt tietosuoja-asetukseen perustuvia velvollisuuksiaan: Tietosuojavaltuutetun toimisto: Psykoterapiakeskus Vastaamolle seuraamusmaksu tietosuojarikkomuksista

Tietosuojavaltuutetun kanta vahvistaa osaltaan korvausvaatimuksien perusteita, mutta suoraa vaikutusta pesän ja yksittäisen uhrin välillä tällä ei ole. Vastaamolle määrätty hallinnollinen sakko on konkurssissa viimesijainen saatava, eikä esimerkiksi pienennä mahdollisiin vahingonkorvauksiin käytettävissä olevia konkurssipesän varoja.

Konkurssipesä voi tilittää varoja konkurssipesästä vasta konkurssivalvontojen jälkeen. 

– Varoja tilitetään joko vasta konkurssipesän lopettamisen yhteydessä lopullisina jako-osuuksina (siihen voi mennä jopa vuosia) tai sitten pesänhoitajan päätöksellä niin kutsuttuina ennakkojako-osuuksina, Tuominen kirjoittaa.

– Ennakkojako-osuudet eivät kuitenkaan voi ylittää lopullisia jako-osuuksia ja jos joku on saanut ennakkona enemmän kuin mitä lopullinen jako-osuus on, pitää liikaa saatu ennakko palauttaa. 

– Eli kunhan konkurssivalvonta on tehty määräajassa, niin on mukana saamassa jako-osuuksia konkurssipesästä. Mutta tietenkin jako-osuuksia saa vain, mikäli pesänhoitaja joko hyväksyy valvonnan tai mikäli valvonta riitautetaan, mutta tuomioistuin vahvistaa valvonnan oikeaksi kokonaan tai edes osittain, Tuominen kirjoittaa. 

– Konkurssipesää ei lähtökohtaisesti voi lopettaa niin kauan, kun valvonnoista on riitautuksia olemassa, tai ainakin konkurssipesän lopettamisen yhteydessä pitää varata varoja myös riitaisten jako-osuuksien maksamiseen – siltä varalta, että tuomioistuin vahvistaa riitautetun valvonnan oikeaksi.

Vastaamon konkurssipesän tekemä sovintoesitys tammikuussa 2022

Vastaamon konkurssipesältä on tullut sovintoesitys velkojille tammikuussa 2022.

Mikäli asiakas aikoo tehdä sopimuksen konkurssipesän kanssa, niin sopimuksessa tulisi huomioida, että sopimus koskee vain konkurssipesästä valvottavan velan määrää, eikä millään tavoin rajoita velkojan oikeutta esittää vaatimuksia muita tahoja kohtaan ja vaatia heiltä korvauksia täysimääräisesti. Tämän voi ottaa huomioon sopimukseen erikseen kirjattavalla ehdolla. Muu taho voi olla esimerkiksi tietomurron tehnyt henkilö tai henkilöt.

Asianajaja Max Tuominen kertoo, että ilman tämänkaltaista lisäystä sovintoesitykseen liittyy ainakin teoreettinen riski siitä, että kolmas osapuoli (esimerkiksi rikokseen syyllistynyt) pyrkii vetoamaan hyväkseen sovintoon, jonka velkoja on tehnyt konkurssipesän kanssa.

”Jos konkurssipesä ei suostu kirjaamaan asiaa sovintotekstiin, sopimuksen hyväksymisen yhteydessä voisi ilmoittaa esimerkiksi näin: ’Hyväksyn sopimuksen. Selvyyden vuoksi ilmoitan samalla varaavani edelleen täyden oikeuden esittää vaatimuksia kolmansia osapuolia (mm. rikoksen tekijää) kohtaan eikä tämän sopimuksen hyväksyminen muodosta lopullista kannanottoani vahingon määrän osalta vaan sopimus koskee ainoastaan konkurssipesästä valvottavan velan määrää. Sopimus konkurssipesän kanssa tehdään ainoastaan tarkoituksenmukaisuussyistä, koska maksettavat jako-osuudet ovat joka tapauksessa jäämässä vähäisiksi'”, Tuominen kirjoittaa.

Mikäli asiakas ei ole valmis tekemään sovintoa, niin on hyvä huomioida mahdolliset oikeudenkäynnin kulut, jotka voivat olla isommat kuin mahdollinen saatava vahingonkorvaus. Tässä tilanteessa on hyvä kääntyä lakimiehen puoleen.

Oikeudenkäynnin kustannuksia on vaikea ennakoida etukäteen. Vaikka asiakas voittaisi, on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että jos konkurssipesä häviää, se joutuu korvaamaan velkojan oikeudenkäyntikuluja, jolloin pesän varat vastaavasti vähenevät ja jako-osuudet pienenevät. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki konkurssipesän velkojat saavat vähemmän.

Jos velkoja ei suostu konkurssipesän ehdottamaan sovintoon, konkurssipesällä on vaihtoehtona joko hyväksyä velkojan valvonta sellaisenaan tai riitauttaa se.

Jos konkurssipesä riitauttaa valvonnan, velkojalla on velvollisuus toimittaa haastehakemukseen rinnastuva kirjelmä vaatimuksistaan ja asia ratkaistaan niin kutsutussa riitautusoikeudenkäynnissä, joka vastaa tavanomaista oikeudenkäyntiä.

Voiko uhri vaatia konkurssipesältä korvauksia myös lakimiehen palkkaamisesta tai asianhoitokorvauksia vahingonkorvausten vaatimiseksi tehdystä työstä? 

Asianajaja Max Tuominen kertoo, etteivät velkojat voi vaatia konkurssivalvonnan esittämisestä ja sitä koskevista mahdollisista neuvotteluista konkurssipesältä korvauksia. 

– Valvottavaa velkaa on ainoastaan sellainen velka, joka on perusteeltaan syntynyt ennen konkurssin alkamista. (Jos siis on konkurssin alkamista edeltävään aikaan kohdistuvia asianajokuluja tms, niin niitä voi valvoa, mutta ei konkurssin aikaisia), Tuominen kirjoittaa. 

– Konkurssin aikaisia kuluja voi vaatia suoraan konkurssipesältä (nk. massavastuulla), mikäli konkurssipesä riitauttaa valvonnan ja mikäli asia siirtyy sen johdosta erilliseen riitautusoikeudenkäyntiin. Silloinhan vaaditaan puolin ja toisin riitautusoikeudenkäynnin oikeudenkäyntikuluja korvattavaksi. 

Velkaa enemmän kuin varoja – missä järjestyksessä velkojat saavat omansa? 

Uutisten mukaan Vastaamo velkojen määrä ylittää moninkertaisesti varojen määrän. Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että Vastaamon varat eivät riitä tietomurron uhrien vahingonkorvausvaatimusten maksamiseen? Ovatko velkojat lain mukaan etulyöntiasemassa saamaan varoja Vastaamon konkurssipesästä verrattuna vahingonkorvauksia vaativiin tietomurron uhreihin? 

Voivatko uhrit joutua epätasa-arvoiseen asemaan korvausten saamisessa riippuen siitä, kuinka nopeasti tai hitaasti ryhtyvät vahingonkorvausten vaatimiseen? 

– Konkurssipesään kertyvistä varoista katetaan ensin päältä päin konkurssipesän omat kustannukset (nk. massavelat). Kulujen jälkeen jäljelle jäävät varat tilitetään velkojille siten kuin velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa säädetään, Max Tuominen kirjoittaa. 

– Yksinkertaistettuna voisi todeta, että jakokelpoisia varoja jaettaessa lähtökohtaisesti vain vakuusvelat ovat paremmalla etusijalla. Sen sijaan kaikki vakuudettomat velat, eli niin kutsutut etuoikeudettomat velat (mukaan lukien yhtiön vero-, vakuutusmaksu- ja ostovelat sekä vahingonkorvaukset) ovat keskenään samassa asemassa ja täysin riippumatta siitä, kuka on valvonut saamisensa ensin.

Tuominen painottaa, että tärkeintä on, että valvontakirjelmä on toimitettu viimeistään pesänhoitajan määräämänä valvontapäivänä.

– Etuoikeudettomat velat saavat jako-osuuden konkurssipesästä saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa. Jos etuoikeudettomille velkojille kertyy jaettavaa yhteensä esimerkiksi 1.000.000,00 euroa ja etuoikeudetonta velkaa olisi yhteensä 3.000.000,00 euroa saa jokainen etuoikeudeton velkoja 1/3 saatavansa määrästä. Konkurssilain mukaan alle 50 euron jako-osuudet voidaan kuitenkin jättää tilittämättä, Tuominen kertoo.

18.11.2021 julkaistun Iltalehden uutisen mukaan mahdolliset vahingonkorvaukset ovat jäämässä hyvin pieniksi.

Tietosuojavaltuutetun Vastaamolle määräämä seuraamusmaksu on konkurssissa viimesijainen saatava, eikä pienennä esimerkiksi mahdollisiin vahingonkorvauksiin käytettävissä olevia konkurssipesän varoja.


Vahingonkorvausten vaatiminen

Aiheutuneet vahingot pitää käytännössä kartoittaa erikseen jokaisen uhrin kohdalla. 

Lue lisää vahingonkorvauksista: Vahingonkorvaukset tietovuodon uhreille 

Kärsimyskorvauksen osalta suuntaa antavia euromääriä voi tutkia Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista. 

Käytännössä prosessiin voi lähteä lakimiehen kanssa, mutta kannattaa huomioida, etteivät velkojat voi vaatia konkurssivalvonnan esittämisestä ja sitä koskevista mahdollisista neuvotteluista konkurssipesältä korvauksia. 

Jos kääntyy lakimiehen puoleen, kannattaa siis selvittää etukäteen, mistä lakimiehen kulut katetaan. 

 

Prosessi, jossa konkurssipesältä voi hakea vahingonkorvauksia

Lue lisää