Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Rikoksen uhrien tuki oikeudenkäynnin aikana

Rikoksen uhriksi joutuminen voi olla kuormittava kokemus, ja oikeudenkäynti voi jännittää tai tuntua pelottavalta. Rikosuhripäivystyksestä voit kysyä tukea ja neuvoja läpi rikosprosessin.

Tarjoamme henkilökohtaista neuvontaa puhelimessa, chatissa ja kasvotusten. Voit myös kysyä tukihenkilöä palvelupisteeltämme. RIKUn palveluiden avulla voit kohdata oikeudenkäynnin mahdollisimman valmistautuneena sekä tietoisena oikeuksistasi ja prosessin kulusta.

Ennen istuntoa

Käräjäoikeus kutsuu asianosaiset suulliseen oikeudenkäyntiin, jossa käydään läpi kirjalliset todisteet sekä kuullaan tarvittaessa osapuolia ja todistajia. Lievemmät ja yksinkertaisemmat rikosasiat voidaan ratkaista myös ilman suullista käsittelyä niin sanotussa kirjallisessa menettelyssä, jos rikoksesta epäilty on täysi-ikäinen ja hän on esitutkinnassa tunnustanut teon ja molemmat osapuolet antavat suostumuksensa menettelyyn. Tällöin oikeudenkäyntiä ei välttämättä tarvitse järjestää. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian kirjallisen aineiston perusteella ilman suullisen pääkäsittelyn järjestämistä.

Käräjäoikeudesta tulee oikeudenkäyntiin kutsu, josta ilmenee, täytyykö uhrin olla henkilökohtaisesti läsnä käsittelyssä. Tällöin hänet kutsutaan sinne sakon uhalla, kuten rikosasian todistajatkin, ja hänellä on oikeus niin sanottuun todistajanpalkkioon (mm. päiväraha ja korvaus matkakuluista).

Käräjäoikeuden istunnot ovat julkisia, jolloin kuka tahansa voi tulla seuraamaan istuntoa. Joissakin yksityisyyttä vaativissa arkaluontoisissa tapauksissa voi pyytää asian käsittelyä suljetuin ovin, jolloin ylimääräiset ihmiset poistetaan istuntosalista. Käräjäoikeus päättää käsittelyn julkisuudesta tapauskohtaisesti.

Saapuminen oikeustalolle

Pääsääntöisesti oikeustalolle saavutaan turvatarkastuksen läpi. Oikeustalolla on infotaulu, josta löytyvät päivän aikana käsiteltävien istuntojen aikataulut ja salinumerot. Salikohtaiset tiedot löytyvät myös salien ovien vierestä.

Oikeudenkäynti etenee omalla kaavallaan, ja kannattaa varautua odottamiseen. Ilmoitetut aikataulut ovat suuntaa antavia.

Jos et ole saanut lupaa poistua oikeustalolta, sinun tulee odottaa oikeustalolla saliin kutsumista, ellei tuomari ole erikseen ilmoittanut, että asia käsitellään kutsussa ilmoitettua myöhemmin. Siinä tapauksessa voit poistua oikeustalolta, kunnes ilmoitettu uusi aika koittaa. Jos olet asianomistaja tai todistaja ja koet ahdistavaksi odottaa vastapuolen kanssa samassa tilassa, voit tiedustella erillistä odotustilaa. Tämä kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen oikeudenkäyntiä.

Oikeudenkäynnin alkamisesta ilmoitetaan yleensä syytetyn nimellä kuuluttamalla, jonka jälkeen kaikki istuntoon tulijat siirtyvät saliin. Istuntosalista ei voi poistua kesken käsittelyn, mutta tarvittaessa voit pyytää tuomarilta taukoa. Huolehdi, että puhelimesi on asetettu äänettömäksi ennen saliin menoa.

Oikeudenkäynti saattaa kestää useita tunteja tai toisinaan koko päivän. Kannattaa varata mukaan rahaa lounasta varten tai ottaa eväät mukaan tauolla syötäväksi.

Paikallaolijat istunnossa

Oikeudenkäynnissä on läsnä useita henkilöitä, kuten:

  • Oikeuden puheenjohtaja eli lainoppinut tuomari
  • Lautamiehet eli maallikkotuomarit osallistuvat oikeuden istuntoon tietyissä rikoksissa. Joskus istunnossa voi lautamiehien sijaan olla useampi tuomari.
  • Sihteeri
  • Syyttäjä
  • Asianomistaja eli rikoksen uhri
  • Vastaaja eli rikoksesta syytetty
  • Vastaajan ja asianomistajan avustajat eli asianajajat ja lupalakimiehet
  • Todistaja
  • Lisäksi läsnä voi olla tukihenkilö, tulkki ja edunvalvoja. Asianomistajat ja todistajat voivat kysyä RIKUsta tukihenkilöä mukaan oikeudenkäyntiin.

Edunvalvojan sijainen on mukana tapauksissa, joissa asianomistaja tai syytetty on alaikäinen, eikä hänen huoltajansa voi valvoa hänen etuaan. Myös aikuiselle voidaan määrätä edunvalvoja.

Joskus asianomistaja tai todistaja ei halua kohdata syytettyä, jolloin saliin voidaan pyynnöstä tuoda sermi näköesteeksi tai järjestää kuuleminen toisesta tilasta videoyhteyden kautta. Oikeus voi myös päättää, ettei syytetty ole samassa tilassa kuulemisen aikaan.

Syyttäjästä, asianomistajasta ja vastaajasta käytetään yhteisnimitystä asianosainen.

Asian käsittely käräjäoikeudessa

Puheenjohtaja varmistaa aluksi, että kaikki oikeudenkäyntiin kutsutut ovat paikalla.

Jos kaikki kutsutut eivät ole saapuneet, voidaan asia joissakin tapauksissa silti käsitellä tai ainakin kuulla paikalle saapuneita henkilöitä. Usein istunto kuitenkin joudutaan siirtämään toiselle päivälle, jolloin kaikkien on saavuttava paikalle uuteen oikeudenkäyntiin.

Istunnon siirtyessä paikalle saapuneilla syyttäjän nimeämillä asianomistajilla ja todistajilla on oikeus todistajanpalkkioon.

Kutsuttujen läsnäolon varmistamisen jälkeen todistajat poistetaan salista odottamaan omaa vuoroaan, jonka alkamisesta ilmoitetaan kuuluttamalla.

Vaatimusten esittäminen ja vastaaminen

Istunnon aluksi syyttäjä ja asianomistaja tai hänen avustajansa esittävät omat vaatimuksensa. Syytetty vastaa vaatimuksiin ilmoittaen, pitääkö hän vaatimuksia oikeina.

Asiaesittely

Asianosaiset kertovat oman näkemyksensä asiasta ja tapahtumien kulusta sekä perustelevat vaatimuksiaan.

He kertovat myös, mihin kirjallisiin todisteisiin he vetoavat ja mitä pyrkivät näyttämään niillä toteen sekä keitä henkilöitä he haluavat kuulla ja miksi. Asioiden esittämisjärjestys on kaikissa käsittelyn vaiheissa sama: syyttäjä, asianomistaja ja syytetty.

Todistelu

Todistelussa käydään läpi kirjalliset todisteet ja reaalitodisteet (esim. videotallenteet) sekä kuullaan asianosaisia ja mahdollisia todistajia.

Asianomistajalla ja syytetyllä on oikeus esittää kysymyksiä toisilleen ja todistajille. Jos osapuolilla on oikeusavustajat, he yleensä esittävät kysymykset heidän puolestaan. Kertomukset tallennetaan. Tietyissä tapauksissa kuulustelu on saatettu videoida jo esitutkintavaiheessa, jolloin videota voidaan käyttää oikeudenkäynnissä.

Usein rikoksen uhria eli asianomistajaa pyydetään kertomaan vapaamuotoisesti tapahtumista ja sen seurauksista. Asianomistajaa kuullaan todistelutarkoituksessa, jolloin hänen on puhuttava totta. Asianomistajalla on negatiivinen totuusvelvollisuus, eli hänellä ei ole velvollisuutta puhua, mutta jos hän puhuu, on hänen pysyttävä totuudessa.

Todistajan on kerrottava totuudenmukaisesti kaikki, mitä hän tietää ja muistaa tapahtuneesta. Todistajalla on positiivinen totuusvelvollisuus, eli todistajan on totuudenmukaisesti ja siitä mitään salaamatta ilmaistava, mitä hän tutkittavasta asiasta tietää, jollei hänellä ole kieltäytymisoikeutta tai -velvollisuutta.

Syytetyn ei tarvitse puhua totta, sillä kenenkään ei tarvitse todistaa itseään vastaan.

Kuulemisen jälkeen kysytään mahdolliset vaatimukset oikeudenkäyntiin saapumisen johdosta. Syyttäjän kutsumille asianomistajille ja todistajille valtio voi korvata oikeudenkäyntipäivältä päivärahaa, halvimman kulkuneuvon mukaisia matkoja mahdollisine tarpeellisine yöpymiskuluineen sekä mahdollista ansionmenetystä. Valtion maksama korvaus oikeudenkäyntiin saapumisesta on eri asia kuin syytetyltä vaadittava vahingonkorvaus. Mikäli asianomistajalla tai todistajalla ei ole mahdollisuutta maksaa oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja itse, hän voi hakea korvausta etukäteen lähimmältä poliisiasemalta, jossa tulee näyttää kutsu saapua oikeudenkäyntiin.

Loppupuheenvuorot

Asianosaiset tekevät loppuyhteenvedon esitetystä näytöstä ja kertoa omat näkemyksensä siitä, miten asia tulisi ratkaista. Yleensä mahdolliset oikeusavustajat hoitavat loppupuheenvuorot osapuolten puolesta.

Tuomio

Istunnon lopuksi oikeussali tyhjennetään ja oikeuden jäsenet jäävät päättämään mahdollisesta syyllisyydestä ja seuraamuksista, jos tuomio voidaan julistaa oikeudenkäynnin päätteeksi samana päivänä.

Usein tuomio annetaan vasta myöhemmin niin sanottuna kansliatuomiona, ja tällöin antamisajankohta ilmoitetaan istunnon lopussa. Tässä tapauksessa tuomio toimitetaan sähköpostitse asianosaisten avustajille tai sovitulla tavalla suoraan asianosaisille.

Tuomiosta valittaminen

Tuomion yhteydessä käräjäoikeus ilmoittaa kuinka toimia, jos osapuolet haluavat valittaa ratkaisusta hovioikeuteen. Tässä tilanteessa tyytymättömyydestä on ilmoitettava 7 vuorokaudessa ja varsinainen valitus on tehtävä 30 vuorokaudessa laskettuna tuomion antamispäivää seuraavasta päivästä. Joissain tapauksissa hovioikeuteen tarvitaan jatkokäsittelylupa. Hovioikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan oikeuteen vaatii aina valitusluvan .

Istunnon jälkeen

Usein oikeudenistuntopäivät ovat raskaita ja voimia vieviä. On hyvä antaa itselle aikaa palautua päivästä ja puhua kokemuksesta jonkun kanssa. Jos kaipaat kuuntelijaa, voit soittaa esimerkiksi Rikosuhripäivystys 116 006 -puhelinpalveluun.

Lue lisää:

Laki suojelee asianomistajaa
Johtavatko kaikki rikosilmoitukset oikeudenkäyntiin?
Onko uhrin pakko mennä oikeudenkäyntiin?
Pääseekö ystävä tai tukihenkilö mukaan oikeudenkäyntiin tai sovitteluistuntoon?
Mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu?
Tarvitsenko oikeusavustajaa oikeudenkäynnissä?
Mitä oikeusavustajan käyttäminen maksaa?
Joudunko kohtaamaan rikoksen tekijän oikeudenkäynnissä?
Milloin ja mistä oikeudenkäynnin päätöksen saa? Voiko tuomiosta valittaa?