Maalittaminen on järjestelmällistä häirintää, jonka tavoite on vaientaa uhri
Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä häirintää, jonka tavoite on vaientaa uhri ja vaikuttaa hänen yhteiskunnalliseen tai ammatilliseen toimintaansa. Tähän pyritään muun muassa uhkailemalla, häirinnällä, mustamaalaamalla ja levittämällä uhrin yksityisiä tietoja julkisuuteen – pyrkimyksenä on saattaa uhri suuren yleisön silmissä huonoon valoon.
Maalittamisessa ihmisiä usutetaan yksilön kimppuun, mutta tavoitteena on uhrin taustaorganisaation toimintaan vaikuttaminen tai jokin laajempi yhteiskunnallinen päämäärä. Maalittaminen ja sen pelko voi rajoittaa ihmisten halukkuutta ja uskallusta ilmaista itseään, joten se häiritsee julkisen keskustelun ilmapiiriä ja vahingoittaa oikeusvaltiota.
Maalittamiseen kuuluu yleensä eri rikosten tunnusmerkistötekijöitä, mutta yksittäiset teot voivat olla niin vähäisiä, etteivät ne ylitä rikoksen tunnusmerkistöä. Ilmiötä pitää kuitenkin arvioida kokonaisuutena, jotta sen kokonaisvaikutus voidaan tunnistaa.
Maalittamisen kohteeksi on viime vuosina joutunut esimerkiksi virkamiehiä, toimittajia, kansalaisaktivisteja, poliiseja, syyttäjiä, tuomareita ja poliitikkoja.
Käytännössä maalittaminen tarkoittaa usein sitä, että henkilölle lähetään vihapostia tai häntä mustamaalataan tämän työnantajalle tai yhteistyökumppanille. Henkilön yksityistietoja ja valokuvia saatetaan julkaista sosiaalisessa mediassa, mikä loukkaa kohteen yksityisyyttä.
Maalittaminen on monimutkainen ja vaikeasti määriteltävä ilmiö, minkä vuoksi maalittamisen uhriksi joutunut henkilö ei välttämättä muista tai osaa aluksi yhdistää kaikkea asiaan liittyvää. Uhri tarvitsee tukea esimerkiksi työnantajaltaan ja tietoisuuden siitä, että hän ei jää yksin asian kanssa.
Maalittamisesta ilmiönä, sen määrittelystä ja maalittamisen vastaisista toimista voi lukea lisää työryhmäraportista Maalittamisen vastaisten toimien tehostaminen.
Mistä apua?
Ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen, jos epäilet joutuneesi maalittamisen kohteeksi ja tarvitset käytännön neuvoja tilanteeseen ja keskusteluapua.
- Rikosuhripäivystys 116 006: Suomeksi ma–to kello 9–18 ja pe kello 9–16 sekä ruotsiksi ma-pe klo 12–14
- Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177: Ma–to klo 17–19
- RIKUchat: Ma–to kello 9–18 ja pe kello 9–16
- Tukihenkilö palvelupisteestä
Lähteenä on käytetty muun muassa Pekka Parviaisen opinnäytetyötä ”Maalittamisen tunnistaminen – Ilmiön selkeämpi määritteleminen Rikosuhripäivystyksen päivittäisen työn tueksi”.