Vammaisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta

Vammaiset ihmiset joutuvat rikosten uhriksi samalla tavalla kuin vammattomat ihmiset. Vammaiset ihmiset kokevat myös vammastaan johtuvaa syrjintää ja kiusaamista.

Tällä sivulla käsitellään vammaisten ihmisten kohtaamaa väkivaltaa. Vammaisilla ihmisillä, erityisesti naisilla, ikääntyneillä ja lapsilla, on suurempi riski kokea väkivaltaa kuin vammattomilla ihmisillä.

Muun väkivallan lisäksi vammaisiin ihmisiin voi kohdistua erityisiä väkivallan muotoja, esimerkiksi:

Ihminen voidaan jättää turvattomaan tilaan tai avustamatta.
Hänen hoitoaan ja huolenpitoaan laiminlyödään.
Ihmistä voidaan uhkailla laitokseen joutumisella.
Apuvälineet voidaan ottaa pois tai niitä voidaan vahingoittaa.
Lääkitystä voidaan muuttaa.
Ihmistä voidaan vähätellä, ylisuojella ja rajoittaa.
Vammaan voidaan kohdistaa väkivaltaa, kuten esimerkiksi tuotetaan kipua virheasennossa olevaan raajaan.

Väkivallan erityispiirteet voivat ilmetä eri tavoin vammasta tai toimintarajoitteesta riippuen.

Sekä vammaiset naiset että miehet kokevat väkivaltaa, lähisuhdeväkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Suomessa vammaisen naisen riski kohdata väkivaltaa on arvioitu 2-4 kertaa suuremmaksi kuin vammattomien naisten. He kokevat myös enemmän seksuaalista väkivaltaa.

Muiden ihmisten tuki

Monet vammaiset ihmiset ovat riippuvaisia toisen ihmisen avusta arjessa. Omaishoitaja, perheenjäsen tai ammattilainen voi olla keskeinen osa vammaisen ihmisen jokapäiväistä elämää ja välttämätön tuki esimerkiksi liikkumisessa tai kommunikaatiossa. Tämän riippuvuussuhteen takia väkivaltaa tai kaltoinkohtelua voi olla erityisen vaikea tunnistaa ja ottaa puheeksi.

Avustamiseen usein liittyvä fyysinen kontakti voi lisätä väkivallan ja hyväksikäytön riskiä. Vammainen ihminen voi olla joko taloudellisesti tai henkisesti riippuvainen väkivallan tekijästä. Väkivallan tekijä on usein läheinen ihminen, kuten puoliso, sukulainen tai ammattilainen.

Väkivalta tapahtuu usein yksityisissä tiloissa, kuten kotona, joten se jää helpommin piiloon. Jos vammainen ihminen on riippuvainen avustajasta, hän ei välttämättä kerro avustajan tai läheisen tekemästä väkivallasta kenellekään.

Vammaisten ihmisten kaltoinkohtelun ja väkivallan kohteeksi joutumisen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Koska uhri ei usein pysty itse hakemaan apua tai edes kertomaan asiasta kenellekään, ovat uhrin läheiset ja hänen kanssaan työskentelevät ammattilaiset, esimerkiksi vammaispalvelun ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tärkeässä roolissa havainnoimassa ja tunnistamassa väkivallan merkkejä. Uhrin fyysisten jälkien ja vammojen, psyykkisen oireilun, masennuksen tai muun poikkeavan ja muuttuneen käytöksen tulisi herättää huoli siitä, että ihmistä on kohdeltu kaltoin.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi

Vammaisten ihmisten voi olla vaikea hakea ja saada apua väkivallan kokemuksiinsa. Avun hakemisen haasteet saattavat johtua esimerkiksi puutteellisista palveluista, esteellisestä ympäristöstä tai väkivallan tekijän jatkuvasta kontrollista.

Jos epäilet, että sinä olet tai läheisesi on joutunut rikoksen uhriksi, kerro asiasta luotettavalle ihmiselle tai ota suoraan yhteyttä poliisiin. Rikosuhripäivystyksen eli RIKUn palveluihin ovat tervetulleita kaikki.

Jos epäröit rikosilmoituksen tekoa, voit saada RIKUsta keskusteluapua ja kysyä tukihenkilöä, joka voi esimerkiksi tulla mukaan tekemään rikosilmoitusta tai kuulusteluihin. Myös puhetulkin käyttö on tarvittaessa mahdollista, kun asioit viranomaisten kanssa.

Muita tukipalveluita: Nollalinja, Kriisipuhelin, Naistenlinja ja Ensi- ja turvakotien liitto

Jos perheessä on lapsia

Väkivalta vaikuttaa aina myös lapseen, vaikka se ei kohdistuisi suoraan häneen. Jos epäilet, että lapsi on esimerkiksi joutunut väkivallan uhriksi tai todistamaan väkivaltaa, tee lastensuojeluilmoitus. Kiireellisessä tilanteessa soita 112. Lisätietoa: Lastensuojelun keskusliitto | Pelastakaa Lapset

Jos kyseessä on ikääntynyt henkilö

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu jää usein piiloon. Jos epäilet, että ikääntynyt läheisesi tai asiakkaasi on joutunut väkivallan tai kaltoinkohtelun uhriksi, ota yhteyttä sosiaalitoimeen tai poliisiin. Kiireellisessä tilanteessa soita 112. Lisätietoa: Suvanto ry

Neuvoja rikoksen uhreille selkosuomeksi ja kuvatauluina

Rikosuhripäivystys on tuottanut rikoksen uhriksi joutuneille ihmisille selkokielisiä oppaita ja kuvatauluja.

Lue lisää

Lähteitä: Vammaisten henkilöiden kokema lähisuhdeväkivalta ja palvelujen saatavuus. Määrällinen ja laadullinen tarkastelu. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:24 | Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa. (ROL) 6 a luku, pykälä 2. | Esitutkintalaki 4 luku, pykälä 12 | Selvitys vammaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä arjessa