Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Vammaisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta

Vammaiset ihmiset joutuvat samanlaisten rikosten uhriksi kuin vammattomat ihmiset, eikä vamma suojaa ihmisiä rikoksilta.  Vammaiset ihmiset kokevat myös vammastaan johtuvaa syrjintää ja kiusaamista. Lue lisää: Syrjintä voi olla rikos

Tällä sivulla käsitellään vammaisten ihmisten kohtaamaa väkivaltaa. Vammaisilla ihmisillä, erityisesti naisilla, ikääntyneillä ja lapsilla, on suurempi riski kokea väkivaltaa kuin vammattomilla ihmisillä.

Muun väkivallan lisäksi vammaisiin ihmisiin voi kohdistua erityisiä väkivallan muotoja. Väkivalta voi liittyä vammaan, sen hoitamiseen tai hoitamatta jättämiseen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:

  • Ihminen voidaan jättää turvattomaan tilaantai avustamatta.
  • Hänen hoitoaan ja huolenpitoaan laiminlyödään.
  • Ihmistävoidaan uhkailla laitokseen joutumisella.
  • Apuvälineet voidaan ottaa pois tai niitävoidaan vahingoittaa.
  • Lääkitystä voidaan muuttaa.
  • Ihmistä voidaan vähätellä, ylisuojella ja rajoittaa.
  • Vammaan voidaan kohdistaa väkivaltaa.

Väkivallan erityispiirteet voivat ilmetä eri tavoin vammasta tai toimintarajoitteesta riippuen.

Sekä vammaiset naiset että miehet kokevat väkivaltaa, lähisuhdeväkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Suomessa vammaisen naisen riski kohdata väkivaltaa on arvioitu 2-4 kertaa suuremmaksi kuin vammattomien naisten. He kokevat myös enemmän seksuaalista väkivaltaa.

Muiden ihmisten tuki

Avustamiseen usein liittyvä fyysinen kontakti ja läheisyys voivat lisätä väkivallan ja hyväksikäytön riskiä.  Vammainen ihminen voi olla joko taloudellisesti tai henkisesti riippuvainen väkivallan tekijästä. Väkivallan tekijä on usein läheinen ihminen, kuten puoliso, sukulainen tai ammattilainen.

Väkivalta tapahtuu usein yksityisissä tiloissa, kuten kotona tai asuntolassa, joten se jää helpommin piiloon. Mikäli vammainen ihminen on riippuvainen avustajasta, hän ei välttämättä kerro avustajan tai läheisen tekemästä väkivallasta kenellekään.

Vammaisten ihmisten kaltoinkohtelun ja väkivallan kohteeksi joutumisen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Koska uhri ei usein pysty itse hakemaan apua tai edes kertomaan asiasta kenellekään, ovat uhrin läheiset ja hänen kanssaan työskentelevät ammattilaiset, esimerkiksi asumispalvelun, vammaispalvelun, kuljetuspalvelun ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tärkeässä roolissa havainnoimassa ja tunnistamassa väkivallan merkkejä. Uhrin fyysisten jälkien ja vammojen, psyykkisen oireilun, masennuksen tai muun poikkeavan ja muuttuneen käytöksen tulisi herättää huoli siitä, että ihmistä on kohdeltu kaltoin.

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi

Vammaisten ihmisten on vaikea hakea ja saada apua väkivallan kokemuksiinsa. Avun hakemisen haasteet voivat johtua esimerkiksi puutteellisista palveluista, esteellisestä ympäristöstä tai väkivallan tekijän jatkuvasta kontrollista.

Jos epäilet, että sinä olet tai läheisesi on joutunut rikoksen uhriksi, kerro asiasta luotettavalle ihmiselle tai ota suoraan yhteyttä poliisiin. Rikosuhripäivystyksen eli RIKUn palveluihin ovat tervetulleita kaikki.

Jos epäröit rikosilmoituksen tekoa, voit saada RIKUsta keskusteluapua ja kysyä tukihenkilöä, joka voi esimerkiksi tulla mukaan tekemään rikosilmoitusta tai kuulusteluihin. Myös puhetulkin käyttö on tarvittaessa mahdollista, kun asioit viranomaisten kanssa.

Rikosuhripäivystys on tuottamassa syksyn 2022 aikana selkokielisiä oppaita, ja löydät ne aikanaan tältä sivulta.

Muita tukipalveluita: Nollalinja, Kriisipuhelin, Naistenlinja ja Ensi- ja turvakotien liitto

Lue lisää

Lähteitä: Vammaisten henkilöiden kokema lähisuhdeväkivalta ja palvelujen saatavuus. Määrällinen ja laadullinen tarkastelu. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:24  |  Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa. (ROL) 6 a luku, pykälä 2.  |  Esitutkintalaki 4 luku, pykälä 12  |  Selvitys vammaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä arjessa