Mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu?

Rikosasian käsittelyä oikeudessa johtaa puheenjohtaja, joka on lainoppinut tuomari. Hänen lisäkseen käsittelyyn saattaa osallistua kolme lautamiestä eli maallikkotuomaria.

Rikosoikeudenkäynnissä asianosaisia ovat rikoksen uhri eli asianomistaja, rikoksesta syytetty eli vastaaja ja virallinen syyttäjä, joka esittää syytettyä koskevan syytteen. Tapauksen selvittämiseksi oikeudessa kuullaan usein myös todistajia. Todistajat kutsutaan saliin vain oman todistuksensa ajaksi. Lisäksi istunnossa voivat olla paikalla mahdolliset osapuolten oikeusavustajat, asianomistajan tukihenkilö, mahdolliset tulkit, alaikäisten osapuolten vanhemmat ja nuorten kohdalla sosiaalilautakunnan edustaja.

Suomalaiset oikeudenkäynnit poikkeavat asiallisuudellaan ja kaavamaisuudellaan merkittävästi amerikkalaisten elokuvien ja televisiosarjojen luomasta kuvitteellisesta todellisuudesta. Rikosasian oikeudenkäynnissä käsitellään vain niitä rikosasioita, joista syyte on nostettu. Osapuolten väliset muut ristiriidat tai elämäntavat eivät kuulu oikeussaliin. Rikoksesta voidaan tuomita vain sellainen henkilö, jota vastaan on nostettu syyte.

Rikosasian käsittely noudattaa tiettyä kaavaa. Aluksi todetaan paikallaolijat. Sen jälkeen syyttäjä esittää vaatimuksensa syytettyä kohtaan ja perustelee ne. Hän esittää myös uhrin vahingonkorvausvaatimukset, mikäli siitä on sovittu. Jos uhri esittää itse korvausvaatimuksia, annetaan puheenvuoro syyttäjän jälkeen hänelle tai hänen avustajalleen. Seuraavaksi kuullaan syytettyä tai hänen avustajaansa. Syytetty voi joko myöntää tai kiistää tehneensä syytteen mukaisen teon. Hän ilmoittaa myös suostuuko hän maksamaan uhrin vaatimat vahingonkorvaukset.

Sen jälkeen syyttäjä ja uhri tai hänen avustajansa perustelevat kantansa tarkemmin. Syytetty lausuu itse tai avustajansa välityksellä oman näkemyksensä oikeudessa esitetyistä asioista. Tämän jälkeen kuullaan todistajia ja esitetään muuta näyttöä. Myös uhria ja syytettyä voidaan kuulla todistelutarkoituksessa. Lopuksi syyttäjä ja rikosasian osapuolet esittävät omat käsityksensä siitä, mitä on esitetty ja miten asiassa heidän mielestään pitäisi tuomita.

Oikeudenkäynnin päätös eli tuomio voidaan ilmoittaa oikeudenkäynnin päätteeksi. Sen voi saada myös kirjallisena käräjäoikeuden kansliasta, useimmiten kahden viikon sisällä. Yleensä oma oikeudenkäyntiavustaja hankkii sen. Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollisuus valittaa hovioikeuteen joko suoraan tai jatkokäsittelylupaa pyytämällä. Hovioikeuden antamasta tuomiosta voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Joissain tilanteissa syytetylle pyydetään mielentilatutkimusta. Tuomioistuin päättää sen tekemisestä. Tutkimus suoritetaan psykiatrisessa sairaalassa ja se keskeyttää oikeudenkäynnin muutamiksi kuukausiksi.