Taloudellinen väkivalta
Taloudellinen väkivalta on vallankäyttöä ja kontrollointia, jossa rahaa tai omaisuutta käytetään toisen alistamiseen, hyväksikäyttöön tai vahingoittamiseen. Se voi ilmetä esimerkiksi puolison rahankäytön rajoittamisena, velan ottamiseen painostamisena tai työssäkäynnin estämisenä.
Taloudellinen väkivalta voi aiheuttaa uhrille vakavia seurauksia, kuten huolta selviytymisestä jokapäiväisistä menoista, köyhyyttä, velkaantumista ja henkistä kuormitusta.
Mitä taloudellinen väkivalta on?
Taloudellinen väkivalta voi ilmetä monin eri tavoin ja siihen voi liittyä muita väkivallan muotoja, kuten henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Sitä voi tapahtua esimerkiksi parisuhteessa, perheessä tai muissa lähisuhteissa.
Yleisiä taloudellisen väkivallan muotoja ovat:
- Rahankäytön kontrollointi eli toisen tulojen, menojen tai pankkitilin hallitseminen, seuraaminen tai rajoittaminen ilman suostumusta
- Velan ottamiseen painostaminen eli esimerkiksi puolison pakottaminen ottamaan pikavippejä
- Yhteisten varojen väärinkäyttö eli yhteisten säästöjen käyttäminen omiin tarpeisiin ilman toisen lupaa
- Työssäkäynnin tai opiskelun estäminen eli pyrkimys hankaloittaa toisen taloudellista itsenäisyyttä
- Eron jälkeinen taloudellinen väkivalta eli esimerkiksi elatusmaksujen maksamatta jättäminen tai omaisuuden jakamisen viivyttäminen
- Ikääntyneiden tai toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden taloudellinen hyväksikäyttö, kuten esimerkiksi tilanne, jossa aikuinen lapsi vaatii ikääntyneiltä vanhemmiltaan rahaa tai edunvalvoja käyttää ikääntyneen rahoja omiin tarkoituksiinsa.
Taloudellisen väkivallan kohteeksi voi joutua kuka tahansa, mutta erityisen haavoittuvassa asemassa ovat esimerkiksi ikäihmiset, lapset, vammaiset henkilöt ja maahanmuuttajanaiset.
Taloudellisen väkivallan seurauksia
Taloudellinen väkivalta voi aiheuttaa uhrille pitkäkestoisia taloudellisia, psyykkisiä ja fyysisiä haittoja.
- Taloudelliset seuraukset: velkaantuminen, varallisuuden menettäminen, oikeudenkäyntikulut
- Normaali arki vaikeutuu, jos ei pysty tekemään tarpeellisia hankintoja, kuten ostamaan vaatteita tai lääkkeitä. Taloudellinen väkivalta voi johtaa siihen, että uhri joutuu luopumaan esimerkiksi harrastuksistaan tai ei voi säästää isompia hankintoja varten.
- Henkiset seuraukset: stressi, ahdistus, itsetuhoiset ajatukset
- Sosiaalinen eristäytyminen: riippuvuus tekijästä, avun hakemisen vaikeus
- Pitkäaikainen epävarmuus: luottotietojen menettäminen, työmahdollisuuksien rajoittuminen
Moni kokija ei tunnista taloudellista väkivaltaa tai ei uskalla hakea apua pelon, häpeän tai riippuvuussuhteen vuoksi.
Taloudellinen väkivalta voi täyttää rikoksen tunnusmerkit
Suomen rikoslaissa ei ole erillistä taloudellisen väkivallan nimikettä, mutta tietyt teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten:
- Petos (toisen harhaanjohtaminen taloudellisen hyödyn saamiseksi)
- Väärennös
- Kavallus (toisen omaisuuden ottaminen itselle ilman lupaa)
- Laiton uhkaus (esimerkiksi uhkailu taloudellisella vahingolla)
Eron jälkeen taloudellinen väkivalta voi näkyä muun muassa elatusmaksujen laiminlyöntinä tai entisen puolison omaisuuden tuhoamisena. Oikeussuojakeinoja ovat esimerkiksi lähestymiskielto ja vahingonkorvausvaatimukset.
Mistä saa apua?
Jos epäilet kokeneesi taloudellista väkivaltaa:
- Ota todisteet talteen (ota ruutukaappauksia, tallenna kuitit ja viestit jne)
- Tee tarvittaessa rikosilmoitus
- Hae apua:
- Rikosuhripäivystys 116 006, RIKUchat ja Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177
- Talous- ja velkaneuvonta
- Takuusäätiö – apua velkaongelmiin
- Kunnan sosiaalitoimi
- Oikeusaputoimisto tai yksityinen asianajaja
Taloudellisesta väkivallasta kannattaa puhua ääneen ja hakea apua ajoissa. Jokaisella on oikeus taloudelliseen itsenäisyyteen ja turvallisuuteen.
Lähde: Sivun koostamisessa on käytetty lähteenä muun muassa Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeen tuottamia aineistoja.
Lue lisää
Taloudellinen väkivalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla