Huijausten tekotavat ovat muuttuneet, mutta ihmisten tunteet eivät
Romanssihuijausilmiö on muuttanut muotoaan nopeasti, mutta toisaalta rikolliset painelevat edelleen samoja nappuloita kuin sata vuotta sitten. ”Meillä on edelleen luolamiehen aivot, ja samanlaiset manipuloinnin keinot toimivat kuin ennenkin”, sanoo Helmi Korhonen.
Korhonen on työskennellyt vuoden 2023 alusta alkaen pääsuunnittelijana Nettideittiturva-hankkeessa, joka on auttanut satoja romanssihuijausten uhreja. Hanke päättyi vuoden 2025 lopussa, mikä jättää valtavan aukon huijausten uhrien tukipalveluihin.
Korhonen nostaa kaksi merkittävää muutosta romanssihuijausten kentällä hankkeen aikana: lahjakortit ja erilaisten petosten limittyminen.
”Parin vuoden sisällä lahjakorttien käyttö rahan siirtämisessä ulkomaille on yleistynyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lahjakortin myyjällä on jonkinlaisia velvollisuuksia varmistua, mihin lahjakorttia käytetään, mutta Suomessa ei ole regulaatiota.”
Korhosen mielestä lahjakorttijärjestelmä palvelee parhaiten huijaria.
”Se on kuin huijaria varten suunniteltu rahanpesujärjestelmä. Kukaan ei tiedä, kuka lahjakortin osti. Ei jää tietoa, mihin lahjakortti välitetään. Koska se ei ole konkreettista rahaa, niin se voi hämärtää rahan arvon ymmärtämistä, jolloin saadaan huijattua suurempia summia.”
Toinen suuri muutos liittyy verkkopetoksien rajojen hämärtymiseen. Samassa huijauksessa voi yhdistyä pakettihuijaus, lahjakorttihuijaus, romanssihuijaus ja sijoituspetos.
Petokset siirtyvät teolliseen mittakaavaan
Aiemmin huijarit toimivat enemmän verkostomaisesti, mutta tänä päivänä puhutaan paljon petostehtaista (englanniksi scam factory tai fraud factory).
”Monet niistä ovat äärimmäisen järjestäytyneitä toimijoita, joissa on videotuotanto-osasto, tiimipäälliköt, tekoälyosasto, käsikirjoittajat ja niin edelleen”, Korhonen sanoo.
Huijaustehtaita toimii eri puolilla maailmaa, mutta huijausbisneksessä tapahtui suuri muutos koronan myötä, joka oli ajuri nimenomaan kiinalaisen lainsäädännön tiukentamiselle. Se vaikeutti petostehtaiden toimintaa Kiinassa ja naapurimaissa, joten kiinalaiset triadit suuntasivat kauemmas ulkomaille. Samalla mittakaava muuttui isommaksi ja tehokkaammaksi. Muutos alkoi näkyä länsimaissa loppuvuodesta 2022.
”On yleinen huhu, että länsimaita pommitettaisiin huijauksilla, mutta myös Aasian maissa hävitään valtavia summia rahaa. Toisaalta kiinalaiset rikolliset pyörittävät petostehtaita Kaakkois-Aasian maissa.”
Viime vuosina ovat yleistyneet myös valheelliset mutta erittäin uskottavan näköiset sijoitussivustot ja -sovellukset, joita voi ladata virallisista sovelluskaupoista. Sen jälkeen käyttäjä voi alkaa ”sijoittaa” rahojaan eli siirtää niitä rikollisille.
”Asiakashankintaa on automatisoitu entistä tehokkaammaksi. Ei laiteta enää copy-pastella samaa viestiä, vaan yhteydenottoprosesseja on tehostettu”, Helmi Korhonen sanoo.
”Verrattuna siihen, kuinka paljon tekoälystä kohkataan, tekoälyvideoita tai -kuvia käytetään yllättävän vähän. Tekoäly näkyy lähinnä siinä, että Suomi ei kielialueena ole enää suojassa, kun viestikeskusteluita voi käydä suomeksi esimerkiksi Google-kääntäjän avulla.”
Tunne-elämään vedotaan muissakin huijauksissa
Helmi Korhonen sanoo, että jos ymmärretään romanssihuijausta, ymmärretään paremmin esimerkiksi myös sijoitushuijauksia ja muita tunnehuijauksia.
”Ei ihminen usko sijoituspetokseen pelkkien hyvien sijoitusneuvojen takia, vaan vakuuttavan sijoitusneuvojan. Tunnepuoli on petoksissa aina mukana jollain tasolla: Jos ei romanttisessa mielessä, niin luottamussuhteen tai ystävyyden kautta.”
Tilastoissa romanssihuijausten määrä vähenee. Ilmiö limittyy entistä enemmän muiden huijausten kanssa. On vaikea sanoa, mikä huijaustyyppi milloinkin on kyseessä. Nyt huijausmuodot erotellaan toisistaan rahansiirron motiivin perusteella.
”Palataanko puhumaan jollakin kattokäsitteillä tunnehuijauksista?”, Korhonen pohtii.
Toinen aihe, josta Korhonen on huolissaan, on ihmisten katteeton itseluottamus huijauksia kohtaan. Moni ajattelee, että kyllä minä ainakin osaa niistä pysyä erossa. Että pitää olla tyhmä mennäkseen lankaan.
”Nämä eivät ole huijauksia, joilta vältytään älykkyydellä tai koulutuksella. Päinvastoin: esimerkiksi romanssihuijauksissa yksi yhdistävä tekijä on korkea koulutus. Jos Erkki Liikanen voi langeta sijoituspetokseen, se kertoo, kuinka alttiina kuka tahansa muukin on. Ilmiötä vähätellään samaan aikaan, kun esimerkiksi Europol ja KRP pitävät sijoituspetoksia isoina uhkina.”
Uhrit tarvitsevat tukea tulevaisuudessakin
Korhonen pitää tärkeänä, ettei huijauksista puhuttaessa keskitytä vain teknisiin ratkaisuihin ja ehkäisevään toimintaan. On valtava määrä uhreja, jotka tarvitsevat tukea.
”Tunnehuijaukset ovat sellaisia, että jos ihminen ei toivu, niin hän tulee helposti huijatuksi uudestaan. On ensinnäkin taloudellisen toipumisen tarve, eli kuinka rakennetaan talous uudelleen. Toinen osa-alue on ymmärtää, että on tullut uhriksi, että voi toipua uhrin asemasta ja saada oikeudenmukaisuutta.”
”Sitten pitäisi pystyä toipumaan myös henkisellä tasolla. Lähisuhdeväkivallan uhri tarvitsee ammattilaisen tukea toipuakseen ehyeksi. Petoksissa on monesti kysymys kokemuksesta, joka on hyvin samankaltainen.”
Tunneturvataidoista pitäisi tulla kansalaistaito
Korhosen mielestä romanssihuijaukset ovat niin iso ongelma, että yksittäiset projektit tai kampanjat eivät enää riitä. Tarvitaan pysyviä rakenteita, jotka kantavat vuodesta toiseen. Vastuu ei voi olla yksittäisten organisaation harteilla.
”Tämä ei ole vain poliisin, RIKUn tai jonkin yksittäisen viranomaisen tehtävä. Tarvitaan koulutusjärjestelmää, koko järjestökenttää, seurakuntia eli koko yhteiskuntaa. Turvataitoja pitää harjoitella arjessa.”
Korhonen puhuu tunneturvataidoista, eli perinteisten turvataitojen siirtämisestä digitaaliseen ympäristöön.
”Jos joku rikkoo rajasi kadulla ja koskettelee ilman lupaa, suurin osa meistä tunnistaa, ettei se ole ok, ja hakee apua. Verkossa sama tilanne voi olla vaikeampi hahmottaa. Romanssihuijari rikkoo taloudellisia rajoja, tunteita koskevia rajoja ja yksityisyyden rajoja.”
Siksi Korhosen mielestä tunneturvataidot pitäisi ymmärtää kansalaistaitoina, jotka opetetaan kouluissa aivan yhtä luontevasti kuin mediakasvatus tai ensiaputaidot.
”Vasta silloin voimme aidosti ehkäistä ilmiötä.”
Verkkopetokset ovat yhteiskunnallinen ongelma
Korhosen mukaan verkkopetokset koskettavat jokaista. Jokainen, jolla on tunteet, on altis tunnehuijauksille.
”Kyse ei ole vain yksilön tragediasta, vaan yhteiskunnallisesta ongelmasta. Kun ihminen saadaan huijattua siirtämään rahaa, hänestä tehdään väline järjestäytyneen rikollisuuden rahoittamiseen. Se voi tarkoittaa ihmiskauppaa, asekauppaa ja terrorismia.”
Samaan aikaan Suomessa jää hoidettavaksi koko jälkityö: uhrien taloudellinen toipuminen, rikosprosessit, mielenterveyspalvelut ja kriisituki.
”Jos romanssihuijaus ei kosketa jotakuta tunnetasolla, se koskettaa silti lompakkoa. Me kaikki maksamme seuraukset tavalla tai toisella.”
”Ketään uhria ei pidä syyllistää. Ei yksittäistä ihmistä, joka on manipuloitu toimimaan rikollisten kätyrinä. Kuka tahansa meistä voisi joutua samaan tilanteeseen.”
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2026 aiheena on petokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.