Miten suojata täysi-ikäistyvää nuorta digihuijauksilta? Asiantuntija vastaa sarjakuvalla
Huijausyritykseen voi törmätä iästä riippumatta kuka vain. Kysyimme Digi- ja väestötietoviraston johtavalta asiantuntijalta Kimmo Rouskulta, miten kannattaa ohjeistaa täysi-ikäistyvää lasta, joka saa tilinsä hallintaansa.
Hän yllätti ja vastasi kahdella sarjakuvalla, ensimmäinen liittyy digipalveluihin ja –laitteisiin ja toinen pelaamiseen.
Miten kannattaa ohjeistaa täysi-ikäistyvää lasta, joka saa tilinsä hallintaansa?
Sarjakuva on tehty tekoälytyökalulla.
Miten laaja ilmiö ovat juuri täysi-ikäistyneisiin nuoriin kohdistuvat huijaukset? Useimmat saavat silloin täyden hallinnan omiin tileihinsä
Kimmo Rousku: ”Digiturvabarometrin mukaan verkkopetoksiin liittyvät uhkat kohdistuvat tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin.
Rikolliset eivät yleensä tiedä, minkä ikäisiä heidän kohderyhmässään on, vaikka osa turvatilihuijareista onkin kerännyt nimenomaan ikäihmisten tietoja nimien perusteella.
Rahamuulina toimiminen on yksi selkeä uhka, josta myös esimerkiksi Finanssiala on varoittanut nuoria. Nuori ei välttämättä edes ymmärrä toimivansa laittomasti, lainatessaan tiliään tai siirrellessään sinne putkahtavia, jopa merkittäviä rahasummia muille tileille, joista hän saa oman osuutensa.
Muutkin tilin tai esimerkiksi sometilien lainaamiseen liittyvät tilanteet muodostavat aina riskin.”
Missä ja miten nuoria huijataan?
KR: ”Yksi keskeinen osa-alue on pelimaailma. Verkkorikollisuus on tullut myös sinne kaikissa muodoissaan.
Peleissä voi olla merkittäviä määriä kaikenlaisia hahmoja ja niiden lisäosia, joiden keräämiseen on saattanut kulua tuhansia tunteja, ja joita voi olla jopa kymmenien tuhansien arvosta.
Virtuaaliomaisuuden ymmärtäminen ei välttämättä ole aina helppoa. Lisäksi pelaajille on tarjolla erilaisia keskustelualustoja, huijauskeinoja ja laittomia ohjelmalatauksia, joiden kautta heidän tietokoneensa saatetaan yrittää kaapata rikollisten haltuun.
Kimmo Rouskun vinkit turvalliseen pelaamiseen sarjakuvana:
Sarjakuva on tehty tekoälytyökalulla.
Sama koskee kryptovaluuttaa kuten bitcoineja ja pikaisia valtavia tuottoja tarjoavia sijoitusryhmiä. Nuorilla miehillä se liittyy monesti riskisijoittamiseen.
Somekanavien tai kavereiden kautta löytyy riskisijoitusryhmä. On joku henkilö, joka värvää ihmisiä mukaan tietoisena siitä, että ryhmän tarkoituksena on järjestää huijaus.
Tai on kaveri, joka kertoo saaneensa suuren määrän rahaa, mutta se onkin tullut kuvitteelliselle virtuaalitilille, josta ei kuitenkaan saada koskaan oikeaa rahaa. Aluksi kuitenkin näyttää, että rahaa tulee, ja kavereita houkutellaan mukaan.
Kun on ollut nuorille suunnattuja sijoittamiseen liittyviä koulutuksia, niin siellä muistutetaan, että jos lähtee seuraamaan jotain harvinaisempaa ryhmää, pitää olla varovainen. Mitä salamyhkäisempi meno, sitä isompi riski, että voi menettää rahaa.
Tuotehuijaukset on ilmiö, joka liittyy niin sanottuun temuttamiseen. Tuotteiden laatu voi olla esimerkiksi sähköturvallisuuden osalta erittäin heikko, jopa vaarallinen. Olen varoitellut nettiostamisesta EU-alueen ulkopuolisista kaupoista.
Lisäksi lähes 10 % suomalaisista, myös nuorista, on tullut digihuijatuksi valeverkkokaupalla. Kaikki näyttää nettikaupassa aidolta, tuote on edullinen, mutta ei niin halpa, että se herättäisi epäilyksiä.”
Miten varmistetaan, että nuori osaa suojautua huijauksilta, ja kenen vastuulla se on?
KR: ”Kouluilla on iso vastuu. Turvallinen verkkokäyttäytyminen voidaan niputtaa medialukutaidon piiriin kuuluvaksi.
Kun kouluissa ovat oppiaineet nimeltä käsityöt ja kotitalous, niin digitaitoja pitäisi verrata niihin. Digitaitoihin sisältyy myös esimerkiksi pelaaminen, somettaminen ja muut sellaiset. Sitä ajatusta pitäisi myydä nuorille.
On ollut keskustelua, tulisiko harkita Australian mallia, eli alle 15-vuotiaiden somekieltoa. Siitä herää kiinnostavia kysymyksiä, onko esimerkiksi Whatsapp somepalvelu? Ehkä sitten lapset hakisivat vain turvattomampia somepalveluita. Kenties turvallisempaa on käyttää Whatsappia, kuin täysin tuntemattomia palveluita, joista ei tiedetä, onko niissä mitään valvontaa.
Jotta tulevat sukupolvet eivät joutuisi huijauksen uhriksi, osaaminen pitää saada iskostettua nuoriin.”
Lue lisää kyberturvallisuuden opetuksesta Opetushallituksen sivuilla: https://www.oph.fi/fi/kyberturvallisuus
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2026 aiheena on petokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.