Mikä on rikosuhrimaksu?
Rikosuhrimaksu tarkoittaa rikoksen tekijöiltä perittävää maksua, jolla rahoitetaan rikoksen uhrien tukipalveluita. Rikosuhrimaksua koskevan lain 1 §:n mukaan ”Lain tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta rikosuhrimaksujen tuottoa vastaavalla määrällä.”
Eduskunta hyväksyi lain rikosuhrimaksusta keväällä 2015. Rikosuhrimaksu otettiin käyttöön Suomessa 1.12.2016 alkaen ja sitä korotettiin vuoden 2026 alussa. Rikosuhrimaksu peritään rikoksista, joista ankarin säädetty rangaistu on vankeutta. Maksettavaksi tulee 60 euroa, jos maksimirangaistus on kuusi kuukautta vankeutta. Tätä vakavammista rikoksista se on 120 euroa. Oikeushenkilölle (esimerkiksi yritykselle, yhteisölle ja julkisoikeudelliselle taholle) määrättävä rikosuhrimaksu on 1200 euroa. Rikosuhrimaksua ei tule, jos se olisi rahamäärältään suurempi kuin rikoksentekijälle määrättävä sakko. Sitä ei myöskään määrätä alle 18-vuotiaille.
Käytännössä rikosuhrimaksu peritään rikoslakiin kirjatuista rikoksista. Suurin yksittäinen rikosnimike on liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Maksua ei peritä rikesakkoon johtavista ylinopeuksista eikä muista tieliikennelain mukaisista liikennerikkomuksista, vaikka niistä saisi päiväsakkoja.
Rikosuhrimaksu on käytössä monissa EU-maissa, muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Liettuassa, Puolassa ja Belgiassa. EU:n komissio on suosittanut sen käyttöönottoa jäsenvaltiossa rikosuhridirektiivin edellyttämien yleisten rikosuhripalveluiden rahoittamiseksi.
Lue lisää
- Tuomioistuinlaitos: Rikosuhrimaksu
- Oikeusministeriön tiedote rikosuhrimaksusta 17.11.2016
- Rikoksen uhrien asiat oikeusministeriön sivuilla
- Oikeusministeriön rikosten uhrien asemaan liittyviä kehityshankkeita
- Rikosuhrimaksun maksaminen oikeusrekisterikeskuksen sivuilla