Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, oikeusavustaja Mikko Tuomi?
”Aiemmin jouduttiin usein kysymään, miksei uhri vastustellut. Nykyään tuo kysymys ei ole enää oikeussalissa pöydällä edes kiertoilmauksin. Se vähentää syyllistävää sävyä”, sanoo asianajaja ja varatuomari Mikko Tuomi.
Mikko Tuomi. Kuvaaja: Tero Takalo-Eskola
Miten lakimuutos näkyy työssäsi?
Mikko Tuomi: ”Perustyö ei ole muuttunut. Seksuaalirikosasioissa keskeisin riitakysymys on yhä sama: mitä on tapahtunut ja mitä siitä pystytään näyttämään toteen. Näytön arviointi on edelleen kaiken ydin, kun mietitään rangaistusvaatimusta tai vaihtoehtoisia tapahtumakuluja.
Lakimuutoksen myötä keskeisin muutos oli raiskaustunnusmerkistön muuttuminen suostumusperusteiseksi. Uusi lainsäädäntö vastaa paremmin nykypäivän tekomuotoja, kuten verkkovälitteistä seksuaalista häirintää – esimerkiksi kansanomaisesti sanottuna ”dickpicit” ovat nyt selkeämmin lainsäädännön piirissä. Se on tuonut paremmat työkalut tällaisiin tilanteisiin, mutta asianajajan perustyö ei itsessään ole muuttunut.”
Mikä on olennaisin parannus uhrin kannalta?
”Tietyllä tavalla olennaisin parannus on psykologinen. Lainsäädäntö on nyt kirjoitettu uhrin näkökulmasta oikeinpäin. Raiskaus määritellään suostumuksen puutteesta – ei enää siitä, käyttikö tekijä väkivaltaa tai uhkaa.
Aiemmin jouduttiin usein kysymään, miksei uhri vastustellut. Nykyään tuo kysymys ei ole enää oikeussalissa pöydällä edes kiertoilmauksin. Se vähentää syyllistävää sävyä, joka oli aiemmassa lainsäädännössä väistämättä mukana. Tällainen kysymyksenasettelu on uhriystävällisempi, vaikka kyse on edelleen samasta näyttökysymyksestä: oliko suostumusta vai ei.”
Mitä lain soveltamisessa pitäisi vielä kehittää?
”Laki on vielä suhteellisen tuore, joten käytännön soveltaminen hakee uomiaan. Näyttökynnys ja riitakysymysten asettelu tarkentuvat ajan kanssa. Perusasiat ovat mielestäni kunnossa.
Se, mikä on kehittynyt selvästi, on lainkäyttäjien – tuomareiden, syyttäjien, asianajajien – ymmärrys sensitiivisyydestä. Nämä asiat ovat usein traumaattisia. Kohtaamisessa on oltava herkkyyttä kaikille asianosaisille. Ymmärrys tästä on 20 vuoden kokemukseni perusteella kasvanut huomattavasti.
Jos jotain kehitettävää vielä on, se liittyy traumakokemusten tunnistamiseen ja ihmisten kohtaamisen ymmärryksen syventämiseen. Se ei mene koskaan hukkaan.”
Onko ihmisten käsitys seksuaalirikoksesta muuttunut lain myötä?
”En niinkään ajattele, että itse lakimuutos olisi muuttanut käsityksiä, vaan sen myötä syntynyt julkinen keskustelu. Se on lisännyt tietoisuutta henkilökohtaisten rajojen kunnioittamisen merkityksestä.
Lakimuutoksella on siis ollut sellainenkin välinearvo, että se on ohjannut keskustelua oikeaan suuntaan.
Se, että puhutaan suostumuksesta, ei pelkästään kovemmista rangaistuksista, palvelee ihmisten oikeusturvaa.”
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2025 aiheena on seksuaalirikokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
Lue lisää
- Pääkirjoitus: Seksuaalirikoksen uhri tarvitsee sekä oikeutta että tukea
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, käräjätuomari Päivi Markus?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, rikoskomisario Eveliina Karjalainen?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää?
- Seri-tukikeskukset ovat mullistaneet seksuaaliväkivallan uhrien palvelut, mutta myös muita toimijoita tarvitaan työssä uhrien hyväksi
- Juristi vastaa: Mitä korvauksia seksuaalirikoksen uhri voi ja mitä hänen kannattaa hakea?
- Tukinainen seksuaaliväkivallan uhrien rinnalla – haastattelussa toiminnanjohtaja Eeva Laine