Rikosuhripäivystys

Rikosuhripäivystys (RIKU) on vuonna 1994 toimintansa aloittanut yhteistyösopimukseen perustuva toiminta. Sitä ylläpitävät Suomen Punainen Risti, Ensi- ja turvakotien liitto, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Setlementtiliitto ja Kirkkohallitus. Toimintaa koordinoi valtakunnallisesti MIELI Suomen Mielenterveys ry.

RIKU kuuluu jäsenenä eurooppalaiseen rikosuhrityön kattojärjestöön Victim Support Europeen (VSE). Järjestössä on yli 20 jäsenmaata ja sen keskustoimisto sijaitsee Brysselissä.

RIKUn johtokunnassa on edustus kaikista toteuttajajärjestöistä ja Kirkkohallituksesta. Lisäksi siellä on jäsen oikeusministeriöstä, sekä asiantuntijajäsenet sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Poliisihallituksesta.  RIKUn toiminnanjohtaja toimii johtokunnassa esittelijänä ja kehitysjohtaja sihteerinä. Puheenjohtajana toimii Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen.

Oikeusministeriö antoi 21.12.2017 tehdyllä päätöksellä Rikosuhripäivystykselle kymmeneksi vuodeksi (2018–2027) julkisen palveluvelvoitteen rikosuhridirektiivin mukaisten uhrien yleisten tukipalveluiden tuottamiseksi ja tarjoamiseksi. Näitä palveluita on tarjottava maksuttomasti ja luottamuksellisesti uhrin tarpeiden mukaisesti. Niiden tulee olla saatavilla jo ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen kuluessa ja tarvittavan ajan sen jälkeen. Palvelut koskevat myös uhrin perheenjäseniä.

RIKUn arvot

RIKUn arvoja ovat asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, luotettavuus, yhdenvertaisuus sekä yhteistyön ja välittämisen kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa.

RIKUn perustehtävä ja palvelut

RIKUn perustehtävänä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita. Toimimme rikoksen uhrin puolestapuhujana ja tarpeiden tulkitsijana. RIKUn palvelut on tarkoitettu yhdenvertaisesti kaikille rikoksen uhreille. Yhdenvertaisuuden toteutumista tukee RIKUn yhdenvertaisuussuunnitelma.

Yksi vaikuttamiskeinoista on osallistuminen rikoksen uhrin asemaa parantavien työryhmien työhön yhdessä viranomaisten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Rikoksen uhrin asemasta ja tarpeista annettavat lausunnot, koulutus, tiedotus, rikosuhrin asemaan liittyvän tutkimuksen edistäminen ja osallistuminen julkiseen keskusteluun ovat myös RIKUn perustyötä.

RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Autamme rikoksen uhria toimimaan oikeuksiensa mukaisesti ja tuemme hänen selviytymistään rikoskokemuksesta.

Toiminta perustuu ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistyöhön, joka täydentää olemassa olevia palveluja välttäen päällekkäispalvelujen tuottamista. Tavoitteena on rikoksen uhrin tarpeenmukainen, inhimillinen ja tasavertainen kohtelu. Palveluja tuotetaan valtakunnallisina puhelin- ja verkkoauttamispalveluina sekä henkilökohtaisina palveluina 31 palvelupisteessämme ympäri Suomea.

Asiakastyön toimintaperiaatteet

• kunnioittaa uhrin itsemääräämisoikeutta
• noudattaa vaitiolovelvollisuutta
• kohdella tasapuolisesti kaikkia rikosuhreja

Rikosuhripäivystyksen toimintaa ohjaavat yleiset toimintalinjaukset ja periaatteet, vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettiset periaatteet sekä NuSuVeFo:n (Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi) laatimat verkkoauttamisen eettiset periaatteet.

Rikosuhripäivystys toimii koko maassa

Rikosuhripäivystyksellä on keskustoimiston lisäksi 7 aluetoimistoa ja 31 palvelupistettä eri puolilla maata. Niissä työskentelee noin 80 pääasiassa ammattilaista koko- tai osapäivätoimisesti. Rikosuhrityön vapaaehtoisena toimii noin 560 yksityishenkilöä eri puolella maata. Heistä 30 on juristeja. Tärkeä lisäresurssi on tiivis yhteistyö viranomaisten, esimerkiksi poliisin, ja muiden uhreja kohtaavien tahojen kanssa.

RIKU tuottaa materiaalia

RIKU on julkaissut kirjan Rikoksen uhrin käsikirja. Lisäksi RIKU on julkaissut oppaita mm. Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille, Ulkomaalaistaustaisen rikoksen uhrin kohtaaminen sekä Tietoa nuorille rikoksen uhreille.

Rahoittajat

Pääasialliset rahoittajat ovat oikeusministeriö sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.