Lapsi rikoksen uhrina

Rikoksen uhriksi joutunut lapsi ja hänen vanhempansa tarvitsevat aina apua.

Lapsi rikoksen uhrina, elämänsä alkutaipaleella, on haavoittuvimmillaan. Hän on muista riippuvainen ja fyysisesti täysikasvuista heikompi. Herkässä kehitysvaiheessaan hän on vastaanottavainen niin hyvässä kuin pahassa. Lapsuuteen ja nuoruuteen osuva rikoskokemus voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Lapseen voi kohdistua samanlaisia rikoksia kuin aikuisiinkin. Lapsen ikä, alhainen kehitystaso ja elämänkokemuksen puute altistavat häntä erilaisten hyväksikäyttöjen ja väkivallan kohteeksi. Tutkimusten mukaan lapsi kohtaa fyysistä väkivaltaa useammin kuin aikuinen.

Alaikäinen tarvitsee aina aikuisen apua ja rohkaisua. Ilman apua hän saattaa traumatisoitua ja hänen kehityksensä saattaa taantua. Lapset eivät itse tunnista avun tarvettaan, eivätkä välttämättä osaa sitä pyytää. Lapsi saattaa vaikuttaa siltä, kuin asia ei koskettaisi häntä lainkaan tai sitten hän saattaa ilmaista itseään monin tavoin oirehtimalla.

Lapset harvoin osaavat puhua auki tuntemuksiaan. Vaikka lapsi olisi jo teini-iässä, hän ei välttämättä halua puhua tilanteestaan. Hän voi kokea niin suurta syyllisyyttä, häpeää ja ahdistusta, että puhuminen tuntuu mahdottomalta. Lapsi saattaa myös haluta suojella vanhempiaan ahdistavalta kokemukseltaan. Rikoksen tapahtumaan on saattanut liittyä myös luvattomia tekoja lapselta itseltään, mikä myös voi estää tilanteesta puhumista. Lapselle onkin tärkeää kertoa, että häntä itseään ei rangaista hänen kertomistaan asioista.

Jos lapsen arkielämä vaikeutuu rikoksen vuoksi, on syytä hakea apua. Lapsi tarvitsee apua, jos hän ei pysty käymään koulua tai olemaan päiväkodissa, jos hän on jatkuvasti esimerkiksi peloissaan, ärtynyt ja vihainen tai kokee voimakasta syyllisyyttä tapahtumasta. Myös vetäytyminen toisten seurasta, aggressiivisuus, univaikeudet tai voimakas ahdistuneisuus ovat huolenaiheita, joihin on reagoitava.

Kun lapsi joutuu rikoksen uhriksi, se koskettaa aina myös vanhempia ja muita läheisiä. Lapsen tukemisessa vanhemmat ovatkin avainasemassa. Lapsen vointi riippuu paljon muun muassa hänen vanhempiensa kyvystä käsitellä järkyttävää tapahtumaa. Myös sellaisissa rikoksissa, jotka koskettavat koko perhettä (esim. asuntomurto), lapsen tilanne tulee huomioida erikseen.

Pienikin lapsi ymmärtää paljon. Hän ei välttämättä ymmärrä kaikkea todellisuudessa tapahtunutta, mutta hän aistii vanhempiensa pelon ja ahdistuksen. Lapselle tulee selittää tapahtunut ikäkauden mukaisesti. Hänelle tulee myös kertoa, että hän on nyt turvassa ja aikuiset huolehtivat hänestä. Mikäli toinen lapsen vanhemmista on syyllistynyt rikokseen, lapselle tulee myös kertoa, mitä tälle vanhemmalle tapahtuu jatkossa ja että rikos ei ollut lapsen syy. Lapsi saattaa myös pelätä, että hän itse joutuu vankilaan. Myös muiden sisarusten huomioiminen on tärkeää.

Lapseen kohdistuva rikos on kriisitilanne, johon on normaalia reagoida. Se voi traumatisoida myös vanhempia. Siksi vanhempien on tärkeää hakea apua myös itselleen. Usein myös ammattiapu on tarpeen. Kun lapsi, sisarukset ja läheiset aikuiset saavat tarvittaessa ammattiapua ja riittävästi tukea läheisiltään, heillä on hyvät mahdollisuudet selviytyä kokemastaan. 

Lapselle on yleensä apua siitä, että vanhemmat hankkivat tietoa ja tukea itselleen. Rikosuhripäivystyksen kautta on saatavilla tietoa ja tukea asian käsittelyn kaikkiin vaiheisiin. Rikoksen uhriksi joutuneella, hänen läheisellään tai asiassa todistavalla on mahdollisuus saada maksutta tukihenkilö. Tukihenkilö auttaa ja tukee rikosprosessiin liittyvissä käytännön asioissa. Tukihenkilöä voi pyytää täyttämällä yhteydenottopyyntölomakkeen. Myös lastensuojelusta kannattaa pyytää tukea koko perheelle.

Lähteet:

Kjällman, P (toim.) Rikoksen uhrin käsikirja
www.sosiaaliportti.fi
www.oikeus.fi Lapsi rikoksen uhrina - opas

Oppaita ja RIKUn nuorten sivut

Rikosprosessitietoa nuorelle rikoksen uhrille
Rikosuhripäivystyksen nuorten omat sivut
Opas vanhemmille: Lapsi rikoksen uhrina