Sisarusten välinen vakava väkivalta

Sisarusten välisellä väkivallalla tarkoitetaan lapsen toiseen lapseen kohdistamaa väkivaltaa. Tekijänä voi olla biologinen sisarus, sisarpuoli tai muussa sisarussuhteessa oleva lapsi​. Sisarusten välinen väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä tai myös seksuaalista väkivaltaa​.

Kyse ei ole tavallisesta sisarusten nahistelusta, vaan vakavasta perheväkivallan muodosta, joka on tutkimusten mukaan jopa yleisin perheväkivallan muoto. Esimerkiksi nuorisorikollisuuskyselyn (2024) mukaan yleisimmin fyysistä vakivaltaa nuoriin kohdistivat sisarukset.

On tärkeä tunnistaa, milloin sisarusten välinen konflikti ylittää normaalin rajan ja muuttuu väkivallaksi. Jos sisaruksen käytös aiheuttaa pelkoa tai jatkuvaa turvattomuuden tunnetta, kyse ei ole enää harmittomasta riitelystä, vaan väkivallasta.

Sisarusten välinen vakava väkivalta ei kuulu terveeseen sisarussuhteeseen, eikä lapsiperheen arkeen. Varhainen puuttuminen, avoin puhuminen ja avun hakeminen voivat estää väkivallan kärjistymisen ja auttaa sekä uhria että väkivaltaa käyttänyttä lasta toipumaan.

Väkivalta voi esiintyä monissa muodoissa

Fyysinen sisarusväkivalta ilmenee esimerkiksi lyömisenä, potkimisena, tönimisenä, kuristamisena tai esineiden avulla satuttamisena. Myös sisaruksen tavaroiden turmeleminen tai esimerkiksi perheen lemmikin vahingoittaminen voi olla väkivallan keino. Lue lisää: ​onksok.fi

Henkinen eli psyykkinen väkivalta voi olla jatkuvaa nimittelemistä, solvaamista, nöyryyttämistä, uhkailua tai tahallista ulkopuolelle jättämistä ja eristämistä.

Toisinaan sisarus saattaa myös kontrolloida tai alistaa toista esimerkiksi kiristämällä salaisuuksilla tai levittämällä valheita tämän maineen pilaamiseksi.

Seksuaalinen sisarusväkivalta on harvinaisempaa kuin muut muodot, mutta sitäkin tapahtuu. Siihen voi kuulua esimerkiksi sisaruksen painostamista tai pakottamista seksuaalisiin tekoihin, kuten sopimattomaan kosketteluun tai sukuelinten näyttämiseen.

Myös isomman sisaruksen “leikkimielinen” fyysinen dominointi (esimerkiksi pienemmän pitäminen aloillaan väkisin tai tappeluleikit jotka menevät liian pitkälle) voi uhrista tuntua pelottavalta ja kivuliaalta.

Väkivalta on kyseessä aina, kun joku perheen lapsista pelkää sisarustaan tai kärsii toistuvasti toisen käytöksestä. Tällöin sisarusten välinen vuorovaikutus ei enää opeta kumpaakaan, vaan vahingoittaa. Usein vakavassa sisarusväkivallassa väkivalta kohdistuu vain yhteen sisaruksista, ja tekijä saattaa suunnitelmallisesti käyttää tilaisuuksia satuttaakseen tätä. Lue lisää: MTV Uutiset: Tästä ei puhuta: Sisarusten välinen väkivalta erittäin yleistä – ja se vahingoittaa vakavasti

Tällainen yksipuolinen ja jatkuva alistaminen on verrattavissa koulukiusaamiseen – mutta tapahtuu kodin seinien sisällä. Väkivaltaa kokeneella lapsella voi olla voimakas häpeän tai syyllisyyden tunne, minkä vuoksi hän saattaa salata pahoinpitelyn vanhemmilta ja muilta aikuisilta​. Siksi väkivalta voi jatkua pitkään ilman että ulkopuoliset huomaavat tilanteen vakavuutta.

Miksi sisarusten väliseen väkivaltaan on puututtava?

Ketään lasta ei saa satuttaa, ja tämä itsestään selvä sääntö koskee myös sisaruksia​. Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi omassa kodissaan. Niinpä sisarusten välistä väkivaltaa ei pidä sivuuttaa normaaliin riitelyyn vedoten.

Pitkittyessään sisarusväkivalta vahingoittaa sekä uhria että koko perhettä.

Sisaruksen väkivalta murentaa lapsen itsetuntoa ja perusturvallisuuden tunnetta – koti ei tunnu enää turvalliselta paikalta. Jos lapsi jää ilman apua, hän voi kantaa pelkoa ja häpeää mukanaan vielä aikuisenakin.

Pahimmillaan väkivalta voi johtaa vakaviin fyysisiin vammoihin tai henkiseen romahtamiseen. Väkivallan kokemus lapsuudessa heijastuu myöhempään elämään: tutkimusten mukaan sisaruksensa väkivallan kohteeksi joutuneilla on suurempi riski joutua myöhemmin kiusatuksi tai väkivaltaiseen suhteeseen esimerkiksi seurustelussa.

Väkivaltaa lapsena käyttäneellä taas voi olla ongelmia tunnesäätelyssä ja kohonnut riski jatkaa väkivaltaista käytöstä muissa ihmissuhteissa.

Vanhemmilla on lain mukaan velvollisuus suojella lasta väkivallalta.

Vanhemmilla on lain mukaan velvollisuus suojella lasta väkivallalta. Sisaruksen tekemä pahoinpitely on yhtä lailla pahoinpitelyrikos kuin kenen tahansa muun tekemä – ikä ei oikeuta ketään satuttamaan toista. Lapsen oikeus turvallisuuteen on kirjattu muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, ja lastensuojelulaki velvoittaa viranomaisia puuttumaan tilanteeseen, jos vanhemmat eivät pysty takaamaan lapsen turvallisuutta.

Sisarusväkivaltaan puuttuminen on välttämätöntä uhrin suojelemiseksi fyysisiltä ja psyykkisiltä vaurioilta sekä koko perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi​.

Miten tunnistaa ja ehkäistä sisarusten välistä väkivaltaa?

Vanhemmille sisarusten välisen väkivallan tunnistaminen ei aina ole helppoa. Sisarusten riitely voi olla usein osa normaalia kasvua. On kuitenkin hyvä tarkkailla muutamia merkkejä, jotka voivat viitata vakavampaan tilanteeseen:

• Toistuuko fyysinen tai henkinen satuttaminen jatkuvasti? Satunnaiset riidat ovat tavallisia, mutta jatkuva kaava, jossa sama sisarus aina alistaa toista, on vakava signaali.
• Onko väkivallalla selkeä uhrinsa ja tekijänsä? Jos yksi lapsista on aina aloitteentekijä ja toinen aina kärsijä, tilanne ei ole tasapuolinen kinastelu vaan vallankäyttöä.
• Pelkääkö tai vältteleekö uhri sisarustaan? Uhrin haluttomuus jäädä kahden kesken sisaruksen kanssa, vetäytyminen, ahdistuneisuus tai selittämättömät fyysiset vammat (mustelmat, naarmut) voivat kertoa väkivallasta.
• Vähätteleekö aggressiivinen sisarus tekojensa vaikutusta? Esimerkiksi “se oli vain leikkiä” tai “se oli hänen syytään kun provosoi” -tyyppiset selitykset toistuvasti voivat peittää väkivallan.
• Esiintyykö myös kodin ulkopuolella käytösongelmia? Sisarusväkivaltaa käyttävä lapsi saattaa joskus käyttäytyä aggressiivisesti myös kavereita tai koulussa muita kohtaan, mutta ei aina. Pelkästään moitteeton käytös muualla ei tarkoita, etteikö kotona voisi olla ongelmaa.

Ongelman ehkäisy on aina parempi kuin tilanteen kärjistyminen. Vanhemmat voivat pyrkiä estämään sisarusten välisiä konflikteja muuttumasta väkivaltaisiksi monin keinoin, joista kerrotaan esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla.

Tarvittaessa kannattaa hakea apua tilanteen rauhoittamiseksi hyvissä ajoin. Perheneuvolat, kasvatusohjaajat ja esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton neuvontapuhelin voivat auttaa jo silloin, kun riidat alkavat huolestuttaa.

Miten puuttua sisarusten väliseen väkivaltaan – käytännön ohjeita

Jos olet vanhempi tai aikuinen, joka havaitsee sisarusten välillä väkivaltaa:

• Ota tilanne vakavasti. Usko lapsen kertomusta tai aavistustasi – älä syytä uhria äläkä vähättele (“älä välitä, sisaresi vain kiukuttelee”). Tee selväksi, että väkivalta on väärin.
• Turvaa uhrin hyvinvointi ensin. Erota lapset tilanteesta. Tarvittaessa anna uhrille fyysistä ja henkistä suojaa esimerkiksi pitämällä häntä lähelläsi ja rauhoittelemalla. Varmista, ettei väkivalta pääse jatkumaan heti uudelleen.
• Keskustele jokaisen lapsen kanssa rauhallisesti erikseen. Uhrille on tärkeää kertoa, ettei hän ole syyllinen siihen, mitä on tapahtunut, ja että sinä haluat auttaa. Väkivaltaa käyttäneen lapsen kanssa pyri selvittämään, mitä tunteita tai tilanteita väkivallan taustalla on. Pysy rauhallisena mutta jämäkkänä: tee selväksi, että satuttaminen ei ole hyväksyttävä tapa reagoida mihinkään tunteeseen.
• Etsi ratkaisuja, älä syyllisiä. Sisarusväkivallan taustalla voi olla monia tekijöitä (mustasukkaisuutta, turhautumista, mielenterveyden pulmia, neurokirjon haasteita, opittuja väkivaltaisia malleja ja niin edelleen). Kaikki syyt eivät selviä heti. Tärkeintä on katkaista väkivallan kierre ja estää uusia tilanteita. Suunnitelkaa yhdessä keinoja: Miten sisarus voisi jatkossa toimia lyömisen sijaan, kun hän suuttuu? Miten varmistetaan, että uhrilla on aina mahdollisuus hakea apua?
• Hae apua viranomaisilta, jos tilanne toistuu tai on vakava. Jos sisarusten välinen väkivalta jatkuu puuttumisesta huolimatta tai se on johtanut merkittäviin vammoihin tai traumoihin, ota yhteys lastensuojeluun. Lastensuojelu voi ohjata perhettänne esimerkiksi perheterapiaan tai muihin palveluihin ja tarvittaessa järjestää uhrille turvaa. Älä pelkää lastensuojelun yhteydenottoa – heidän tehtävänsä on auttaa perhettänne. Vakavissa pahoinpitelytilanteissa ota yhteys poliisiin. Poliisi ja muut viranomaiset voivat arvioida rikosoikeudelliset toimet ja turvaamistoimet (esimerkiksi lähestymiskielto, jos tekijä on vanhempi sisarus, joka ei asu kotona).
• Hätätilanteessa soita aina 112.​

Jos olet lapsi tai nuori, jota sisarus pahoinpitelee

• Kerro luotettavalle aikuiselle. Älä jää yksin tilanteen kanssa. Kerro vanhemmalle, isovanhemmalle, opettajalle, koulukuraattorille, terveydenhoitajalle tai muulle turvalliselle aikuiselle, mitä kotona tapahtuu​. Jos ensimmäinen aikuinen ei ota tosissaan, kerro toiselle – joku uskoo ja auttaa varmasti. Lue lisää: Onks OK, että sisarus satuttaa?
• Hae apua ja tukea itsellesi. Voit soittaa Lasten ja nuorten puhelimeen tai jutella anonyymisti netissä (esimerkiksi RIKUchat-palvelussa tai Nettiturvakodin chatissa). Ammattilaiset osaavat neuvoa ja kuunnella sinua.
• Pyri hakeutumaan turvaan. Jos sisarus käy päälle, yritä pysyä rauhallisena ja poistu paikalta niin pian kuin voit​. Mene esimerkiksi toisen perheenjäsenen luo tai lukittaudu vessaan ja soita apua. Hätätilanteessa soita 112.
• Pidä huolta omista rajoistasi. Sinulla on oikeus sanoa ei. Sano tiukasti “älä tee noin, minuun sattuu” tai “lopeta, pelkäään sinua”. Jos pystyt, vältä olemasta yksin väkivaltaisen sisaruksen kanssa.

Mistä saa apua?

Sisarusten välisen väkivallan kitkeminen saattaa vaatia ulkopuolista apua ja tukea:

• Perheneuvola: Kuntien perheneuvolat tarjoavat apua, kun perheessä on lasten kasvuun ja kehitykseen liittyviä huolia. Sisarusten väliset konfliktit ja väkivalta ovat juuri sellainen asia, johon voi hakea keskusteluapua. Perheneuvolassa voidaan tavata perhe yhdessä ja erikseen, antaa kasvatusneuvontaa vanhemmille ja tukea lapsia tunteiden käsittelyssä.
• Lastensuojelu: Jos väkivalta on vakavaa tai jatkuu puuttumisyrityksistä huolimatta, on tärkeää ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Lastensuojelun työntekijät arvioivat tilanteen ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin lapsen suojelemiseksi. Apua voi pyytää soittamalla oman kunnan lastensuojelun päivystysnumeroon.
• Ensi- ja turvakodit ja Nettiturvakoti: Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä Nettiturvakoti-sivusto tarjoaa tietoa ja chat-palveluita perheväkivallan osapuolille. Tarvittaessa myös turvakotiin voi hakeutua vanhemman ja lasten kanssa, jos kotona ei ole muuten turvallista olla väkivallan vuoksi.
• Poliisi: Akuuteissa tilanteissa ja vaaran uhatessa soita heti 112​. Poliisi voi tulla rauhoittamaan tilanteen. Poliisiin voit olla yhteydessä myös jälkikäteen tekemällä rikosilmoituksen pahoinpitelystä. Alaikäisen tekemä rikos viedään harvoin rikosoikeudelliseen prosessiin asti, mutta ilmoitus voi johtaa tarvittaviin toimenpiteisiin kuten lastensuojeluun ja tilanteen kartoitukseen. Jos väkivallan tekijä on rikosoikeudellisessa vastuuiässä (15 vuotta täyttänyt) tai etenkin jos kyse on aikuisen sisaruksen väkivallasta, poliisin mukaan ottaminen on tärkeää väkivallan lopettamiseksi ja uusien tekojen ehkäisemiseksi.
• Rikosuhripäivystys eli RIKU: Rikosuhripäivystys 116 006 -puhelinpalvelu ja RIKUchat auttavat kaikkia väkivaltarikoksen uhreja ja heidän läheisiään, myös lapsia ja nuoria. Voit keskustella tilanteestasi, saada neuvontaa oikeudellisista vaihtoehdoista ja tukea omaan jaksamiseesi.

Sekä uhrille että väkivaltaa käyttäneelle lapselle on tarjolla apua, jotta kierre saadaan katkaistua ja perhe pääsee toipumaan.

Aikuisten sisarusten välinen väkivalta

Sisarusten välinen väkivalta liitetään useimmiten lapsuus- ja nuoruusvuosiin, mutta väkivaltaa voi esiintyä myös aikuisten sisarusten välillä. Jos lapsuudessa on ollut vakavaa sisarusväkivaltaa, se saattaa joissain tapauksissa jatkua jossain muodossa vielä aikuisenakin​ (Jyläskoski: Sisarus, lapsi ja väkivallan uhri. Pro gradu 2023).

Usein väkivalta loppuu, kun tekijä muuttaa pois kotoa​, mutta valitettavasti kaikki sisarussuhteet eivät parane ajan myötä. Aikuisina sisarukset eivät välttämättä enää asu saman katon alla, mutta voivat silti olla tekemisissä toistensa kanssa.

Aikuisten sisarusten väkivalta voi olla esimerkiksi toistuvaa tappelua, uhkaavaa käytöstä perheen kokoontumisissa, taloudellista hyväksikäyttöä (esim. yhteisten varojen anastamista, kiristystä) tai vaikkapa intensiivistä henkistä painostusta ja haukkumista viestien kautta. Myös aikuinen sisarus saattaa kontrolloida tai alistaa veljeään tai siskoaan.

Sisarusten välinen väkivalta aikuisena saattaa herättää monenlaisia tunteita: vihaa, surua, häpeää perheen tilanteesta.

Aikuisilla sisaruksilla ei ole enää lapsuuden hierarkiaa tai sosiaalista “paini kuuluu asiaan” -oikeutusta – jokainen aikuinen on täysivaltainen yksilö, jota laki suojaa väkivallalta. Aikuisen sisaruksen tekemä pahoinpitely on rikos siinä missä kenen tahansa muunkin tekemä.

Käytännössä aikuisten sisarusten väliset pahoinpitelyt tulevat poliisin tietoon harvemmin kuin esimerkiksi parisuhdeväkivalta, mutta niitäkin on: Suomessa poliisin tilastoihin kirjataan vuosittain satoja sisarusten välisiä väkivaltatapauksia, joista valtaosa koskee täysi-ikäisiä sisaruksia.

Aikuisella on oikeus vetää rajat myös sisaruksen suhteen. Jos aikuinen sisaruksesi pahoinpitelee, uhkailee tai vainoaa sinua, kannattaa hakea apua ja suojelua.

Voit olla yhteydessä poliisiin ja tehdä rikosilmoituksen tai hakea lähestymiskieltoa, jos koet jatkuvaa uhkaa. Kerro myös muille läheisille tilanteesta.

Rikosuhripäivystys ja muut uhrien tukipalvelut auttavat myös aikuisia sisarusväkivallan uhreja. Voit saada keskusteluapua, neuvoja oikeuksistasi ja tarvittaessa tukea oikeusprosessiin. Myös kriisipuhelimet ja terapiapalvelut ovat käytettävissä, jos koet ahdistusta tai traumoja sisarussuhteesi vuoksi.

Teksti perustuu osittain Auri Tyyskän sisarusten välistä väkivaltaa käsittelevään opinnäytetyöhön ja siitä kirjoitettuun RIKU-lehden (3/2018) artikkeliin.