Työperäinen hyväksikäyttö

Mitä työperäinen hyväksikäyttö on?

Työperäisen hyväksikäytön uhriksi joutuu useimmiten ulkomaalaistaustainen työntekijä. Käytännössä taustalla voi olla esimerkiksi se, että työntekijä ei tunne suomalaisen työelämän sääntöjä tai esimerkiksi pelkää oleskeluoikeutensa puolesta. Hyväksikäyttö ilmenee esimerkiksi niin, että:

työntekijälle maksetaan palkkaa alle työehtosopimuksen eikä hän saa hänelle kuuluvia palkanlisiä tai lomakorvauksia
hänellä ei ole mahdollisuutta pitää lain tai työehtosopimuksen mukaisia vapaapäiviä tai lomia
hänellä teetetään pitkiä työpäiviä ilman lain ja työehtosopimuksen mukaista korvausta lisä- ja ylityöstä
työntekijä joutuu maksamaan työpaikasta tai siihen liittyvistä järjestelyistä joko kotimaassaan tai Suomessa
työntekijä joutuu palauttamaan palkkansa, tai osan siitä.

Hyväksikäyttöön voi liittyä myös esimerkiksi:

työntekijän huijaamista ns. kevytyrittäjäksi, vaikka hän on luullut sopineensa työsuhteesta

sairausloman pitämisen kieltämistä tai lakisääteisen työterveyshuollon puuttumista
velan ottamista työntekijän nimiin tai työntekijän huijaamista allekirjoittamaan esim. kauppakirjoja tai muita vastaavia asiakirjoja
epäinhimillisiä asumisoloja tai ylisuurten maksujen veloittamista majoituksesta tai työvälineistä
työturvallisuustoimien laiminlyöntiä
väärän tiedon antamista työntekijän oikeuksista Suomessa
työntekijän pelottelemista eri tavoin

Vakavimmissa tapauksissa hyväksikäyttö voi täyttää ihmiskaupan tunnusmerkistön. Myös ihmiskauppaa lievempi hyväksikäyttö täyttää kuitenkin useimmiten jonkun rikoksen tunnusmerkistön.

Milloin puutteellisten työolojen tarjoaminen on rikos?

Rikoslaissa työvoiman hyväksikäyttö on kriminalisoitu ihmiskaupan lisäksi muun muassa työsyrjintänä, kiskonnantapaisena työsyrjintänä, kiskontana tai törkeänä kiskontana. Joskus täyttyä voi myös esimerkiksi petosrikoksen tunnusmerkistö.

Rikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä lievimmillään esimerkiksi silloin, kun työnantaja jättää ulkomaalaisilta työntekijöiltään iltalisät maksamatta. Jos palkanmaksun laiminlyönti kohdistuu myös peruspalkkaan tai ylityökorvauksiin, kuten esimerkiksi tapauksissa, joissa työntekijän työpäivät ovat säännöllisesti ylipitkiä, voi kyseessä olla jo vakavampi hyväksikäyttörikos. Työsyrjintään esimerkiksi kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella voi syyllistyä myös sellainen työnantaja, jolla on itsellään sama tausta, eikä se vaadi sitä, että saman työnantajan palveluksessa olisi suomalaisia työntekijöitä, joilla on paremmat työehdot. Kiskontarikosten osalta taas arvioidaan sitä, onko tekijä hankkinut itselleen suhteettoman suurta taloudellista etua käyttämällä hyväkseen esim. työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta.

Lue tarkemmin siitä, milloin kyseessä on siviilioikeudellinen palkkariita ja milloin kyseessä voi olla työsyrjintärikos.

Mihin voi olla yhteydessä?

Työvoiman hyväksikäyttötapauksia selvittävät poliisin lisäksi myös aluehallintovirastojen työsuojelu. Työperäisen hyväksikäytön uhri voi kuitenkin pelätä olla heti yhteydessä viranomaisiin. Uhri saattaa haluta pohtia tilannetta tai ilmoittamisesta hänelle mahdollisesti koituvia seurauksia asiantuntijan kanssa ennen ilmoituksen tekemistä. Tällaisessa tilanteessa yhteydessä voi olla luottamuksellisesti esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen (RIKUn) ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhrien erityistukipalveluun.

Henkilö, jonka epäillään joutuneen työvoiman hyväksikäytön uhriksi, voi saada RIKUsta ymmärtämällään kielellä neuvontaa siitä, miten asiassa voi edetä ja halutessaan apua asian edistämiseksi sekä tukea prosessin aikana. RIKU ei välitä mitään tietoja yhteydenotoista muille tahoille ilman täysi-ikäisen asiakkaan lupaa.

Ota yhteyttä omalla kielelläsi:

Sähköpostitse: help@riku.fi
Puhelimitse arkisin kello 13-16: 040 632 9293 (myös tekstiviestit tai WhatsApp)

Rikosuhripäivystyksen palveluesitteet eri kielillä
Lisätietoa ihmiskaupasta ja sen eri muodoista

Animaatiot työntekijän oikeuksista 16 kielellä

Lue lisää

Palvelu ihmiskaupan ja lähirikoksen uhreille