Ihmiskaupan uhrilla on oikeus yksityisyydensuojaan

YK:n Kansainvälistä ihmiskaupan vastaista päivää vietetään perjantaina 30.7. Tänä vuonna päivän teema on uhrien äänen kuuleminen.

Tammi-kesäkuussa 2021 Rikosuhripäivystyksen (RIKU) ihmiskaupan ja sen lähirikosten uhrien auttamistyön piiriin tuli 98 uutta asiakasta. Kesäkuun lopussa erityistukipalvelun asiakkaana oli yhteensä 545 ihmiskaupan tai lähirikoksen uhria. Lukuun sisältyvät aikaisimpina vuosina asiakkaaksi tulleet ja vielä asiakkaana olevat.

– Ihmiskaupan vastaisten toimien ja uhrien auttamisen suunnittelussa pitää ottaa huomioon uhrien käytännön kokemukset ja oppia niistä, jotta toimenpiteistä saadaan mahdollisimman tehokkaat ja vähennetään niiden negatiivisia oheisvaikutuksia uhreille, sanoo Pia Marttila.

Kun ihmiskaupasta ilmiönä keskustellaan entistä laajemmin, uhrien tarinoita käsitellään yhä useammin myös mediassa ja kokemuksista halutaan kuulla suoraan uhrilta. Tarinoiden julkiseen käsittelyyn liittyy kuitenkin myös riskejä.

RIKU haluaakin kiinnittää huomiota siihen, kuinka tärkeää on, että uhrin yksityisyyttä suojellaan, kun rikostapauksia käsitellään mediassa.

– Mediassa pyritään yleensä salaamaan uhrin henkilöllisyys, mutta aina ei oteta huomioon sitä, että tietyt seikat, jotka eivät paljasta henkilöllisyyttä suurelle yleisölle, voivat kuitenkin paljastaa uhrin henkilöllisyyden pienemmälle viiteryhmälle, esimerkiksi perheelle, koulu- tai työkavereille tai samasta maasta tuleville. Tämä voi pahimmillaan jopa vaarantaa uhrin turvallisuuden, Marttila kertoo.

Uhrin henkilöllisyyden salaaminen on tärkeää etenkin silloin, kun meneillään on vielä rikosprosessi. Esitutkinnat ovat vieläkin pitkäkestoisia ja esimerkiksi tilanteessa, jossa epäilty ei vielä tiedä häneen kohdistuvasta epäilystä, voi mediassa julkaistu juttu uhrista vaarantaa tämän oikeusturvan. Uhri saattaa stressitilanteessa päättää puhua julkisesti kasvoillaan ja nimellään mutta katua päätöstä myöhemmin, kun tilanne on rauhoittunut ja on aika jatkaa tavallista arkea.

Joskus kuvituskuvissa esimerkiksi rikoksesta uutisoitaessa – esimerkiksi tietystä ravintolasta tai tietyn tekijän toiminnasta – voi epähuomiossa olla mukana kuvia epäillyn rikoksen uhreista.

– Joskus uhria on suostuteltu haastatteluun vetoamalla siihen, että hän voisi näin auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Usein kuitenkin voimat menevät oman asian pohtimiseen, eikä uhrilla ole voimia lähteä ylimääräisiin projekteihin, jotka hyödyttävät ehkä jotain toista joskus myöhemmin, Marttila sanoo.

Lisätietoa

Pia Marttila
koordinoiva erityisasiantuntija
Rikosuhripäivystys
040 630 9669
etunimi.sukunimi@riku.fi