Blogi
EU:n komissio julkaisi heinäkuussa 2023 esityksensä rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevan ns. uhridirektiivin uudistamiseksi. Ehdotuksessa on ilahduttavia parannusesityksiä, vaikka uupumaan jäi monia uhrijärjestöjen tärkeinä pitämiä asioita kuten Victim Support Europen kannanotossa todetaan.
Komission tavoitteena on muutosten avulla parantaa uhrin tiedonsaantia, vahvistaa suojelutoimia ja uhrien mahdollisuutta osallistua rikosprosessiin sekä parantaa haavoittuvassa asemassa olevien uhrien mahdollisuutta erityistukeen. Komissio nostaa esille yhteisen huolen siitä, että edelleen iso osa rikoksista jää ilmoittamatta, koska uhrit eivät eri syistä uskalla tai halua lähteä rikosprosessiin. Lisäksi jäsenvaltiot soveltavat uhridirektiiviä eri tavoin ja usein minimitasolla, joten uhrien oikeudet eivät todellisuudessa toteudu samantasoisesti EU:n alueella.
Edelleen iso osa rikoksista jää ilmoittamatta, koska uhrit eivät eri syistä uskalla lähteä rikosprosessiin
Esitystä valmisteltiin laaja-alaisesti, ja RIKUkin osallistui useisiin kyselyihin ja keskusteluihin tuoden esille direktiivin puutteita Suomen näkökulmasta.
RIKU on jo pitkään peräänkuuluttanut sellaista uhrien suojelutarpeiden arviointia, missä arvioitaisiin myös uhriin kohdistuvan väkivallan tai kostotoimien uhka. Nykyisellään henkilökohtainen arviointi koskee lähinnä niitä toimia, joita uhrille voidaan tehdä poliisikuulustelussa ja oikeudessa eli esimerkiksi sermin tai videoyhteyden käyttöä oikeudenkäynnissä.
Nyt komissio ehdottaa arvioinnin kytkemistä myös uhrin fyysisen suojelun toteuttamiseen sekä tukipalveluiden tarpeen arviointiin. Uhrien tukipalvelut halutaan mukaan arvioinnin toteuttamiseen. Tämä tarkoittaisi isoa askel eteenpäin uhan alla olevien uhrien kokonaisvaltaisen suojelun toteuttamiseksi.
RIKU on jo pitkään peräänkuuluttanut sellaista uhrien suojelutarpeiden arviointia, missä arvioitaisiin myös uhriin kohdistuvan väkivallan tai kostotoimien uhka.
Merkittävä ehdotus on myös erityistukipalveluihin sisältyvä maksuton psykologinen tuki niin pitkään kuin se on tarpeen kaikille tällaista tukea tarvitseville haavoittuvassa asemassa oleville uhreille. Myös psykologisen tuen tarve arvioitaisiin henkilökohtaisessa arvioinnissa.
Ehdotukseen sisältyy kaikkia jäsenvaltioita koskeva velvoite tarjota uhreille 116 006 -tukipuhelin, joka meillä Suomessa on jo käytössä RIKUn toteuttamana suomeksi ja ruotsiksi. Palvelu tulisi toteuttaa yleisimmin käytetyillä kielillä, mikä voi tarkoittaa palvelun tarjoamista uusilla kielillä.
Lisäksi halutaan vahvistaa tukipalveluiden toimintakykyä kriisien aikana. Taustalla ovat kokemukset koronapandemian ajalta, mutta esitys koskee myös muita hätätilanteita.
Lisäksi halutaan vahvistaa tukipalveluiden toimintakykyä kriisien aikana.
RIKUssa on jo noin 20 vuotta ollut toiminnassa tuomioistuimissa tapahtuvaa päivystystoimintaa, jonka avulla on voitu antaa tukea ja neuvoja oikeuteen tuleville todistajille ja myöhemmin myös uhreille. Rahoituksen puutteesta johtuen toimintaa ei ole pystytty laajentamaan Lapin ja Tampereen ulkopuolelle, vaikka kulut ovat pienet, koska päivystäjät ovat vapaaehtoisia. Direktiiviehdotukseen sisältyy uusi artikla uhrin oikeudesta saada apua tuomioistuimessa ja nimenomaan “tuomioistuimen tiloissa”. Tämäkin on erittäin tärkeä uudistus, koska tiedämme, että monet uhrit tulevat oikeuteen ilman, että he ovat sitä ennen saaneet tai löytäneet tukea.
Mielenkiintoista on se, että komissio ehdottaa myös jonkinlaista rajoitettua palomuurikäytäntöä. Poliisi ei sen mukaan saisi enää siirtää uhrin oleskeluoikeutta koskevia rikosilmoituksen tekemisessä saatuja henkilötietoja maahanmuuttoviranomaisille siihen asti, kunnes uhrin ensimmäinen henkilökohtainen arviointi on tehty. Tällä on merkitystä etenkin niille ulkomaalaisille uhreille, jotka pelkäävät maasta poistamista, jos he ilmoittavat rikoksesta. Ei ole harvinaista, että väkivallan tekijä uhkaa parisuhdeväkivallan uhrina olevaa puolisoaan oleskeluluvan menettämisellä. Tai että ihmiskaupassa tekijä pelottelee uhria maasta poistamisella, jos hän ilmoittaa rikoksesta poliisille.
Ei ole harvinaista, että väkivallan tekijä uhkaa parisuhdeväkivallan uhrina olevaa puolisoaan oleskeluluvan menettämisellä.
Esityksessä parannetaan myös huomattavasti lapsiuhrien asemaa edellyttämällä Barnahus-mallin mukaisia toimia ja niin, että palvelut tulisi olla saatavissa saman katon alta. Vammaisten uhrien oikeuksia parannetaan takaamalla esteettömät ja saavutettavat palvelut ja suojelutoimet.
Uhrien saamien korvausten osalta Suomen kannalta merkittävä voi olla ehdotus, jonka mukaan uhrien olisi voitava käyttää korvausjärjestelmiä, joissa he saavat viipymättä korvauksen valtiolta sen jälkeen, kun rikosoikeudellisen menettelyn päätteeksi on annettu päätös, jolla rikoksentekijä velvoitetaan korvauksen maksamiseen. Valtion perisi korvauksen takaisin rikoksentekijältä jälkikäteen.
Ehdotuksessa on myös tuotu esille valmisteilla olevan naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien asemaa koskevan direktiivin huomioiminen uhridirektiivissä siten, että tämän uhriryhmän asemaa koskevat tarkemmat säädökset toimeenpannaan kansallisesti heidän erityisasemansa huomioiden. Toisin sanoen tämä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva direktiivi takaa joissain asioissa pidemmälle menevät oikeudet kuin kaikkia uhreja koskeva uhridirektiivi.
Tiedonkeruun osalta tarkoitus on luoda järjestelmä, jossa jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tilastoja komission antamien määritysten mukaan vertailukelpoisen tiedon luomiseksi. Tulevaisuudessa komissio voi siis osoittaa jäsenvaltioille missä niillä on erityistä kehittämistarvetta.
RIKU tulee vaikuttamaan siihen, että Suomi tukee näitä ehdotuksia.
Nähtäväksi jää, mikä on jäsenvaltioiden reaktio ehdotukseen ja miten ehdotus pitää pintansa neuvotteluissa. RIKU tulee vaikuttamaan siihen, että Suomi tukee näitä ehdotuksia. Suomen tulee olla valmis mukauttamaan omaa lainsäädäntöään ja järjestelmiään ehdotuksen toteuttamiseksi.
Leena-Kaisa Åberg
RIKUn toiminnanjohtaja