Blogi
”Uhrien rinnalla kulkijana näemme, että erityisen tervetulleita parannusehdotuksia lakeihin ovat esimerkiksi oikeudenkäynnin maksullisuuden poistaminen ja lähestymiskiellon rikkomiseen liittyvien käsittelyaikojen nopeuttaminen”, kirjoittaa Jaana Koivukangas. Hän työskentelee kehitysjohtajana Rikosuhripäivystyksessä.
Laki lähestymiskiellosta tuli voimaan Suomessa vuoden 1999 alusta. Silloin jo väkivaltatyössä mukana olleena muistan, kuinka hyvillämme tuohon lakiin suhtauduimme. Vainottuna ja häirittynä eläminen oli jo silloin aivan liian monen ihmisen ahdistavaa arkea. Yleensä vainoaja tai häiritsijä oli entinen kumppani, mutta toki muihinkin ihmissuhteisiin nuo tilanteet ulottuivat. Uudelle laille oli tilausta. Matkan varrella on tehty joitakin muutoksia – useimmiten uhrin turvallisuutta lisääviä.
Lähestymiskieltoa voi hakea jokainen, joka tarvitsee suojaa hengen, terveyden tai vapauden suojaamiseksi tai häirinnän estämiseksi. Lähestymiskielto kieltää siihen määrättyä henkilöä ottamasta yhteyttä tai lähestymästä millään tavalla tai seuraamalla tai tarkkailemalla kiellolla suojattua henkilöä. Lähestymiskieltoa voi hakea perusmuotoisena, laajennettuna tai perheen sisäisenä. RIKUn esite: Lähestymiskielto ja sen hakeminen
Nyt on taas aika tarkastella tilannetta ja päivittää lakia tämän päivän tarpeisiin. Oikeusministeriön työryhmä on syksyllä 2021 laatinut mietinnön lähestymiskiellon tehostamisesta. Tavoitteena on parantaa lähestymiskiellon tehokkuutta, vähentää lähestymiskiellon rikkomista ja lisätä erityisesti lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrin turvallisuutta. Mietinnössä ehdotetaan muutettaviksi lähestymiskieltolakia, rikoslakia ja tuomioistuinmaksulakia. Rikosuhripäivystystä kuultiin sekä työryhmän toimikauden aikana että mietinnön valmistuttua.
Mietinnössä on paljon erityisen merkittäviä muutosehdotuksia, joilla on konkreettisesti merkitystä peloissaan olevan vainotun ihmisen elämään. Uhrien rinnalla kulkijana näemme, että erityisen tervetulleita parannusehdotuksia ovat:
- oikeudenkäynnin maksullisuuden poistaminen
- oikeudenkäyntiavustaja valtion varoista
- lähestymiskiellon rikkomiseen liittyvien käsittelyaikojen nopeuttaminen
- osapuolten ohjaaminen tukipalveluihin
- lähestymiskiellon sähköinen valvonta tilanteissa, joissa normaali kielto ei vaikuta tehoavan.
Riski oikeudenkäynnin maksullisuudesta voi estää hakemasta lähestymiskieltoa
Vuonna 2016 tuli voimaan uusi tuomioistuinmaksulaki, jonka myötä lähestymiskiellon hakemisesta tuli maksullista, mikäli kieltoa ei määrätty. Vuonna 2022 summa on 270 euroa.
Moni suojaa tarvitseva jättää hakematta tarpeellista kieltoa kustannusten pelossa. Lähestymiskieltoasian ratkaisuissa lopputuloksen ennakoiminen on haastavaa, eivätkä kaikki uskalla ottaa kuluriskiä. Usein lähestymiskiellon tarve osuu juuri parisuhteen erotilanteeseen, jolloin suojaa hakevan elämisen kustannukset ovat suurimmillaan ja maksukyky pienimmillään. Maksun voimaantulon jälkeen käräjäoikeudessa vireille tulleiden lähestymiskieltoasioiden määrä onkin laskenut yli kolmasosalla. On vaikeaa uskoa, että lähestymiskieltojen tarve olisi kuitenkaan vähentynyt.
Usein lähestymiskiellon tarve osuu juuri erotilanteeseen, jolloin elämisen kustannukset ovat suurimmillaan ja maksukyky pienimmillään.
Mietinnön mukaan tuomioistuinmaksulakia tulisi muuttaa siten, että jatkossa lähestymiskieltolain mukaiset asiat olisivat aina maksuttomia, riippumatta siitä määrätäänkö kielto tai ei.
Oikeudenkäyntiavustaja valtion varoista
Tällä hetkellä lähestymiskieltoasian osapuolet vastaavat oman oikeudenkäyntiavustajansa kustannuksista. Osa oikeusapua tarvitsevista voi saada julkista oikeusapua tuloihin ja varallisuuteen perustuen joko kokonaan tai osittain maksuttomasti. Lähestymiskiellon hakemisella on usein kiire ja silloin olisi mutkattomampaa, että voisi hakeutua oikeusavustajan asiakkaaksi ilman, että tuloja ja varallisuutta tarvitsee selvittää. Kun suojaa tarvitseva tietää, että hänellä on kaikissa tilanteissa mahdollisuus maksuttomaan oikeusapuun lähestymiskieltoasiassa, se helpottaa asioiden kiireellistä hoitamista ahdistavassa tilanteessa.
Oikeusavustaja on yleensä tarpeen sekä hakemuksen laatimisessa että itse oikeudenkäynnissä. Oikeusavustajan palkkio voi muodostua monelle esteeksi, ja suojaa tarvitseva saattaa luopua tarpeellisen lähestymiskiellon hakemisesta kokonaan. Pelkäävälle hakijalle voi olla raskas kokemus perustella itse kiellon tarpeellisuutta, eikä hän tiedä, mikä on oleellista tietoa asian ratkaisemisen kannalta. Oikeusturvavakuutus on yleensä sulkenut pois oikeusavustajan kulujen korvaamisen lähestymiskieltoasioissa.
Pelkäävälle hakijalle voi olla raskas kokemus perustella itse kiellon tarpeellisuutta.
Olisi erittäin tervetullut muutos, että tuomioistuin voisi määrätä lähestymiskiellon hakijalle oikeudenkäyntiavustajan hakijan taloudellisesta asemasta riippumatta, jos hakemuksen perusteena on hakijan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistunut rikos.
Lähestymiskiellon rikkomiseen liittyvien käsittelyaikojen nopeuttaminen
Viime vuosina lähestymiskiellon rikkomisesta tuomituista noin 40 prosenttia on rikkonut kieltoa useammin kuin kerran. Tilastot eivät kuvaa todellista tilannetta lähestymiskiellon rikkomisista. Moni suojattu henkilö ei ilmoita rikkomisista, koska he eivät koe, että siitä on hyötyä heidän tilanteelleen juuri sillä hetkellä.
Moni suojattu henkilö ei ilmoita lähestymiskiellon rikkomisista.
Vaikka itse lähestymiskieltohakemus käsitellään kiireellisenä, usein muutaman viikon sisällä, kiellon rikkomiset etenevät rikosprosessissa normaalissa käsittelyjärjestyksessä. Asiaa käsitellään käräjäoikeudessa yleensä yli vuoden kuluttua siitä, kun rikkomisesta on tehty rikosilmoitus. Lähestymiskielto on jo loppunut siinä vaiheessa, kun asia lopulta käsitellään käräjäoikeudessa. Toisinaan uhkaukset ja häirintäkin ovat jo ehtineet loppua.
Valitettavasti on kokemuksia, että häirintä tai uhkaukset ovat alkaneet uudelleen juuri oikeudenkäynnin aktivoitumisen myötä. On toivottavaa, että lainsäätäjä näkee tarpeellisena myös kiellon rikkomisten käsittelyn kiireellisenä.
Osapuolten ohjaaminen palveluihin
Lähestymiskieltolakiin ehdotetaan poliisille velvoitetta ohjata väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisen yhteydessä kiellolla suojattu tukipalveluihin. On selvää, että ehdotus on välttämätön. Ohjaus tuleekin tehdä mahdollisimman pian ja ”saattaen”, jolloin apuun hakeutuminen ei jää suojatun vastuulle. Oikeudenkäynti tulee lähiaikoina ja tukipalveluille on ilmeinen tarve.
Haluaisimme katsoa tilannetta kuitenkin laajemmin. Myös käräjäoikeudesta tulisi saada tietoa tukipalveluista silloin, kun asiakas harkitsee kiellon hakemista tai hakee lähestymiskieltoa itse käräjäoikeudesta. Hänet tulee ohjata aina rikoksen uhrien tukipalveluihin, joissa osataan käydä keskustelua kiellon mahdollisuuksista ja tarvittaessa auttaa konkreettisesti kiellon hakemisessa. Ohjaamisen tulisi olla systemaattista.
Myös henkilön, jolle kieltoa haetaan, tulee saada ohjausta tukipalveluihin. Sillä voi olla merkittävä vaikutus kiellolla suojatun turvallisuuteen. Vaikka tällaisia tukipalveluita ei ole saatavilla kovin laajasti koko Suomessa, voidaan kehittää erilaisia puhelinpalveluja ja videoyhteyksin tuotettavia palveluja kaikille palvelua vastaanottaville.
Lähestymiskiellon sähköinen valvonta
Aina lähestymiskielto ei tuo toivottua turvaa. Mahdolliset seuraamukset kiellon rikkomisesta eivät kaikkia pidättele. Ääritilanteissa juuri sähköinen valvonta voi olla ainoa keino suojella suojattavan turvallisuutta. Mietinnössä ehdotetaan ansiokkaasti sähköisen valvonnan ottamista keinovalikoimaan, mutta valvonnan mahdollistamiseksi käytännössä vain laajennetussa lähestymiskieltomääräyksessä. Se saattaa osoittautua ongelmalliseksi juuri niissä vakavimmissa tilanteissa, joissa kieltoon määrätty ei noudata lähestymiskieltoa pantavalvonnasta huolimatta.
Mikäli suojattava on joutunut muuttamaan salaiseen osoitteeseen ja mahdollisesti hakemaan turvakieltoa, ratkaisu laajennetusta lähestymiskiellosta antaa kieltoon määrätylle jo viitteitä siitä, missä suojattava asuu. Joissain tilanteissa perusmuotoinen lähestymiskielto voisi toimia paremmin, jolloin kieltoon määrätty ei saisi tietää suojattavan kodin sijaintia. Näitä tilanteita varten tulisikin vielä pohtia erilaisia vaihtoehtoisia turvatoimia sähköisen valvonnan rinnalle myös perusmuotoiseen lähestymiskieltoon, mikä toisi suojatulle lisäturvaa ja tuottaisi vahvemman tunteen oman tilanteen hallinnasta.
Ääritilanteissa juuri sähköinen valvonta voi olla ainoa keino suojella suojattavan turvallisuutta.
Näiden lakiin tehtävien edotusten lisäksi on joukko hyviä käytäntöjä, joita tulisi edistää. Näitä ovat muun muassa osapuolten yhteisten lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät kysymykset: Kuinka tapaamiset järjestetään turvallisesti ja miten ylipäätään lasten asioista sovitaan. Myös MARAK-toiminnan systemaattisempi hyödyntäminen ja suojattavien tukeminen turvasuunnitelmien tekemisessä tulisi sisällyttää palvelurakenteisiin.
Meillä on ollut viisaita ihmisiä pohtimassa lähestymiskiellon tehostamista. Olen hyvin toiveikas, että samaa viisautta ja ymmärrystä löytyy lainsäätäjiltä.
Jaana Koivukangas
Kehitysjohtaja
Rikosuhripäivystys
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2022 aiheena on korona ja sen vaikutukset rikosuhriasioihin. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.