Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Lukuisten naisten elämää varjostaa väkivalta

Blogi

Naisiin kohdistuva väkivalta on tasa-arvoa ja naisten terveyttä koskeva ihmisoikeuskysymys, kirjoittaa RIKUchatissa vapaaehtoisena päivystäjänä toimiva Maria. YK-päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi vietetään 25. marraskuuta.

Hei, kuinka voin auttaa?

Vapaaehtoinen RIKUchat -päivystäjä istuu koneen äärellä, kun näytön ruudulle tulee viesti. Päivystäjä klikkaa sen auki ja aloittaa: ”Hei, miten voin auttaa?” Asiakas kertoo eronneensa väkivaltaisesta puolisostaan ja tehneensä tästä rikosilmoituksen pahoinpitelyn vuoksi. Asiakas kaipaa tukea.

Chat-päivystäjä varmistaa, ettei akuuttia hätää ole, ja ohjaa hänet ottamaan yhteyttä oman alueensa RIKUn palvelupisteeseen. Siellä uhri voi keskustella luottamuksellisesti. Hän voi myös mahdollisesti saada tukihenkilön, joka olisi hänen tukenaan koko oikeusprosessin loppuun saakka.

25.11. on YK:n julistama kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Päivää on vietetty vuodesta 1999 alkaen. Elokuussa 2015 Suomessa tuli voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, niin kutsuttu Istanbulin sopimus.

RIKUchatissa suurin osa yhteydenotoista tulee 18–45-vuotiailta naisilta. Yleisimmät yhteydenoton syyt ovat vallankäyttö, seksuaaliväkivalta tai muu väkivalta.

Koronapandemian aikana kotona avun hakeminen turvallisesti on ollut joissain tilanteissa haastavaa. Chat-keskusteluja on jouduttu käymään salaa puolisolta ja keskusteluja on pitänyt uhkaavan puolison vuoksi lopettaa kesken.

Sukupuoleen perustuva väkivalta voi ilmentyä eri muodoissa

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ovat sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka voivat aiheuttaa tai aiheuttavat taloudellista, henkistä, fyysistä tai seksuaalista haittaa naiselle. Väkivaltaa on myös näillä teoilla uhkailu, pakottaminen ja mielivaltainen vapaudenriisto julkisessa tai yksityiselämässä.

Epäoikeudenmukaista valtasuhteista johtuva naisiin kohdistuva väkivalta on tasa-arvokysymys. Suomen YK-liiton mukaan elämänsä aikana jopa 70 prosenttia kaikista maailman naisista kokee jonkinlaista väkivaltaa.

Vuonna 2014 julkaistun Euroopan unionin perusturvaviraston tutkimuksen mukaan Suomessa lähes joka toinen nainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai molempia. Suomalaisista naisista 53 prosenttia on kokenut henkistä väkivaltaa ja noin 30 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa entisen tai nykyisen kumppanin toimesta. Noin 20 prosentilla on kokemuksia vainosta.

Jokainen nainen voi joutua kokemaan väkivaltaa iästä, asemasta tai kulttuurista riippumatta. Väkivallan uhkaa saattaa lisätä vähemmistöön kuuluminen. Naiset kokevat väkivaltaa yleisimmin yksityisissä tiloissa, kotona tai työpaikoilla sekä verkossa.

Keväällä julkaistu YK-raportti kertoo, että koronakriisin vuoksi naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on kasvussa.

Väkivallan tekijä on useimmiten seurustelukumppani tai puoliso. Väkivaltaisissa suhteissa esiintyy usein monia eri väkivallan muotoja. Toistuvan parisuhdeväkivallan uhri on useimmiten nainen. Vakava parisuhdeväkivalta kohdistuu useimmiten naisiin sekä suurin osa parisuhdeväkivaltaan kuolleista on naisia. Entisen tai nykyisen kumppanin surmaamana Suomessa kuolee vuosittain noin 20 naista. Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusasia.

THL: Tunnista väkivallan eri muodot

Väkivalta voi olla:

  • henkistä
  • fyysistä
  • taloudellista
  • seksuaalista
  • sukupuolistunutta
  • vainoamista
  • laiminlyöntiä
  • kaltoinkohtelua
  • uskontoon tai kulttuuriin liittyvää.

Väkivaltaisesta suhteessa voi päästä irti

Toinen chat-keskustelu alkaa. Asiakas kertoo puolison eristäneen hänet käytännössä kotiin ja kontrolloi hänen kaikkea menemistään . Hän ei uskaltaisi puolison väkivaltaisuuden ja arvaamattomuuden vuoksi erota, mutta kaipaa apua suhteesta irtautumiseen.

Chat-päivystäjä tiedustelee asiakkaan asuinpaikkaa ja antaa hänelle lähimmän turvakodin yhteystiedot sekä kertoo, että turvakotiin voi soittaa tai mennä koska tahansa oma-aloitteisesti. Myös RIKUn palvelupisteessä voi keskustella turvallisesta eroamisesta ja täyttää siellä eroamisen turvasuunnitelman.

Apua on saatavissa

Väkivaltaisesta suhteesta voi olla vaikea irrottautua, eikä eropäätöstä välttämättä tehdä hetkessä. Päätöksen tekoon kuuluu usein surutyötä, omien pelkojen kohtaamista sekä käytännön suunnittelua. Eropäätös vahvistuu usein, kun tiedostaa sen, ettei väkivalta tule loppumaan, ja tietää että apua sekä tukea on saatavilla, eikä omien kokemusten kanssa tarvitse olla yksin.

Istanbulin sopimus velvoittaa, että uhrien saatavilla on oltava palveluja, jotka helpottavat heidän toipumista väkivallasta. Näitä palveluita väkivallan uhreille tarjoavat muun muassa turvakodit, auttavat maksuttomat palvelunumerot ja seksuaalirikosten uhreille Seri-tukikeskukset.

RIKUsta saa ajantasaista neuvoa sekä ohjausta mieltä askarruttaviin asioihin. Ero ja rikosprosessi saattavat olla rankkoja kokemuksia. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet saavat usein valtion varoilla kustannetun oikeudenkäyntiavustajan puolustamaan uhrin oikeuksia oikeudenkäynnissä.

Väkivalta ei välttämättä lopu eroon vaan saattaa jatkua esimerkiksi henkisenä kiusaamisena tai vainoamisena. Vainoaminen on rikosasia, josta voi tehdä rikosilmoituksen. Mikäli vainoaminen ei muuten lopu, on mahdollista hakea lähestymiskieltoa.

Väkivallasta selviytyminen

RIKUn palveluissa uhri voi keskustella muun muassa siitä, minkälainen apu auttaisi häntä selviytymisprosessissa parhaiten. Väkivalta horjuttaa perusturvallisuuden tunnetta, mutta siitä voi selviytyä.

Uhrin on hyvä muistaa, ettei hän ole kokemuksien kanssa yksin. Usein väkivallasta ääneen puhuminen auttaa, se myös mahdollistaa tuen ja käytännön avun sekä uhrille että hänen läheisilleen.

Kenenkään ei pidä joutua sietämään minkäänlaista väkivaltaa, apua ja tukea on tarjolla.

Palvelunumeroita ja chat-palveluita väkivallan uhrille:

Palvelunumeroita seksuaaliväkivallan uhreille:

Lähteet: Istanbulin sopimus, Nollalinja, Rikosuhripäivystys, Suomen YK-liitto, THL Turvakodit, THL Väkivallan muodot

Teksti: Maria, RIKUn vapaaehtoinen