Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Milloin viimeksi kysyit lapselta, onko hän kokenut netissä groomingia tai jotain muuta ikävää?

Blogi

Lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta keskustelu lapsen kanssa voi tuntua vaikealta, mutta ilmiön käsitteleminen on tärkeää, kirjoittaa Pelastakaa Lasten asiantuntija Pauliina Sillfors.

Pauliina Sillfors

Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Tavoitteena groomingissa on kohdistaa lapseen seksuaaliväkivaltaa, kuten houkutella lapsi lähettämään itsestään seksuaalissävytteisiä kuvia tai seuraamaan web-kameran välityksellä tekijän masturbointia. Seksuaaliväkivaltaan pyrkivien tekijöiden keinot vaihtelevat, samoin kuin heidän tavoitteensa lapseen kohdistetun seksuaaliväkivallan muodosta. Grooming-tilanteita kuitenkin usein yhdistää se, että tekijä pyrkii saamaan lapsen toimimaan näennäisen vapaaehtoisesti.

Pelastakaa Lapset kysyi lapsilta heidän kokemuksiaan groomingista ja julkaisi “Grooming lasten silmin – selvitys 11-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemasta groomingista netissä” -selvityksen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten lapset ymmärtävät ja kokevat netissä tapahtuvan groomingin. Kyselyyn vastasi yhteensä 1762 Suomessa asuvaa 11−17-vuotiasta lasta. Selvityksen mukaan grooming on varsin yleistä ja luultavasti paljon yleisempää, kuin mitä me aikuiset osaisimme olettaa. Tulosten mukaan lapset saivat aikuisilta seksuaalissävytteisiä viestejä viikoittain (17 %, n=190) tai vähintään kerran kuukaudessa (29 %, n=320). Tytöt saivat poikia useammin seksuaalissävytteisiä yhteydenottoja aikuisilta. Osa lapsista toi esiin, että grooming on niin yleistä, ettei se oikeastaan tunnu enää missään.

 

No, viimeisen vuoden aikana vastaan tulleet groomaajat ovat alkaneet olla jo niin arkipäivää, että sitä tulee sanottua kaverille/näytettyä näyttökuvia keskustelusta ja naureskeltua niille. Ensimmäisen kerran kun muhun otti tällänen henkilö yhteyttä, en uskaltanut kertoa kenellekkään ja luulin että olin tehnyt jotain väärin, ja mua hävetti. Olin n. 12v.” – vastaaja Pelastakaa Lasten tekemässä selvityksessä.

 

Grooming voi olla pidempiaikainen prosessi, jossa tekijä näkee vaivaa lapsen luottamuksen saavuttamiseksi. Hän voi esimerkiksi selvittää lapsen kiinnostuksen kohteet ja pyrkiä tällä tavoin saamaan lapsen vastaamaan viesteihin. Selvityksen mukaan suurin osa lapsista kertoi heillä olleen tylsää (55 %, n=352) tai olleensa utelias (40 %, n=256), mikä oli johtanut siihen, että lapsi oli vastannut tuntemattoman viesteihin. Kun keskusteluyhteys on avattu, tekijä voi esimerkiksi pikkuhiljaa alkaa ujuttaa keskusteluun jotakin kaksimielistä tai kysellä, onko lapsi koskaan suudellut. Hän voi alkaa myös vedota lapsen tunteisiin ja painostaa lasta. Tekijä voisi lähettää lapselle kuvitteellisesti esimerkiksi jotakin tällaista: ”Etkö sä halua olla enää mun ystävä? Tulin tosi surulliseksi kun et luota muhun ja laita kuvaa. Mäkin laitoin sulle. :(”. Lapsen voi olla vaikea kieltäytyä.

Grooming voi edetä myös nopeasti. Kyse voi olla esimerkiksi yksittäisestä yhteydenotosta sosiaalisen median alustalla. Keskustelu voi olla alusta lähtien flirttaileva tai kääntyä nopeasti seksiin liittyviin asioihin. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan enemmistö groomingia kokeneista lapsista (66 %, n=657) koki, että keskustelu oli heti alusta alkaen ollut seksuaalissävytteistä ja tekijä oli kysellyt henkilökohtaisia tai intiimejä asioita. Tekijä voi myös tarjota lapselle rahaa tai muuta materiaa vastapalkkioksi esimerkiksi kuvista tai tapaamisista.

Selvitykseen vastanneista lapsista kolmasosa ei ollut kertonut grooming-kokemuksistaan kenellekään. Valtaosa heistä, jotka kertoivat kokemuksistaan, kertoivat ystävälle (93 %, 617). Vastauksissa nousi esille kysymisen tärkeys: se, että aikuinen oli ottanut asian puheeksi tai kysynyt asiasta, oli saanut lapsen kertomaan tapahtuneesta. Lapset toivat esille, että groomingista puhutaan liian myöhään. Valitettavan moni oli vasta myöhemmällä iällä ymmärtänyt kokeneensa groomingia nuorempana. Lapset toivoivat, että heille annettaisiin aiheesta tietoa, sillä he eivät sitä välttämättä uskalla itse pyytää.

Lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta keskustelu lapsen kanssa voi tuntua haastavalta ja sitä saatetaan siirtää aina vain myöhemmäksi, kunnes lapsi on vanhempi. Ilmiön käsitteleminen lapsen kanssa on kuitenkin todella tärkeää jo varhaisessa vaiheessa. Tiedon ja toimintaohjeiden antaminen lapselle auttaa lasta tunnistamaan häirintä- ja väkivaltatilanteet sekä toimimaan näissä tilanteissa ja niiden jälkeen. Lapsille tulisi tarjota tietoa myös siitä, miten toimia, jos lapsen ystävä kertoo hänelle saaneensa oudolta tuntuvia yhteydenottoja tai keskustelevansa seksuaalissävytteisiä asioita nettikaverin kanssa.

Keskustelu aiheesta välittää lapselle myös viestin siitä, että näistä asioista saa puhua ja aikuiselta voi kysyä, jos jokin yhteydenotto mietityttää. Jotta lapsi tai nuori rohkenee kertoa huolistaan aikuiselle, edellyttää se aikuiselta myös sellaisten tilanteiden luomista, jossa lapsi kokee olevansa turvassa luotettavan aikuisen kanssa, joka hyväksyy lapsen sellaisena kuin hän on. Lisäksi näissä tilanteissa olisi kuitenkin muistettava myös kysyä lapselta, onko hän kokenut netissä groomingia tai jotain muuta ikävää tai outoa. Kysyminen toimii myös luvan antamisena lapselle kertoa kokemuksistaan. Näitä tilanteita tulee meidän aikuisten tarjota lapsille riittävän usein. Yhdenkään lapsen ei tulisi jäädä kokemansa kanssa yksin ilman aikuisen tukea. Tarjoa siis lapselle tietoa, kysy ja kuuntele.

Jos epäilet, että lapsi tai nuori on kohdannut netissä seksuaalista häirintää tai groomigia, ilmoita siitä Pelastakaa Lasten Nettivihje-palveluun (Nettivihje.fi) tai suoraan poliisille.

 

Teksti: Pauliina Sillfors, Asiantuntija, VTM
Pelastakaa Lapset, Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminto

Lue lisää

Lapsi ja nuori rikoksen uhrina