Vahingonkorvausten vaatiminen pahoinpitelijältä – Juristi vastaa

Olen joutunut nykyisen puolisoni pahoinpitelemäksi. Tapahtuneesta on tehty rikosilmoitus. Poliisi on ohjeistanut minua ilmoittamaan heille korvausvaatimukseni. Mitä korvauksia voi vaatia ja miten se tehdään?

Voit vaatia vahingonkorvauksia niistä haitallisista seurauksista, jotka vahinko on sinulle aiheuttanut. Vahingonkorvauksista on säännelty vahingonkorvauslaissa. Pahoinpitelyasiassa on mahdollista vaatia vahingonkorvausta henkilövahingoista sekä lisäksi joissain tapauksissa myös kärsimyskorvausta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n nojalla henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta. Kivulla tarkoitetaan äkillistä, tiettynä hetkenä ilmenevää tunnetta, kun taas särky ilmenee ja jatkuu pidemmän aikaa. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Pysyvä haitta puolestaan tarkoittaa nimensä mukaisesti pysyväisluonteista henkilövahingosta aiheutunutta haittaa. Pysyvästä haitasta puolestaan määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. Suuntaa-antavia arvioita henkilövahinkojen vuoksi tuomittavista vahingonkorvaussummista voi katsoa Henkilöasiain neuvottelukunnan suosituksista, jotka löytyvät esimerkiksi Internetistä .

Kärsimyskorvausta voidaan puolestaan tuomita maksettavaksi vahingonkorvauslaissa erikseen lueteltujen tekojen johdosta aiheutuneen negatiivisen tunnetilan hyvittämiseksi. Kärsimyskorvauksesta on säännelty vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:ssä, ja kyseisen säännöksen mukaan kärsimyskorvaukseen on oikeus esimerkiksi sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu tai jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu. Kärsimyskorvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

Korvausvaatimusten tueksi kannattaa säilyttää kaikki asiaan liittyvät laskut, kuitit, asiantuntijalausunnot kuten lääkärinlausunnot, arviot sekä muut kirjalliset selvitykset aiheutuneista vahingoista. Korvausvaatimuksia esitettäessä on yksilöitävä aiheutuneiden vahinkojen laatu sekä aiheutuneiden vahinkojen euromäärät. Korvaussummille on mahdollista vaatia myös laillista korkoa. Korvausvaatimukset voi esittää joko esitutkinnassa poliisille tai myöhemmin suoraan käräjäoikeudelle. Voi olla jopa perusteltua esittää korvaus-vaatimukset vasta käräjäoikeudelle, sillä rikoksesta aiheutuneet kulut eivät ole välttämättä vielä täysin selvillä poliisin suorittaessa esitutkintaa. Toisaalta poliisille ilmoitetut korvausvaatimukset eivät ole asianomistajaa sitovia, vaan hän voi vielä myöhemmin muuttaa niitä.

Asianomistaja voi pyytää korvausvaatimustensa esittämisen yhteydessä syyttäjää ajamaan korvausvaatimuksiaan. Syyttäjä voi ajaa vahingonkorvausvaatimusta, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton. Asianomistaja voi ajaa korvausvaatimuksiaan käräjäoikeudessa myös itse tai valitsemansa avustajan avustuksella. Mikäli asianomistaja haluaa käyttää avustajaa, olisi avustajaan hyvä ottaa yhteyttä viimeistään silloin, kun on aika esittää korvausvaatimukset käräjäoikeudelle.

lakimies Jenna Laurikkala
Iisalmi

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2016.

Lue koko lehti (pdf)