Kiusaamiseen puututtava yhteistyöllä
Nuorten elämä on kautta aikojen ollut vauhdikasta ja joskus melkoisen hämmentävääkin aikuisten maailmasta käsin katsottuna. Olen saanut seurata tätä 30 vuoden työurani aikana eri rooleista. Tutuksi on tullut niin lastensuojelu, yläkoulun erityisopetus kuin järjestökenttä.
Liian usein aikuisten suusta kuulee väitteitä, että nuoret ovat laiskoja, ylimielisiä ja muuten huonosti käyttäytyviä. Koenkin tärkeänä herätellä aikuisia kiinnittämään huomiota siihen, miten nuorista puhutaan ja kuinka heitä kohdataan. Tämä on erityisen tärkeää oireilevien nuorten kohdalla. Pahimmillaan aikuiset omalla toiminnallaan luovat stigmaa, jossa nuorelle ei anneta muuta vaihtoehtoa kuin ”olla ongelmanuori”.
Puututaan kiusaamiseen
Nykyisessä työssäni Aseman Lapset ry:ssä olemme tehneet vuosia yhteistyötä poliisin kanssa tilanteissa, joissa nuoret oirehtivat rikoksilla ja väkivallalla. Koulussa tapahtuva väkivalta on erityisen vakavaa siitä syystä, että koulu on paikka, jonne nuorten on velvollisuus mennä. Oppilailla pitäisi olla rauha oppia ja opettajilla puolestaan työrauha oman työnsä tekemiseen.
Rikoskomisario Marko Forss selvitti Helsingissä kevään 2016 aikana kouluista tulleet rikosilmoitukset. Niitä oli tehty 90 kappaletta, joista seitsemässä epäiltynä oli opettaja ja lopuissa koulun oppilas. Pääsääntöisesti oppilaat olivat alle 15-vuotiaita ja siten rikosoikeudellisen vastuun ulkopuolella.
Näiden havaintojen pohjalta kehkeytyi kiusaamiseen puuttuva hanke, jossa yhteistyössä nuorisotutkijoiden ja poliisin kanssa tehdään näkyväksi kiusaamisen problematiikkaa kiusaajan, uhrin, perheen, koulun ja eri ammattikuntien näkökulmasta. Tämän pohjalta kehitetään uusia keinoja erityisesti monimutkaisiin ja pitkittyneisiin kiusaamistapauksiin puuttumiseksi.
Verkostotyöllä eteenpäin
Kokemusten mukaan puuttuminen on vaikeaa, jos aikuinen – oli sitten kyse opettajasta tai vanhemmasta jää yksin haastavien tilanteiden kanssa. Aina kun nuori oirehtii, tulisikin yhteistyötä lisätä koulun, kodin ja muiden toimijoiden kuten nuorisotoimen, lastensuojelun ja järjestöjen kanssa. Hyvällä verkostotyöllä voimme varmistaa tarvittavat resurssit asioiden selvittelyyn ja korjaamiseen.
Lapset ja nuoret taas tarvitsevat kehitystään vastaavan intervention. Liian usein nuorten keskinäisissä konflikteissa tekijät ja uhrit jäävät ilman kestävää puuttumista. Jos esimerkiksi koulukiusaaminen on jatkunut pitkään, voi uhrin olla vaikea luottaa siihen, että koulun henkilökunta pystyy ratkaisemaan konfliktin. Silloin ulkopuolisella, puolueettomalla aikuisella kuten nuorisotyöntekijällä voi olla tärkeä rooli konfliktin ratkaisemisessa. Toisaalta väkivalta ja kiusaaminen voivat tapahtua vapaa-ajalla. Koulutyö kuitenkin kärsii, jos ratkaisematon konflikti seuraa kouluun.
Tarpeeksi varhainen tuki on tärkeää, jotta uhrin pelot ja ajatus kouluun menosta eivät pääse kasvamaan niin suureksi, että tarvitaan psykiatrista tukea ja koulun vaihtamista. Valitettavasti tällaisiakin tapauksia on tullut eteen. Toisaalta tekijät eivät välttämättä ymmärrä tekonsa seurauksia tai voivat itse olla järeänkin tuen tarpeessa. Ilmiön monimuotoisuuteen ja siihen, miten voisimme yhdessä tehdä asiat paremmin, etsimme parhaillaan ratkaisuja.
Heikki Turkka, hankepäällikkö
Aseman Lapset ry
|
Aseman Lapset ry
|
Kirjoitus on julkaistu lehdessä 1/2017.