Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Rikosuhrin oikeuspsykologinen valmistelu oikeudenkäyntiin

Rikosuhri tulisi aina valmistella oikeudenkäyntiin. Erityisen tärkeätä valmistelu on tapauksissa, joissa on kyse sana sanaa vastaan -tilanteesta. Ilman valmistelua rikosuhrin mahdollinen jännittäminen ja ahdistuneisuus kuulemistilanteessa voi vaikuttaa kertomuksen johdonmukaisuuteen, yksityiskohtien runsauteen ja muihin sellaisiin seikkoihin, joita usein pidetään oikeudessa näyttönä kertomuksen uskottavuudesta.

Suomessa on viime vuosina kehitetty ulkomaiseen tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa oikeuspsykologista Cope for Court -valmistelumenetelmää oikeuteen kuultavaksi meneville henkilöille. Menetelmä tuo oman lisäarvonsa vapaaehtoisten rikosuhrien tukihenkilöiden ja lakimiesten jo työssään tekemään valmistelutyöhön. Menetelmänä oikeuspsykologinen valmistelu käsittää kolme osa-aluetta:

a)    Kuultavan oikeusedukaatio on koulutuksellinen ja psykoterapeuttinen työskentelytapa, joka lisää henkilön ymmärrystä oikeusprosessista ja hänen roolista siinä, sekä erityisesti edesauttaa henkilöä kohtaamaan ja käsittelemään kuulemistilanteen hänessä herättämiä tunteita ja ajatuksia. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset henkilön hyvälle kuulemiselle, lisätä hänen itseluottamustaan kuultavana sekä tarjota keinoja kuulemisen mahdollisesti herättämien kielteisten tunteiden hallintaan. Työskentelyssä voidaan hyödyntää erilaisia mielikuva- ja rentoutumisharjoituksia sekä haitallisten muistojen käsittelyä helpottavaa EMDR-menetelmää.

b)    Oikeudellisen avustajan oikeusedukaatiossa puolestaan lisätään rikosuhrin oikeudellisen avustajan ymmärrystä rikosuhrin psykologisista vahvuuksista ja mahdollisista heikkouksista oikeudessa kuulemisen osalta. Tämä kattaa muun muassa kuultavan henkilön vuorovaikutustyylin ja viestintätaitojen arvioimisen, mahdollisen traumatisoitumisen arvioimisen sekä oikeudellisen avustajan informoimisen siitä, millaisia odotuksia ja tunteita kuuleminen on rikosuhrissa ennalta herättänyt.

c)    Rikosuhrin ja oikeudellisen avustajan vuorovaikutussuhteen ja kuulemiskäyttäytymisen analysointi on valmistelun kolmas osa-alue, ja se kattaa neuvonannon henkilöiden puheviestintätaidoissa ja vuorovaikutusosaamisessa. Tavoitteena on mahdollisimman sujuvan ja ymmärrettävän viestintäsuhteen luominen henkilöiden välille.

Oikeuden istunnolla voi olla lisätraumatisoiva vaikutus

Oikeuspsykologisen valmistelun taustalla on ajatus siitä, ettei oikeuteen kuultavaksi menevän henkilön tulisi kärsiä siitä, ettei hän ymmärrä mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu tai hän ei ole valmistautunut esimerkiksi rikoksesta syytetyn oikeudellisen avustajan kuulemiseen. Kuuleminen ei saisi aiheuttaa hänessä huomattavaa psykologista stressiä ja ahdistusta.

Huomattava osa raiskausrikoksen uhreista pelkää oikeudenkäyntiä. Lisätraumatisoitumisen ennalta-ehkäisemiseksi rikosuhri tulee valmistella erityisesti rikoksesta syytetyn oikeudellisen avustajan kuulemiselle. Ei ole poikkeuksellista että syytetyn avustaja kuulemisen yhteydessä kyseenalaistaa rikosuhrin muistin toimintaa, syyttää tätä valehtelemisesta, keskeyttää tämän puheen, hyökkää verbaalisesti hänen kimppuunsa, tai laittaa sanoja tämän suuhun. Tällainen käyttäytyminen on omiaan syventämään rikosuhrin kokemusta itsenäisyyden ja kontrollin menetyksestä.

Valmistelun hyödyt

Oikeuspsykologinen valmistelu ajaa kaikkien istunnossa läsnä olevien henkilöiden etua. Rikosuhrin näkökulmasta onnistunut valmistelu tuottaa hänelle tietoa kuulemistilanteesta, vähentää hänen kokemaa ennakkojännitystä ja ahdistusta, kehittää hänen viestintätaitoja, lisää hänen luottamustaan siihen, että oikeudellinen avustaja kokee tärkeäksi hänen kuulemisen ja vähentää kuulemisesta lisätraumatisoitumisen riskiä.

Ulkomainen tutkimus raiskausrikoksen uhreista osoitti, että valmistelu vähensi merkitsevästi heidän ennakkoon kokemaa ahdistusta ja edesauttoi sitä, että he eivät kokeneet oikeusprosessia kielteisellä tavalla tai suhtautuneet oikeuslaitokseen vihaisesti, pelokkaasti tai turhautuneesti.

Rikosuhrin oikeudellinen avustaja hyötyy valmistelusta, koska valmistelun on todettu lisäävän kuultavan henkilön itsevarmuutta sekä kertomuksen uskottavuutta. Kertomuksen sisällön osalta valmistelun on myös todistajilla todettu lisäävän sen laajuutta ja vähentävän kertomuksessa esiintyvien virheiden määrää, enkä näe syytä olettaa, etteikö näin olisi myös rikosuhrien osalta.

Oikeudenkäynnin toteutumisen ja tuomioistuimen näkökulmasta se, että kuultavan henkilön viestinnälliset taidot ovat kuulemistilanteessa parhaat mahdolliset (eivätkä niitä rajoita esimerkiksi pelon tuntemukset), on pelkästään myönteinen seikka, koska samalla se lisää kertomusten informaatioarvoa ja kohottaa todistusten laatua.

Käytännön kokemuksia menetelmän käytöstä

Menetelmää on toistaiseksi toimestani käytetty viime vuosina sekä toimistomme omissa että muiden lakitoimistojen hoitamissa tapauksissa käsittäen asianomistajia pahoinpitelyrikoksissa, raiskausrikoksissa, työrikoksissa ja psyykkisesti raskaiksi koetuissa siviiliasioissa. Osassa tapauksia olen tavannut rikosuhria yhdessä hänen oikeudellisen avustajansa kanssa ja osassa olen konsultoinut osapuolia erikseen.

Käytännössä oikeuspsykologinen valmistelu edellyttää tapauksesta riippuen yleensä noin 60–90 minuuttia kestävän työskentelyn rikosuhrin kanssa ja noin 30 minuutin työskentelyn hänen asiaa hoitavan lakimiehen kanssa. Työskentelyn keskiössä on oikeuden istunto ja erityisesti siinä tapahtuva rikosuhrin kuuleminen. Haittavaikutuksia menetelmällä ei ole todettu olevan.

Valmistelusta aiheutuneista kuluista (yleensä 140–300 euroa) rikosuhrit ovat hoitamissani tapauksissa saaneet korvauksen silloin kun vastaaja on tuomittu vahingonkorvauksiin.

Lopuksi

Kuultavan oikeuspsykologisen valmistelun yhteydessä nousee esiin toisinaan kysymys siitä, missä määrin rikosten uhreja voidaan auttaa tai hoitaa ennen oikeudenkäyntiä niin, ettei se vaikuta kielteisellä tavalla heidän esiintymiseensä oikeudessa. Kysymys pohjautuu ajatukseen siitä, että rikosuhri on oikeudessa sitä uskottavampi, mitä tunteikkaammin hän siellä esiintyy.

Todellisuudessa oikeuslaitoksen tuomareilla tehdyt kyselytutkimukset eivät tue tällaista oletusta. Nähdäkseni asianmukaista ei ole manipuloida rikosuhrin tunteikkuutta ja siksi jättää auttamatta tai valmistelematta häntä, mikäli pyrkimyksenä on lisätä rikosuhrin kertomuksen uskottavuutta oikeudessa. Myöskään terveydenhoidon etiikan näkökulmasta katsoen tämä ei voi olla hyväksyttävää.

Oikeuspsykologinen valmistelu ja sen vaikutukset huomioiden rikosuhrin kannattaa kuitenkin kertoa oikeudessa, että hän on saanut esimerkiksi jännittämiseen ja ahdistuneisuuteen liittyviin oireisiinsa apua. Tärkeää on kuvata rikoksen aiheuttamia vaikutuksia ja mahdollisia psyykkisiä oireita siten, kuin ne ilmenivät välittömästi rikoksen jälkeen, ennen avun saamista.

Helinä Häkkänen-Nyholm
Kirjoittaja on oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti ja psykoterapeutti, joka työskentelee erityisasiantuntijana psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridicassa.

Oikeuspsykologisesta valmistelemisesta laajemmin: psyjuridica.com/oikeuspsykologinen-valmisteleminen/

Kirjoitus on julkaistu lehdessä 1/2017.

Avaa koko lehti (pdf)

 

Kirjallisuus

Boccacini, M., T., Gordon, T., & Brodsky, S. L. (2005). Witness preparation training with real and simulated criminal defendants. Behavioral Sciences and the Law 23(5), 659-687.
Ellison, E. (2007). Witness preparation and the prosecution of rape. Legal Studies 27(2), 171–187.
Häkkänen-Nyholm, H. (2017). Kuultavan oikeuspsykologinen valmistelu oikeudenkäyntiin tai välimiesmenettelyyn. Defensor Legis 1, 118-131.
Kebbell, M. R., O’Kelly, C. M. E., & Gilchrist, E. L. (2007). Rape victims’ experiences of giving evidence in English courts: A survey. Psychiatry, Psychology and Law 14(1), 111-119.
Konradi A. (2010). Creating victim-centered criminal justice practices for rape prosecution. Teoksessa Peyrot, M. & Lee Burns, S. (Toim.) New approaches to social problems treatment: Research in social problems and public policy 17 (s. 43-76). Bingley, England: Emerald Group.
Raijas, R. (2001). Raiskaustrauman vaikutus oikeusjärjestelmässä toimimiseen. Oikeus, 30(3), 357-365,
Wheatcroft, J. M., & Ellison, L. (2012). Evidence in court: Witness preparation and cross-examination style effects on adult witness accuracy. Behavioral Sciences and the Law 30(6), 821-840.