Lapsen edunvalvonta rikosprosessissa ja lapsiystävällinen tandem-malli
Esitutkintalain 8 § mukaan tuomioistuimen on määrättävä alle 18-vuotiaalle lapselle esitutkintaa varten edunvalvoja, kun huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta.
Tällainen tilanne on, kun huoltajaa, huoltajan läheistä, kuten isovanhempaa, avopuolisoa tai sisarusta epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta. Tutkinnanjohtaja tekee tuomioistuimelle hakemuksen edunvalvojan määräämisestä. Hakemuksen voi tehdä myös syyttäjä, maistraatti tai sosiaaliviranomainen. Edunvalvoja määrätään tiettyyn rikosasiaan ja määräys loppuu, kun rikosasia on loppuun käsitelty.
Edunvalvojan tehtävät tandem-mallissa
Oikeusavustaja on usein hoitanut myös edunvalvojan tehtävät. Oikeusavustajan ja edunvalvojan tehtävässä on kuitenkin eroavaisuuksia. Oikeusavustaja on sidottu päämiehensä tahtoon, mutta edunvalvoja ei. Hänellä on rinnakkainen puhevalta lapseen nähden ja hänen lähtökohtansa on lapsen etu. Edunvalvonnassa keskeistä on lapsen mielipiteen selvittäminen, lapsen edun arviointi sekä työskentely lapsen kanssa. Oikeusavustajan tehtävässä on keskeistä varmistaa, että lapsen juridiset edut ja hänelle kuuluvat korvaukset tulevat toteutumaan.
Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta lapselle on hyvä hakea erillinen edunvalvoja. Erityisesti tämä tulee esiin, kun käydään toimeksiantoa koskevia neuvotteluita, päätetään esitettävistä vaatimuksista sekä siitä haetaanko käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta. Tätä edunvalvojan ja oikeusavustajan yhteistyömallia kutsutaan tandem-malliksi.
Lastensuojelun edunvalvoja hoitaa lapsen edunvalvojan tehtävät sekä käyttää lapsen puhevaltaa huoltajan sijaan. Lapselle erikseen määrätty oikeudenkäyntiavustaja vastaa rikosasian oikeudelliseen hoitamiseen liittyvistä tehtävistä. Edunvalvonta on näin erotettu oikeudenkäyntiavustajan tehtävistä.
Tandem-mallissa korostuu edunvalvojan ja avustajan keskinäinen yhteistyö. Mallin juuret ovat Englannissa, josta se on levinnyt myös muualle. Mallia on pidetty toimivana ja lapsiystävällisenä käytäntönä.
Edunvalvojan keskeisenä tehtävänä on pitää lapsi omassa prosessissaan osallisena lapsen iän mukaisella tavalla. Edunvalvoja kertoo lapselle, miten rikosprosessi eri vaiheissa etenee tapaamalla ja kertomalla hänelle prosessin vaiheista. Edunvalvoja hakee asianajajan toimimaan lapsen oikeusavustajana ja sopii hänen kanssaan tehtävänjaosta. Jos edunvalvojan näkemys lapsen edusta on ristiriidassa lapsen oman näkemyksen kanssa, lapselle määrätty oikeudenkäyntiavustaja tuo esille lapsen näkemyksen. Mikäli lapsen etu edellyttää, edunvalvoja on läsnä myös oikeudenkäynnissä.
Edunvalvoja huolehtii rikosprosessin lapsiystävällisyydestä. Edunvalvoja voi yrittää vaikuttaa esitutkinnan ja syyteharkinnan kestoon, oikeuskäsittelyn lapsiystävällisyyteen ja kaikkiin vastaaviin asioihin. Eri viranomaiset huomioivat edunvalvojan huolenaiheen lapsen traumatisoitumisesta prosessin pitkittymisen vuoksi. Edunvalvoja voi pyrkiä vaikuttamaan asioiden ja menettelyiden sisältöihin tavalla, jotka ovat lapsen edun mukaisia rikosprosessissa. Rikokset, joissa lapsi on asianomistajana, ovat enimmäkseen väkivalta- ja seksuaalirikoksia.
Keskeistä rikosprosessin edunvalvonnassa on, ettei lapsen tarvitse huolehtia asiasta ja lapselle on kerrottu hänen ikätasoaan vastaavalla tavalla mitä seuraavaksi tapahtuu. Edunvalvoja kuuntelee, millaisia kysymyksiä lapsella on ja antaa niihin tarpeenmukaiset vastaukset. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä esitutkintaviranomaisen kanssa. Edunvalvoja ei kuitenkaan toimi lapsen tukihenkilönä. Mikäli tukihenkilö on tarpeen rikosprosessissa, edunvalvoja huolehtii sen hankkimisesta.
Käytännöt kehittyvät
Lapsen oikeuksiin perustuvat edunvalvonnan käytännöt ovat Suomessa melko tuoreita ja valtakunnallisesti niissä on eroavaisuuksia. Pelastakaa Lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja SOS-lapsikylän yhteinen lastensuojelun edunvalvojahanke kehitti vuosina 2005–2012 lastensuojelun edunvalvontakäytäntöjä. Tällöin alkoi myös lastensuojelun edunvalvojien kouluttaminen.
Vuonna 2008 voimaan tulleessa lastensuojelulaissa vahvistettiin lapsen osallisuutta ja edunvalvojan määrääminen lastensuojeluprosessiin mahdollistui. Lapselle on tämän jälkeen voitu määrätä rikosprosessiin edunvalvoja, jolla on taustakoulutuksena lastensuojelun koulutus, mutta myös riittävä tuntemus rikosprosessista.
Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom on koordinoinut lastensuojelun edunvalvojatoimintaa vuodesta 2012 alkaen Kaakkois-Suomessa. Koordinaation yhtenä tehtävänä on alueellisen edunvalvojarekisterin ylläpitäminen ja edunvalvojien etsiminen rikos- ja lastensuojeluprosesseihin. Edunvalvojille tarjotaan koordinaation kautta ryhmätyönohjausta ja edunvalvontaprosessin toimijoille konsultaatioapua.
Kaakkois-Suomessa rakennettiin toimintamalli, kun lapsi tarvitsee edunvalvojan. Rikosepäilyissä, joissa lapsi tarvitsee edunvalvojan, on tutkija yhteydessä koordinaattoriin sopivan edunvalvojan löytämiseksi. Tutkijan saatua edunvalvojan yhteystiedot tehdään poliisissa hakemus edunvalvojan määräämiseksi. Edunvalvojan saadessa edunvalvontamääräyksen, hän etsii oikeusavustajan prosessiin ja aloittaa yhteistyön lapsen ja rikosprosessin toimijoiden kanssa.
Koordinaatio on ollut tärkeä tuki niin edunvalvojille kuin alueen toimijoillekin. Alueilla, joissa ei koordinaatiota ole, lastensuojelutaustaisten edunvalvojien tiedot löytyvät THL:n edunvalvojapankista.
Marjukka Heikkilä
erikoissuunnittelija
Kaakkois-Suomen sosiaalialan Osaamiskeskus Oy Socom
Kuva: Socom
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2018.