Nopea poistuminen Siirry sisältöön

MARAK auttaa lähisuhdeväkivallan uhreja nyt myös Virossa

Eri alojen asiantuntijat ovat myös Virossa alkaneet kiinnittää vuosi vuodelta enemmän huomiota lähisuhdeväkivallasta kärsivien perheiden ongelmiin.

Asiantuntijoihin otetaan yhä useammin yhteyttä lähisuhdeväkivallan vuoksi, toistuvan väkivallan osuus tapauksista on kaikista toimenpiteistä huolimatta korkea ja usean viime vuoden tilastot osoittavat, että joka kolmas henkirikos tehdään lähisuhdeväkivaltatilanteessa.

Sekä tutkimukset että toistuvien tapausten suuri tilastollinen osuus osoittavat, että uhrien on vaikea löytää ulospääsyä väkivallan kierteestä. Asiantuntijoiden puuttumista asiaan hankaloittavat vaikeudet lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa sekä puutteelliset tiedot lähisuhdeväkivallan toimintamekanismien erityispiirteistä. Vaikka asiantuntijat tekevät nykyäänkin tapauskohtaista yhteistyötä, se ei ole muodoltaan järjestelmällistä eikä tekijöillä ole yhteisiä metodeja, ohjeistuksia tai tehokkaassa yksilökohtaisessa ohjauksessa tarvittavia tietoja. Pullonkaulan muodostaa tällä hetkellä myös se, että uhrien henkilökohtaisia tarpeita ja riskejä ei arvioida järjestelmällisesti eikä uhreille tarjottavia palveluita ole koordinoitu.

Viron olosuhteisiin soveltuvaa mallia kehitetään

Viron sisäministeriö ja Sosiaaliturvaviraston valtakunnallinen rikosuhriapu ovat yhteistyössä käynnistäneet Riskiperheiden ja lähisuhdeväkivallasta kärsivien perheiden kartoitus ja heidän ongelmiensa ratkaiseminen verkostotyömenetelmällä -hankkeen vuosiksi 2016–2021. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja kokeilla Viron olosuhteisiin soveltuvaa yksilökohtaisen työn mallia. Kehitystyön perustana käytetään MARAK-toimintamallia (moniammatillinen riskienarviointi) ja hankkeen puitteissa tutustutaan alan hyviin käytäntöihin Suomessa ja Britanniassa. Hanketta tukee Euroopan sosiaalirahasto.

Hankkeen puitteissa laaditaan yksilökohtaisessa työssä käytettävä malli, testataan ja muokataan sitä tarvittavilta osin ja lopulta laajennetaan mallin käyttöä Viron eri osiin. Paikallistason ammattilaiset (poliisit, rikosuhriavun työntekijät, kunnan tai kaupungin sosiaalityöntekijät ja/tai lastensuojelun työntekijät, naisten tukikeskuksen työntekijät, terveydenhuollon ammattilaiset, ehdonalaisvalvojat, oppilaitosten edustajat ja muut uhrien kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat) saavat vähintään kymmenessä Viron maakunnassa koulutuksen mallin käyttöön lähisuhdeväkivallasta kärsivien perheiden tukityössä.

Viron oloihin sovellettu MARAK-toimintamalli tulee olemaan useiden eri alojen ammattilaisten käyttämä työkalu. Samalla se tarjoaa tietoa ja kokemuksia muun muuassa lähisuhdeväkivallan uhrin tunnistamisesta, hänen tarpeidensa ja tilanteen vakavuuden arvioinnista sekä yhteistyöstä muiden asiantuntijoiden kanssa: millä tavalla asiasta on heille ilmoitettava ja miten tukitoimia voidaan suunnitella ja tarjota yhdessä. Korkean riskin tilanteiden tunnistamisen kautta voidaan kehittää entistä tehokkaampia keinoja parantamaan uhrien turvallisuutta tulevaisuudessa.

Vapaaehtoiset mukaan auttamaan rikosten uhreja

Samaan aikaan MARAK-toimintamallin kehittämisen kanssa ollaan myös käynnistämässä uudelleen vapaaehtoisten tukihenkilöiden järjestelmää valtakunnallisen rikosuhriavun yhteyteen. Alkuvaiheessa vapaaehtoisten on tarkoitus toimia alueellisten MARAK-työryhmien rinnalla, mutta myöhemmin palvelu halutaan laajentaa kattamaan kaikki vastaavanlaatuista apua tarvitsevat kohderyhmät.

Osana palvelun suunnitteluprosessia asiantuntijat ovat käyneet Suomessa tutustumassa THL:n ja RIKUn vastaaviin, huolellisesti kehitettyihin käytäntöihin. Tapaamiset RIKUn edustajien kanssa ovat toimineet inspiraation lähteinä ja tukena myös Virossa MARAK-mallia testaavien maakuntien ammattilaisille.

Vuonna 2016 MARAK-malli otettiin kokeiluluonteisesti käyttöön Põlvamaan maakunnassa ja kuluvan vuoden jälkipuoliskolla mukaan liittyvät Läänemaa (Haapsalu) ja Länsi-Virumaa (Rakvere). Ammattilaisten työn tueksi on laadittu ohjemateriaalia yksilökohtaista verkostotyötä ja väkivallan riskin arviointia varten. Maakuntien ammattilaiset (poliisit, rikosuhriavun ja naisten tukikeskusten työntekijät, lastensuojelun työntekijät ja sosiaalityöntekijät, syyttäjänviraston, opetusalan ja terveydenhuollon edustajat, vapaaehtoiset tukihenkilöt jne.) ovat osallistuneet teemakoulutuksiin ja vierailleet asiantuntijoiden luona Suomessa ja Britanniassa hakemassa uusia ideoita. MARAK-työryhmiin on muodostumassa vakiokokoonpanoja, ja eri alojen ammattilaiset havaitsevat ja arvioivat lähisuhdeväkivallan riskejä yhä rohkeammin ja perustellummin.

Viron poliisi- ja rajavartiovirasto saa vuosittain noin 15 000 ilmoitusta perheriidoista ja -väkivallasta. Tapauksia on paljon ja niistä jokaista on lähestyttävä omalla tavallaan. Jotta tilanteet saataisiin hoidettua asianmukaisesti, myös poliisihallinto on – rinnan MARAK-mallin soveltamisen kanssa – ryhtynyt kehittämään mekanismia lähisuhdeväkivallan riskien arvioimiseksi. Ensimmäisillä alueilla aletaan syksyn kuluessa arvioida tapauksia DASH-riskinarviointilomakkeita käyttäen. Tarkoituksena on saada kokonaiskuva siitä, minkä asteisista riskeistä ja tilanteista poliisille ilmoitetaan, ja tämän jälkeen suunnitella yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa parhaita tapoja reagoida erilaisiin tapauksiin.

Toivomme, että lähisuhdeväkivallan uhan alla elävien ja väkivaltaa kokevien auttamiseksi kehitetty MARAK saadaan vaiheittain otettua käyttöön myös Viron muissa maakunnissa ja malli tarjoaa eri alojen ammattilaisille tukea heidän työssään. Toimivien verkostojen kautta voimme tällöin tarjota kipeästi kaivattua ja ammattitaitoista apua lähisuhdeväkivallan uhreille.

Triin Raudsepp
projektipäällikkö,
Viron Sosiaaliturvaviraston rikosuhriosasto

 

 

 

 

Rikosurhriapu tukee uhreja Virossa

Rikosuhriapu on Virossa julkinen palvelu, jonka tarkoituksena on rikoksen, laiminlyönnin, huonon kohtelun tai fyysisen, henkisen taikka seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneiden henkilöiden toimintakyvyn ylläpito tai parantaminen. Valtakunnallisen rikosuhriavun toiminnan järjestämisestä vastaa Viron sosiaaliministeriön alaisuudessa toimiva Sosiaaliturvavirasto.

Rikosuhriavulla on kaikkiaan 23 työntekijää Viron kaikissa maakunnissa, tavallisimmin poliisilaitosten yhteydessä. He tarjoavat henkistä tukea ja antavat tietoa uhrin oikeuksista sekä avunsaantikanavista. Rikosuhriavun työntekijät myös opastavat ja avustavat yhteydenpidossa valtion ja kunnan virastoihin sekä muihin rikoksen uhrin tarvitsemia palveluita tarjoaviin laitoksiin.
Rikoksen uhreilla on rikosuhrilain nojalla oikeus saada neuvontaa ja vakavien rikosten kyseessä ollen myös korvausta valtion varoista.

Uhri voi lisäksi vaatia psykologisen avun saannista aiheutuneiden kulujen korvaamista. Rikosuhripalvelun työntekijät tarjoavat myös valtakunnallista sovittelupalvelua. Rikosuhrilaki tarjoaa monia mahdollisuuksia auttaa uhria tulemaan toimeen tapahtuneen kanssa.
Sosiaaliturvaviraston rikosuhriosasto koordinoi ja kehittää myös naisten tukikeskusjärjestelmää Virossa.

Kirjoitus on julkaistu lehdessä 2/2017.

Avaa koko lehti (pdf)