Rikokset verkossa yleistyvät verkon käytön lisääntyessä
Parhaimmillaan internet ja sosiaalinen media tuovat ihmisille iloa, yhteisöllisyyden tunnetta ja helpotusta arkeen. Verkossa voi toimia myös nimettömästi, mikä osaltaan antaakin mahdollisuuden häiriökäyttäytymiselle, kiusaamiselle ja huijaamiselle.
Verkossa vietetään yhä enemmän ja enemmän aikaa. Internet ja sosiaalinen media ovat tärkeä osa jokapäiväistä arkea. Verkossa esimerkiksi keskustellaan ihmisten kanssa, etsitään tietoa ja jaetaan erilaisia sisältöjä. Myös useat palvelut ovat siirtyneet verkkoon ja kaikenlaisia käytännön asioita hoidetaan verkon kautta. Pankkiasioinnit, viranomaispalvelut ja ostokset sujuvat kätevästi verkossa.
Verkossa tilanteet voivat kuitenkin riistäytyä nopeasti käsistä, sillä tieto voi levitä hyvinkin nopeasti. Palveluiden siirtyminen verkkoon lisää myös tietojen väärinkäytön ja huijausten riskiä. Hyvänä nyrkkisääntönä on, että se mikä on laitonta reaalimaailmassa, on sitä myöskin verkossa.
– Verkossa tapahtuvat rikokset tulevat poliisin tietoon hyvin samalla
tavalla kuin yleensäkin rikokset. Yleensä asianomistaja eli rikoksen
uhri tekee rikosilmoituksen itse. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisin
nettisivuilla verkossa tai poliisiasemalla paikan päällä. Rikoksen uhri
voi kysyä vinkkiä esimerkiksi nettipoliisilta, joka ohjaa asiassa
eteenpäin. Lisääntyvissä määrin poliisi paljastaa omatoimisesti verkossa
tapahtuvia rikoksia. Näitä poliisin paljastamia rikoksia voi olla
esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan eli ns. rangaistava
vihapuhe, kertoo nettipoliisi Lauri Nikula Oulun poliisilaitokselta.
Rikosuhripäivystyksen projektisuunnittelija Jenni Kreivi ja Oulun poliisin nettipoliisi Lauri Nikula. KUVA: Jukka Palosaari
Petokset ja identiteettivarkaudet yleisiä verkossa
Tilastojen mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2016 yhteensä 24 666 verkossa tapahtunutta rikosta. Yleisimpiä verkossa tapahtuneita rikoksia olivat erilaiset petokset: maksuvälinepetos, lievä petos ja petos sekä lievä maksuvälinepetos. Identiteettivarkaus eli toisen henkilöllisyydellä esiintyminen lisättiin rikoslakiin vuonna 2015, jonka jälkeen identiteettivarkauksista on kirjattu hurjasti rikosilmoituksia, yhteensä 5 767 kappaletta. Poliisin tilastoissa identiteettivarkaudet ovat erilaisten petosten jälkeen yleisimpiä verkossa tapahtuvia rikoksia. Verkossa tapahtuu myös esimerkiksi kunnianloukkauksia, laittomia uhkauksia, yksityiselämää loukkaavia tiedon levittämisiä sekä seksuaalirikoksia.
– Verkossa tapahtuvat rikokset ovat monella tapaa samanlaisia kuin muut rikokset, mutta ne myös eroavat muista rikoksista jonkin verran. Verkossa tapahtunut rikos voi olla lähes mahdotonta selvittää, mutta se voi olla hyvin helppoakin. Verkkoon jää aina jälki, mutta jälki ei välttämättä johda mihinkään. Jälki voi olla myös hyvin mutkainen tai johtaa niin kauas, että rikos jää selvittämättä. Kunnianloukkaus sanomalla kaikuu hetken korvissa, mutta verkkoon kirjoitettuna siihen voi palata vuosienkin päästä. Verkossa asiat myös leviävät joskus räjähdysmäisesti, kertoo nettipoliisi Lauri Nikula.
– Ominaispiirre verkossa tapahtuvalle rikokselle on myös se, että epäilty ja asianomistaja voivat olla fyysisesti kaukana toisistaan. Se voi aiheuttaa esimerkiksi poliisille omat haasteensa rikoksen tutkinnassa. Verkossa tehdyt laittomat uhkaukset siirtyvät sanoista tekoihin selvästi harvemmin kuin kasvotusten annetut uhkaukset. Yleisesti voi sanoa, että verkossa tapahtuvat rikokset ovat lähes kaikilta osin ihan samanlaisia kuin reaalimaailman rikokset. Niin sanottu puskista huutelu on toki helpompaa verkossa, mutta onnistuu myös reaalimaailmassa. Verkossa anonyymius voi olla hankalampi hahmottaa. Verkossa on paljon tahallista provosointia, joka tapahtuu anonyymisti ja siihen on erittäin vaikea puuttua, Nikula jatkaa.
Verkossa tapahtuneisiin rikoksiin kannattaa puuttua
Nettipoliisi Lauri Nikula muistuttaa, että jos epäilee rikosta verkossa, voi ottaa yhteyttä poliisiin. Rikosilmoituksen voi tehdä suoraan sähköisesti tai käydä tekemässä sen poliisiasemalla paikan päällä. Nettipoliiseja löytyy tätä nykyä koko maasta ja heidät tavoittaa parhaiten sosiaalisista medioista. Nettipoliisit antavat neuvoa ja ohjaavat eteenpäin. Verkossa tehty rikos on helppo tallentaa myöhempää varten ja se kannattaa tehdäkin ennen kuin mahdolliset todisteet häviävät.
On hyvä olla yhteydessä myös kyseisen sivuston ylläpitoon, jos havaitsee rikoksen. Rikosilmoituksen teko ei aina ole välttämätön, jos asia saadaan muutoin hoidettua. Joissakin lievissä tapauksissa nettipoliisi voi huomauttaa tekijää lain rikkomisesta, samoilla perusteilla kuin reaalimaailmassakin toimitaan.
– Huomauttaminen voi olla tehokas keino pysäyttää esimerkiksi häirintä tai haukkuminen. Huomauttaminen voi riittää, jos asianomistaja niin haluaa ja tekijä lopettaa asiattoman toimintansa. Joskus voi olla rikoksen uhrille huomattavasti helpompaa, jos ei tarvitse olla asian kanssa niin sanotusti naimisissa seuraavaa kahta vuotta. Vakavista rikoksista tulee aina tehdä rikosilmoitus. Jos havaitsee verkossa epäilyttävää aineistoa, voi käydä poliisin nettisivuilla nettivinkissä jättämässä tiedon asiasta. Nettivinkki koskee tapauksia, joilla ei ole kiirettä. Tärkeää on, että hakee apua, jos epäilee rikosta verkossa. On myös muita toimijoita, jotka auttavat rikoksen uhriksi joutunutta muun muassa Rikosuhripäivystys, kertoo Nikula.
 |
Lauri Nikula nettipoliisi vanhempi konstaapeli Facebook: Lauri Nikula |
Teksti: Jenni Kreivi
Kirjoitus on julkaistu lehdessä 2/2017.